Kommentti: NHL vaikenee sarjan vakavasta kipulääkeongelmasta – kesällä kuolleen pelaajan kehosta löytyi voimakkaita aineita

Jimmy Hayesin traaginen kohtalo on viimeisin osoitus siitä, miten välinpitämättömästi NHL kipulääkkeistä käynnistyneisiin päihdeongelmiin suhtautuu, kirjoittaa Yle Urheilun NHL-toimittaja Tommi Seppälä.

Patrick Kane luisteli Jimmy Hayesin muistoa kunnioittavassa paidassa 15. lokakuuta. Kuva: 2021 NHLI / Getty Images

Jääkiekkoilijat ovat sotureita. Näin sanotaan. Jääkiekkoilijat pelaavat läpi vaikeidenkin vammojen eikä kipu ole este, korkeintaan hetkittäinen hidaste. Todellisiksi kulttisankareiksi nousevat ne, jotka pelaavat kovissa paikoissa läpi armottomien, jopa pelottavien vammojen.

Bostonin Patrice Bergeronin vammat kesän 2013 Stanley Cupin finaaleista muistetaan vieläkin. Bruins-ikoni pelasi finaalisarjan läpi, vaikka hänellä oli keuhkoissa reikä, kylkiluissa murtuma ja olkapääkin oli pois paikoiltaan. Kun Chicagon voittoon päättynyt ratkaiseva kuudes finaali päättyi, kanadalaistähti kiidätettiin välittömästi sairaalaan.

Näiden sankaritarinoiden takaa löytyy kuitenkin karu totuus kipulääkekierteiden käynnistämistä päihde- ja terveysongelmista, joille NHL liigana edelleen viittaa kintaalla.

Viimeisin muistutus NHL:n massiivisista pilleriongelmista saatiin alkuviikosta, kun kesällä yllättäen menehtyneen NHL-pelaaja Jimmy Hayesin kuolinsyytutkimuksen tulokset tulivat julki. Hayesin läheiset kertoivat entisen pelaajan kehosta löytyneen sekä fentanyylia että kokaiinia.

Fentanyyli on erittäin voimakas lyhytvaikutteinen opioidi, selkeästi esimerkiksi morfiinia voimakkaampi.

Pelaajan isä Kevin Hayes kertoi Boston Globelle poikansa lähestyneen tätä aiemmin päihdeongelman vuoksi, koska tämä oli jäänyt loukkaantumisen aikana koukkuun kipulääkkeisiin. Hayes oli hakenut riippuvuuteensa apua, mutta taistelu päihteitä vastaan päättyi lopulta surullisella tavalla.

Jimmy Hayesin tapaus on valitettavan tavallinen päihderiippuvuustarina NHL:stä.

Jimmy Hayesin muistotilaisuus. Kuva: 2021 - The Boston Globe / Getty Images

Noin vuosi sitten Vancouverissa tunnetuksi tullut Ryan Kesler puhui kipulääkemankelista NHL:ssä kanadalaiselle TSN-kanavalle yhdessä Kyle Quinceyn, Zenon Konopkan sekä edelleen pelaavan Bobby Ryanin kanssa.

Kesler kertoi muun muassa pelanneensa Stanley Cupin loppuottelukesänä 2011 pitkään Toradol-kipulääkkeen avulla. Toradol on voimakas kipulääke, jota TSN:n raporttien mukaan ei saisi käyttää viittä päivää pidempään. TSN:n mukaan Toradol on NHL:ssä laajalti käytetty kipulääke.

Kesler sanoi käyttäneensä Toradolia pitkään, sillä jo toisen kierroksen ottelusarjassa Nashvillea vastaan hän pelasi jalkavamman kanssa. Myöhemmin listalle lisättiin nivus- sekä lonkkavammat.

"Pelaajat voivat valehdella mitä tahansa, mutta joka jätkä tuossa liigassa käyttää kipulääkkeitä"

Tätä nykyä Kesler sairastaa Crohnin tautia, jonka lääkärit totesivat lauenneen liiallisesta Toradolin käytöstä. Tauti on pitkäaikainen tulehduksellinen suolistosairaus. Kesler kertoi lääkityksen syöneen reiän hänen suolistoonsa.

Sairaus rajoittaa entisen NHL-pelaajan arkitoimia.

– Pelaajat voivat valehdella mitä tahansa, mutta joka jätkä tuossa liigassa käyttää kipulääkkeitä. Mitä tahansa, mikä helpottaa kipuja, huonoa oloa ja auttaa sinua pelaamaan, Kesler totesi.

Kipulääkkeet ja päihteet ylipäätään tuntuvat edelleen olevan tabu NHL:ssä. Liigalla on kyllä päihdeohjelmat, jos joku sattuu päihteiden väärinkäytöstä jäämään kiinni, mutta kysyä sopii, mitä NHL on tehnyt esimerkiksi kipulääkeongelmille vaikka edellisen kymmenen vuoden aikana?

Onko NHL teettänyt aiheesta tutkimusta ja pyrkinyt sen pohjalta puuttumaan ongelmiin? Ei.

Tai kuka esimerkiksi valvoo lääkkeitä jakavien lääkärien toimintaa seuroissa? Ei kukaan.

Kipulääkekuplasta kaiken loiston takana ei haluta puhua. NHL on viihdebisnestä ja liiketoimintaa, eikä liigalla ole kaikesta päätellen pienintäkään aikomusta käydä keskustelua, jota olisi pitänyt käydä kauan aikaa sitten. Etenkin takavuosikymmenien tappelijoista monet ajautuivat holtittomiin kipulääke- ja päihdekierteisiin käytettyään lääkkeitä ensin kipujensa lievittämiseen.

Osa näistä liian nuorena menehtyneistä tappelijoista ei koskaan päässyt irti kierteestä.

Jotakin paitsi tilanteen vakavuudesta jo kauan aikaa sitten, myös liigan suhtautumisesta lääkeongelmiin, kertoo pitkän uran tappelijana tehneen Ian Laperriere kommentit ranskankieliselle radiokanavalle jo vuonna 2011.

– Suurin vaiettu ongelma tässä liigassa on kipulääkkeet. Kipulääkkeet ovat paikallaan vaikka leikkauksen jälkeen. Voisin ottaa niitä pari päivää, mutta lääkäri määrää niitä kahdeksitoista päiväksi. Niitä jää yli.

Ryan Kesler sairastaa Chronin tautia, joka lääkäreiden mukaan johtuu liiallisesta kipulääkkeiden käytöstä. Kuva: 2019 NHLI / Getty Images

Nyt voisi kysyä: millä tavalla tilanne on kehittynyt vuoden 2011 jälkeen?

Tuskin ainakaan parempaan suuntaan. NHL on armottoman kova ja fyysinen liiga, missä vammoja syntyy jatkuvalla syötöllä. Esimerkiksi alkaneella kaudella 82 ottelun runkosarja myllytetään läpi 199 päivässä. Kuten Kesler asian TSN:llä ilmaisi, hän tekisi samat valinnat uudelleen joukkueensa ja rakastamansa pelin vuoksi.

Näin äärimmäisen kilpailun NHL-maailma toimii.

Pelaajat haluavat aina jäälle. Kun yhtälössä on raha, kunnia ja voitot, moni on valmis ottamaan terveydellisiä riskejä. Jos ei pysty pelaamaan, seura ottaa tilalle jonkun, joka pystyy.

Juuri tästä syystä NHL:n pitäisi kantaa ongelmasta vastuunsa.

Kaikkea, mikä särkylääkkeiden määräämiseen liittyy, pitäisi voida kontrolloida paremmin. Ja mikä tärkeintä, pelaajille pitäisi kertoa lääkkeiden sivuvaikutuksista. Lisäksi liigan olisi pystyttävä tarkkailemaan, miksi, milloin ja millaisia määriä pillereitä kenellekin annetaan. Kaikista entisten pelaajien raporteista päätellen tältä osin NHL on täysin hallitsematon pilleriviidakko.

Jos valta on puhtaasti pelaajilla, etenkään pelin tiimellyksessä päätökset ovat harvoin kovin tarkkaan harkittuja.

– En muista koskaan kuulleeni mitään pillerien haittavaikutuksista. Kun tulet liigaan nuorena pelaajana, ajattelet seurojen ajattelevan sinun parastasi, mutta he ajattelevat vain omaa parastaan, TSN:n jutussa puhunut Kyle Quincey totesi.

Laskun huolimattomasta kipulääkkeiden käytöstä maksavat tietenkin pelaajat. Sijaiskärsijöitä ovat pelaajien läheiset lapsineen kaikkineen. Esimerkiksi Kesler kertoi TSN:lle pystyvänsä hädin tuskin leikkimään nykyään omien lastensa kanssa sairautensa vuoksi. Ja tämä on NHL:n pillerikontekstissa hyvän mielen tarina. Moneen tarinaan on isketty jo viimeinen piste.

NHL ei kuitenkaan välitä.

Jos se välittäisi, se olisi ryhtynyt toimiin jo paljon aiemmin. Viimeistään edellisen vuosikymmenen alkupuolella, kun muutaman vuoden sisällä useita entisiä NHL-pelaajia menehtyi lääkekoukuista ja traumaattisista aivovammoista käynnistyneiden ongelmien seurauksena. Tarunhohtoisen kiekkoliigan johto on kuitenkin toistuvasti pessyt kätensä päihde- ja aivovammaongelmista.

Jokin korulause siellä täällä liittyen Jimmy Hayesin tarpeettoman kovaan kohtaloon, minkä jälkeen sirkuksessa valot isketään aiempaakin kirkkaammalle ja musiikki entistäkin kovemmalle. Raharattaat täytyy pitää pyörimässä, minkä johdosta vastuu on jatkossakin pelaajilla itsellään.

Se ei lupaa tilanteeseen merkittävää kohennusta.

Lue myös: