Suomalaisvalmentaja on elänyt Kiinassa eristyksissä yli vuoden – Tomi Rantamäki suostuu rajusti rajoitettuun arkeen olympiaunelman takia

Curling-valmentaja Tomi Rantamäki odottaa talviolympialaisia kuplaoloissa Pekingissä, jossa talvikisoihin valmistaudutaan äärimmäisen tiukoin rajoituksin.

Tomi Rantamäen nykyinen koti on entisen terästehtaan maisemissa, jonne on rakennettu big air -mäki Pekingin olympialaisten lumilauta- ja freestylekisoja varten. Kuva: Kirsi Crowley / Yle

PEKING.Curling-valmentaja Tomi Rantamäki kävelee harvinaiselle vapaalle karanteenista. Selässä keikkuu musta selkäreppu, johon on kuvioitu Kiinan lippu.

Rantamäki valmentaa Kiinan curling-pelaajia ensi vuoden helmikuun olympialaisia varten. Kun hän aloitti pestin, koronaviruspandemiasta ei ollut tietoakaan. Mutta viime vuodesta lähtien Rantamäki ja urheilijat ovat asuneet ja valmentautuneet eristyksissä.

Tällä hetkellä heidän kotinsa on kerrostaloasuntola Pekingissä Shougang Parkissa entisen terästehtaan maisemissa. Se on yksi Pekingin talviolympialaisten kilpailupaikoista. Sinne on rakennettu big air -mäki olympialaisten lumilautailukisoja varten.

Rantamäki ei valita eristyksestään, vaikka vapaalle pääsee harvoin. Palatessa täytyy käydä koronavirustestissä. Ulkopuolisia ei päästetä asuntolaan.

– Kun siihen on tottunut ja elämän on rakentanut siellä mukavaksi, niin sitä vähän laitostuu ja siellä on mukava olla, Rantamäki sanoo.

Urheilijoiden kuplassa on ravintola, kolme isoa kuntosalia ja jäähalli harjoittelua varten. Rantamäki on sopeutunut Kiinan tiukkaan ryhmäkuriin. Siihen kuuluu, että hän ei saa kertoa urheilijoista tai valmennuksesta ulkopuolisille.

Kiinan tiukasta urheilijoiden valmennuksesta viime vuosikymmenien aikana on kirjoitettu paljon. Rantamäki kuitenkin kehuu Kiinan resursseja, harjoittelutiloja ja tukihenkilökuntaa Pekingin olympialaisiin valmistautuessa. Kiina panostaa urheilijoidensa pärjäämiseen talviolympialaisissa. Rahalla ei yksin leivota mitaleja, mutta Rantamäen mukaan se mahdollistaa kehityksen.

– Valmentajan näkökulmasta on aika hyvät lähtökohdat, jos vertaa Suomeen tai moneen muuhun Euroopan maahan, jossa urheilijat joutuvat tekemään työtä rahoittaakseen omaa urheiluaan. Se on selvä asia, että kiinalaisella panostuksella voidaan tehdä enemmän töitä, hän miettii.

Rantamäen ja tiimin päivät kuluvat urheillen, syöden ja nukkuen. Vapaa-aikaa jää vähän. Rantamäki on hankkinut huoneeseensa kiinalaisesta verkkokaupasta harrastusvälineitä musiikin kuunteluun, valokuvaukseen ja puukäsitöihin.

Tomi Rantamäki on tottunut elämään kuplassa. Hän asuu urheilijoiden kanssa taustalla näkyvässä asuntolassa, johon ei pääse ulkopuolisia. Kuva: Kirsi Crowley / Yle

Rantamäki sanoo ymmärtävänsä tiukan eristyksen, vaikka rajoitukset tuntuvatkin ylimitoitetuilta. Hän myöntää, että karanteeni käy joskus hermoille, jos haluaisi päästä ulos.

– Kun ympärillä on melkein puolitoista miljardia tervettä ihmistä, niin itsestä saattaa tuntua, että rajoituksen perusteet ovat aika mitättömät. Toisaalta jos virus pääsee valloilleen Kiinan kokoisessa maassa, sitä ei sen jälkeen pysäytä enää mikään. Kyllä täällä oppii ymmärtämään, että on parempi ylimitoittaa kuin alimitoittaa toimenpiteet, hän miettii.

Kiinan tiukat rajoitukset tarkoittavat muun muassa sitä, että kisaturisteja ei pääse helmikuun talviolympialaisiin ulkomailta. Olympialaisten odotetaan tapahtuvan kuplassa, ja sitäkin karsinoidaan moneksi pienemmäksi kuplaksi. Urheilijat pidetään visusti erossa muusta väestä.

Kymmeniätuhansia vapaaehtoisia istumaan olympiakatsomoon?

Olympiasoihtu loimuaa jo Pekingissä, mutta tarkkaa tietoa karanteeneista ja muista rajoituksista vasta odotellaan. Kiinassa jo muutama tartunta johtavat rajuihin sulkutoimiin, kuten lentojen perumiseen ja koulujen sulkemiseen. Niinpä tartuntamäärät vaikuttanevat myös olympialaisten järjestelyihin.

Suomen Pekingin kauppakamarin puheenjohtaja Juha Tuominen ennustaa, että rajoitukset ovat vähintään yhtä kovat kuin Tokion kesäolympialaisissa. Pekingissä tahdotaan näyttävämmät kisat, joten katsomot halutaan varmasti täyteen karanteeneista huolimatta.

– En näe ollenkaan mahdottomana sitäkään, että löytyisi 10 000–20 000 vapaaehtoista, joiden ainoa tehtävä on istua katsomossa, ja he elävät kisojen ajan kuplassa tai karanteenissa, Tuominen miettii.

Suomen Pekingin kauppakamarin puheenjohtaja Juha Tuominen uskoo, että Kiinassa talviolympialaiset on suunnattu kotimaiseen talouden ja turismin pönkittämiseen. Kuva: Kirsi Crowley / Yle

Ihmisoikeusjärjestöt ja eri maiden poliitikot ovat vaatineet Pekingin talvikisojen boikottia muun muassa Kiinan uiguurien vastaisten ihmisoikeusloukkausten takia. Vaatimus ei ole saanut tuulta alleen Kansainväliseltä olympiakomitealta.

– Henkeen ja vereen urheiluihmisenä toivon, että olympialaisista ei tule kovan politiikan välinettä, Tuominen sanoo.

Tuominen uskoo, että Kiinassa talviolympialaiset on suunnattu kotimaiseen talouden ja turismin pönkittämiseen. Kiinassa talviurheilu ei ole vielä kovin tunnettua.

– Yksi Kiinan talouden haasteista on, että pankkitileillä ja tyynyn alla oleva raha saataisiin kiertämään. Uskon, että se on vaikuttanut avokätiseen tukemiseen. Vahvistetaan kotimaan matkailun trendiä ja kotimaisten palvelujen ostoa, hän sanoo.

Mitä kiinalaiset ajattelevat olympialaisista?

Viime kesänä Tokion olympialaiset järjestettiin, vaikka suuri osa japanilaisista vastusti niitä. Ennen kisoja ja kisojen aikana nähtiin lukuisia kisoja vastustavia mielenosoituksia.

Kiinassa ei ole ollut ainakaan näkyvää vastustusta. Autoritäärisessä maassa arvostelu sensuroitaisiin joka tapauksessa nopeasti. Koronavirustartuntojen leviämisestä ollaan kuitenkin huolissaan. Kiinalaiset ovat tottuneet nollatoleranssiin koronavirusta vastaan. Jo muutama tartunta miljoonakaupungissa huolestuttaa ihmisiä.

Pekingissä kauneudenhoitaja Guo Hongxia on yksi monista, joka pitää koronavirusvarotoimia tärkeämpänä kuin olympialaisia.

– Jos koronavirusepidemia saapuu uudestaan Kiinaan, talviolympialaisia voisi hyvin siirtää, hän miettii.

Talviurheilumessuilla Baymaxiksi esittäytyvä mies taas on innoissaan mahdollisuuksista turismille hänen kotiseudullaan.

– Toivon, että tämä voisi sysätä turismia ja hiihtoa hyvään kasvuun Pohjois-Kiinassa, hän miettii.

Pekingin olympialaisten kisamaskotit ovat nimeltään Bing Dun Dun ja Xue Rong Rong. Bing Dun Dun on jättiläispanda, joka on pukeutunut jääpukuun. Xue Rong Rong on kiinalainen lyhty, joka edustaa muun muassa lämpöä ja valoa. Kuva: Kirsi Crowley / Yle

Olympialaiset käydään 12 eri kilpailupaikalla kolmella paikkakunnalla. Itse pääkaupungissa järjestetään avajaiset Linnunpesä-stadionilla helmikuun 4. päivänä. Pekingin halleissa järjestetään luistelulajit. Lumilautailulle ja freestyle-hiihdolle on rakennettu big air -mäki.

75 kilometriä Pekingistä pohjoiseen Yanqingissa järjestetään alppihiihto ja kelkkailulajit. 180 kilometrin päässä Pekingistä Zhangjiakoussa käydään hiihto- ja mäkihyppykilpailuja. Kiinan mukaan kisapaikat ovat valmiina kisojen alkuun mennessä.

Tomi Rantamäki on nähnyt kisapaikoista vain niin sanotun "jääkuution" tai "jääpalan". Se on vuoden 2008 Pekingin kesäolympialaisista tuttu halli, johon on nyt rakennettu uima-altaan päälle tekojää curling-kisoja varten.

Kisakuume ei ole iskenyt ainakaan vielä.

– Meillä on kuplassa sellaiset rajoitukset, että mikään kuume ei pääse leviämään, Rantamäki naurahtaa.

Lue myös: