Pekingin olosuhteet huolestuttavat Roger Talermoa: "En olisi vienyt tässä ajassa talvikisoja sinne"

Olympiakomitean entinen puheenjohtaja on huolissaan sekä lumen että ulkomaisten katsojien puutteesta Pekingin olympialaisissa. Talvikisojen alkuun on alle neljä kuukautta.

Lumi peitti vaivoin freestylerinteen maaliskuussa Zhangjiakoussa, noin 200 kilometriä Pekingistä luoteeseen. Kuva: Getty Images

Roger Talermo oli Olympiakomitean puheenjohtaja, kun Peking järjesti kesäolympiakisat vuonna 2008. Kesäkisat onnistuivat Talermon mielestä erinomaisesti, mutta tulevien talvikisojen osalta hän on varautuneempi.

– Olisin toivonut, että tässä maailmanajassa järjestäjäksi olisi valittu joku perinteisempi talviurheilumaa ja kaupunki, jossa talviurheilu kuuluu luontaisesti kulttuuriin, Talermo kommentoi.

– Ymmärrän toki talviurheilun tarpeen levittäytyä uusille alueille. Kiina on monien vuosien ajan ollut maa, johon on haluttu rakentaa talviurheiluinfrastruktuuria. Tämä on eri syistä epäonnistunut, vaikka se on ollut kaikkien talviurheilumaiden toive.

Talermo tulee seuraamaan tarkasti talvikisoja ja iloitsee, että freestylehiihdossa kilpaillaan eri lajeissa peräti 17 kultamitalista. Hän oli tuomassa lajia Suomeen 1970-luvulla ja kuuluu kansainvälisen lajiliiton freestylejaoston perustajiin.

Talermo muistelee, että vuoden 2008 kesäkisojen alussa vallinnut ääretön jäykkyys suli kisaviikkojen aikana ja lopulla monessa paikassa näkyi hymyileviä ilmeitä. Tunnelma vapautui kisojen kuluessa.

– Kaikki sujui mallikkaasti, jopa robotinomaisesti. Kisat avasivat oikeastaan ensi kertaa urheiluyhteisölle portin Kiinaan ja olivat samalla kiinalaisille iso näytön paikka. Kisojen tunnelma oli varsin avoin, ja niin urheilijoiden kuin lajiliittojenkin näkökulmasta kaikki toimi erittäin hyvin.

– Järjestelyistä ja kisaorganisaatiosta jäi kokonaisuutena hyvä kuva ja mielenkiintoista oli, että odotettu poliittinen ”rebellointi” jäi kovin vähiin.

Pekingin olympialaisten alppilajien näyttämöä Yaqingissa helmikuussa 2021. Kuva: 2020 Getty Images

Talermo pohtii, että Pekingin kisat tulevat olemaan haasteelliset, koska kisapaikat sijaitsevat ison ja kuivan autiomaan eteläpuolella.

– Sellaisissa paikoissa sademäärä jää pieneksi, joten vesivaroja on kovin vähän. Lunta ei siis sada paljon, eikä samasta syystä keinoluntakaan ole kovin helppo tehdä. Myös Pekingin ympäristön vuoret ovat kohtuullisen pieniä, mutta toki stadionurheiluun riittäviä. Tuntien kiinalaisten näyttämishalun sekä resurssit, en epäile heidän onnistumistaan teknisissä järjestelyissä.

Talermo harmittelee, että Kiinan ulkopuolelta kisakatsomoihin ei ole asiaa, koska kisojen tulisi olla urheilijoiden ja katsojien juhla. Niitä ei tehdä vain televisiolle.

– Nyt se kansainvälisiin kisoihin syntyvä juhlatunnelma, jonka eri kansallisuudet ja liput luovat, ja joka symboloi rauhaa ja yhtenäisyyttä, jää puuttumaan. Kisoista tulee minun silmissäni hiukan teennäiset. Toivottavasti ne ovat kuitenkin urheilijoille mahtava kokemus.

Talvikisoja varten rakenteilla oleva Taizichengin vuoristokylä. Kuva: 2021 VCG / Getty Images

Hannu Koskivuori -mitali odottamassa

Lumella on ollut iso vaikutus Talermon elämään. Hän luonnehtiikin olevansa "lumen lapsi".

Jo kouluajoista lähtien ensin maastohiihto, sitten ajan kuvaan kuuluen mäkihyppy, kuitenkin tavallisilla suksilla, mutta ennen kaikkea laskettelu ovat olleet hänen elämässään miltei kaikki kaikessa.

– Nuoruudessani olin lumella parhaimmillaan jopa 10 kuukautta vuodessa, varsinkin silloin kun valmensin, harjoittelin ja kilpailin. Lunta haettiin Norjan vuonojen ylängöiltä aina heinäkuulle asti ja sieltä siirryttiin pääsääntöisesti Euroopan jäätiköille Ranskaan ja Itävaltaan.

Talermo muistelee olleensa yhtenä kesänä Kaprunin jäätiköllä töissä noin puolentoista kuukauden jakson laskeutumatta kertaakaan alle 3 000 metriin tuona aikana.

Suomen hiihtoliitto myönsi vuoden 2020 lokakuussa Talermolle hänen toiminnastaan lumiurheilun eteen arvostetun Hannu Koskivuori -mitalin.

Se on järjestysnumeroltaan 36:s, mutta vielä toistaiseksi mitali pölyttyy Hiihtoliitossa. Sen luovuttaminen vaikuttaa unohtuneen, mutta sekään ei poista mitalin Talermolle tuottamaa iloa, erityisesti koska Hannu Koskivuori ei aikanaan suhtautunut kovin lämpimästi hiihdon lajiperheen laajentumiseen.

– Olimme ystävieni kanssa perustaneet Suomen freestyleliiton, jonka nimissä järjestimme kisoja ja tuomarikursseja sekä tietenkin lajin opetusta. Rakensimme myös Suomen ensimmäisen lajin harjoitteluun soveltuvan vesihyppyrin sekä perustimme seuroja. Lobbasimme freestyleä myös kansainväliseen hiihtoliittoon, ja pitkäaikaisen puheenjohtajan Marc Hodlerin avustuksella liittoon perustettiinkin freestylejaosto, jonka puheenjohtajaksi valittiin kanadalainen John Johnston ja varapuheenjohtajaksi minut.

Suomen hiihtoliiton yhteyteen uutta liittoa ei kuitenkaan hyväksytty. Hannu Koskivuori antoi ”ystävällisesti rukkaset moneen otteeseen”.

– Olimme kyllä kaikki vuodet hyvissä väleissä hänen kanssaan, kuvaa Talermo pitkäaikaisen ystävyyden syntyä.

Roger Talermo. (Arkistokuva) Kuva: AOP

Harrastuksesta toivetyö

Talermon menestyksekäs ura urheiluvälineteollisuudessa on sekin tarina lumesta ja siitä, miten harrastuksesta voi tulla työ. Tarjoutui mahdollisuus, josta ei voinut kieltäytyä.

Talermo siirtyi vuonna 1979 ranskalaisen Salomonin palvelukseen ja 16 vuoden aikana sidevalmistajasta kehkeytyi kaikkia lumilajeissa tarvittavia välineitä ja tuotteita valmistava suuryritys.

Väliin urapolkuun mahtuu kolmen vuoden mittainen jakso golfvälineitä valmistavan yhtiön johtajana Yhdysvalloissa ennen kuin Talermo kutsuttiin Amer-yhtiön toimitusjohtajaksi.

– Sain olla muun muassa fuusioimassa kahta toimintakulttuuriltaan aivan erilaista talviurheiluvälineitä valmistavaa yhtiötä eli Atomicia ja Salomonia ja tuon operaation jälkeen Amerilla oli kolmasosan markkinaosuus maailman lumiurheilusta.

Ura urheilivälineteollisuudessa tutustutti Talermon lukuisiin merkittäviin lumiurheilun vaikuttajiin sekä olympiavoittajiin George Salomonista (Salomon) Alois Rohrmoseriin (Atomic) ja Mika Myllylästä Janne Ahoseen, kymmenistä alppihiihdon menestyjistä puhumattakaan.

– Esimerkiksi Lasse Kjusin kanssa markkinoimme alppihiihtoa laskettelemalla Japanissa, niinpä kaiken kokemani kautta on lumeen muodostunut hyvin läheinen ja pitkäaikainen ystävyys, päättää Talermo.

Pekingin olympialaiset nähdään Ylen kanavilla 4.–20. helmikuuta 2022.

Lue myös: