Hanna Ruohomaa oli edelläkävijä pään suojaamisessa – pitkä ura päättyi lääkärin suosituksesta: "Yksikään peli ei ole niin tärkeä kuin aivojen terveys"

Hanna Ruohomaan 11 kautta kestänyt pääsarjaura päättyi tähän kauteen.

Kausi 2021 jäi Hanna Ruohomaan viimeiseksi. Euran Pallon kasvatti pelasi viimeisellä kaudellaan Hongassa. Kuva: Kansallinen Liiga

– Nyt olisi aika panostaa terveyteen. Aivoja tarvitsee koko loppuelämän.

FC Hongan lääkäri Aleksi Kallioniemen sanat pysäyttivät 27-vuotiaan hyökkääjän Hanna Ruohomaan.

Pääsarjakauden avaukseen oli vain kolme viikkoa, mutta lääkärintarkastuksen tasapainotestin tulokset olivat armottomat.

Ruohomaa oli saanut harjoituksissa iskun päähänsä vain muutamaa päivää aiemmin, ja siksi harjoitukset olivat jääneet muutamaksi päiväksi välistä.

Isku oli pieni, mutta aiheutti huonovointisuutta ja huimausta. Tämän Ruohomaa kertoi heti aluksi: hän ei pystyisi tekemään testejä täysissä voimissa. Lääkäri kysyi Ruohomaan loukkaantumishistoriasta.

Yhden isomman iskun lisäksi päähän oli kohdistunut muutamia pienempiä. Siitä syystä hän oli päätynyt käyttämään suojapantaakin – silloin Helmareissa pelanneiden Tuija Hyyrysen ja Annika Kukkosen esimerkkien viitoittamana.

Tuija Hyyrynen oli ensimmäisiä suojaavan pääpannan käyttäjiä. Kuva: All Over Press

Lääkäri halusi tehdä ylimääräisiä tutkimuksia. Niissä ilmeni, että Ruohomaan tasapaino ei ollut yhtä hyvä kuin aiemmin. Huojuntatesteissä oli aistittavissa huojuntaa.

– Lääkäri sanoi, että minulla normaalia pienempi isku provosoi oireita. On todella korkea riski, että jää pysyviä oireita. Joku harmiton isku ei aiheuttaisi jollekin toiselle edes aivotärähdystä, mutta minulle saattaa jäädä siitä pysyvä haitta. Tasapainon heikentyminen altistaa loukkaantumisille, eikä pelkästään päävammoille, vaan kaikille loukkaantumisille, Ruohomaa kertoo Yle Urheilulle.

Ruohomaa ehti pelata kaudet 2018–2020 HJK:ssa ennen siirtymistään Honkaan kaudeksi 2021. Kuva: Kansallinen Liiga

Kausi oli vasta käynnistymässä uudessa seurassa. Ruohomaa oli siirtynyt HJK:sta Honkaan ja pelihaluja riitti. Vaikka takana oli jo kymmenen kautta pääsarjassa, oli Ruohomaa vasta 27-vuotias.

– Olin aina haaveillut, että pelaan niin kauan kuin kroppa kestää. Pelasin Essi Sainion ja Linda Ruudun kanssa samassa joukkueessa ja haaveenani oli yhtä lailla pelata yli 30-vuotiaaksi.

Nyt lääkäri kuitenkin suositteli, että terveys kannattaisi laittaa etusijalle.

– Lääkärin suositus oli siinä vaiheessa, että panostaa terveyteen. Aivoja tarvitsee loppuelämän. Kysyin, oliko tämä nyt tässä. Aleksi (lääkäri) sanoi lempeästi, että lääkärinä kertoo faktat ja fakta on se, että tästä on riskinä saada pysyviä vammoja. Kun tiedät ja tiedostat riskit, se on oma päätöksesi.

Kallioniemi neuvoi, että mikäli pelaamista ei halua lopettaa seinään, kannattaa lopettamiseen valmistautua viimeistään tämän kauden jälkeen.

– Hän neuvoi kääntämään ajatukset niin, että tämä on viimeinen kausi. Tein sen valinnan, että tästä tulee viimeinen, halusin pelata vielä yhden kauden. En halunnut, että se loppuu nyt tähän hetkeen.

Ruohomaa juhli HJK:n kanssa Suomen mestaruutta kaudella 2019. Kuva: Tomi Hänninen

Kevät sujui sumussa asiaa käsitellessä. Ruohomaa kertoi asiasta vain läheisilleen ja käsitteli asiaa omalla painollaan.

– Jos oli hirveän huonot treenit tai huonosti sujunut peli, välillä tuli olo, että saakin loppua tämä futis, kun ärsytti niin paljon. Sitten kun tuli hyviä pelejä ja päiviä, iski epätoivo, miten paljon tätä lajia rakastaakaan. Ajatteli, että jos ei tule yhtään aivotärähdystä tai oireita ja tämä näyttääkin hyvältä, ehkä sitä voisi jatkaa, Ruohomaa kuvailee.

Kesällä kuitenkin kolahti jälleen. Puskutilanteessa pallo osui huonosti takaraivoon. Isku ei ollut kova, mutta oireet ilmenivät jälleen. Ruohomaa joutui sivuun kahdesta ottelusta.

– Siinä vaiheessa ehkä selkiintyi, että jos näin pienestä tulee oireet, ehkä tämä oli tässä. Muistin lääkärit sanat ja siinä vähän ehkä pelästyi, jos huimaus ja pahoinvointi jäävätkin. Onneksi toivuin siitä, mutta päätös viimeisestä kaudesta vankistui kesällä.

Edelläkävijän esimerkki

Päävammojen ehkäisyyn on olemassa erilaisia keinoja. Yle kertoi aiemmin, että ongelmaa on ryhdytty ratkomaan myös teknologian avulla.

Hanna Ruohomaa käytti uransa loppupuolella päänsä suojana pantaa.

– Sain ensimmäisen aivotärähdyksen 2014, kun pelasin Jenkeissä. Olin monta kuukautta sivussa. Kun palasin Suomeen, pelasin vielä 2015 ilman pantaa. Mietin, miten näitä voisi estää, sillä pelityylini on aina ollut sellainen, että menen kovaa tilanteisiin ja olen tehnyt paljon maaleja puskemalla. Pääpeli on aina ollut vahvuuteni, Ruohomaa kertoo.

Hän ei ollut valmis luopumaan pelityylistään, eikä halunnut alkaa varoa kentällä.

– Joku ehdotti Petr Cechin käyttämää kypärää, mutta se oli täysi no-no. Silloin Helmareissa pelasi kaksi pelaajaa, Annika Kukkonen ja Tuija Hyyrynen, joilla oli tälläiset pannat. Otin selville, millaista sitä on käyttää ja sain kokeiluun tälläisen pannan.

Tshekkiläisvahti Petr Cech on yksi maailman tunnetuimmista suojakypärän käyttäjistä. Kuva: All Over Press

Pannan käyttöön kesti aikansa totutella. Myös ulkonäköön liittyvät asiat mietityttivät.

– Tuntui vaikealta, koska kellään muulla ei ollut samanlaista. Ajattelin, että ihmiset tuijottavat ja kysyvät, että mikä tuo on ja miksi sitä käytät. Oli vaikea puhua asiasta. Yksi joukkuekaveri kuitenkin sanoi, että mieti, sinä olet ensimmäinen. Voit näyttää mallia ja olla suunnannäyttäjä.

Kauden 2016 kahdessa viimeisessä ottelussa Ruohomaalla oli päässään suojapanta, josta hän ei sen koommin luopunut.

Vielä viisi kautta sitten Ruohomaa oli edelläkävijä, mutta nykyään pantoja näkyy muillakin niin Kansallisessa Liigassa kuin Veikkausliigassakin. Hongassa kahdella muullakin joukkuekaverilla oli suojanaan pääpannat.

Ruohomaan mukaan myös tieto päävammoista on mennyt hurjasti eteenpäin.

– Tuomarit panevat heti pelin poikki ja pelaajat tunnistavat tilanteen. Terveystarkastuksissa tehdään SCAT-testi, joka tehdään päävamman jälkeen uudestaan ja nähdään, ovatko tulokset esimerkiksi muistin tai reaktiokyvyn kohdalla huonontuneet.

Hongassa myös Jasmin Leppioja käyttää suojapantaa. Kuva: Kansallinen Liiga

Yksi asia, minkä Ruohomaa toivoo muuttuvan, on päätös päävamman saaneen pelaajan pelin jatkamisesta. Vastuu päätöksestä pitäisi olla jollain muulla kuin pelaajalla itsellään.

– Olen tehnyt sen saman ja vähän sekavassa tilassa sanonut, että pystyn pelaamaan. Vaikka kuinka vakuuttelisi, että pystyy pelaamaan, toivoisin, että päätöksen tekisi silti lääkäri, fysioterapeutti tai jopa valmentajat ja sanoisivat, että tämä peli oli nyt tässä. Että ei päästettäisi kentälle takaisin, vaikka kuinka itse pyytäisi. Yksikään peli ei ole niin tärkeä kuin oma terveydentila.

Ruohomaa oppi useiden iskujen kautta väistymään itse hetkeksi sivuun iskun saatuaan.

– Tunnustelin, mikä olo on. Minulla on kokemusta tehdä noin, mutta kovin moni pelaaja ei pysty tunnistamaan, etenkään, jos isku tulee päähän.

Olympiastadionin maalista vieläkin kylmät väreet

Hanna Ruohomaan ura kesti lopulta 11 kautta. Hän juhli HJK:n kanssa SM-kultaa kaudella 2019 ja saavutti lisäksi kaksi SM-hopeaa.

Muistoja vuosien aikana ehti kertyä monia, mutta yhtä mieluisinta hän ei pysty nostamaan.

– Hyökkääjänä tietysti maalit. Ensimmäinen liigamaali aikoinaan 17-vuotiaana, kärkkäritökkäisy maalin edestä. Aloin itkeä, kun pelkäsin, etten tee yhtään maaleja.

Hanna Ruohomaa nostaa Olympiastadionilla pelatun HJK–PK-35 -ottelun ja siellä syntyneen 1–0-johtomaalin yhdeksi uransa parhaista muistoista. Kuva: Kansallinen Liiga

Huoli osoittautui turhaksi. Lopulta yli 200 pääsarjaottelussa syntyi 71 maalia.

– Myös Olympiastadionilla tehty maali, remontoidun Stadionin avausmatsi viime vuonna oli upea juttu. Valtava asia, että se korkattiin naisten pääsarjaottelulla ja myytiin loppuun. Se avausmaali oli sellainen, että vieläkin kun siitä puhun, tulee kylmiä väreitä. Muutama kyynel vierähti silloinkin ja vielä kun voitimme pelin.

Joukkuekavereiden keskuudessa erittäin pidetty Ruohomaa nostaa kuitenkin kärkeen kohtaamiset jalkapallon parissa tavattujen ihmisten. Poikaystäväkin on löytynyt jalkapallon parista.

Lajin parissa hänet nähdään ehkä tulevaisuudessakin, mutta loman ja pienen mietinnän jälkeen. Valmentajaksi Ruohomaa ei lähde, mutta tuomarin tehtävät kiinnostavat.

– Se kiehtoo minua, että on vahvasti osana peliä, mutta omassa, huomaamattomassa roolissa.

Mutta ensin se loma.

Lue myös: