12-vuotiaana sotaa Tšetšeniasta Kotkaan paennut Arslan Khataev voi nyt varmistaa Suomeen todella harvinaisen MM-mitalin – "Aloitin kiusaamissyistä"

Arslan Khataev voi tiistaina varmistaa ensimmäisen suomalaisen miesnyrkkeilijän MM-mitalin 20 vuoteen. Khataev pakeni sodan kauheuksia Suomeen 12-vuotiaana isoveljensä kanssa.

Arslan Khataev (vas.) ottelee tiistaina MM-kisojen puolivälierässä. Kuva helmikuulta Bulgarian turnauksesta. Kuva: Aleksandar Djorovic / All Over Press

Suomalaisnyrkkeilijä Arslan Khataev, 23, voi tiistaina nyrkkeilyn MM-kisoissa Serbiassa tehdä melkoisen tempun. Jos Khataev päihittää 60-kiloisten sarjassa Dominikaanisen tasavallan Alexy De la Cruz Baezin, 25, tulee hänestä 20 vuoteen ensimmäinen suomalainen miesnyrkkeilijä, joka saavuttaa MM-mitalin.

Edellinen mitalisti on nykyisin nuorten olympiavalmentajana työskentelevä Joni Turunen, joka ylsi MM-pronssiin 1995 ja 2001. Turunen on myös viimeisin olympiakehässä esiintynyt suomalainen miesnyrkkeilijä, Sydneyssä 2000. Kaiken kaikkiaan MM-mitaliin on pystynyt aiemmin kolme suomalaismiestä, Turusen lisäksi Tarmo Uusivirta ja Jyri Kjäll.

Khataev myöntää, että on otellut Serbian MM-turnauksessa elämänsä toistaiseksi parhaan turnauksen. Jo olympiapaikka Tokioon oli hilkulla, mutta jäi lopulta voiton päähän, kun maaliskuussa 2020 Lontoon karsintaturnauksessa Unkarin Roland Galos tuomittiin kaikin tuomariäänin voittajaksi, ottelutapahtumiin nähden monien mielestä todella kyseenalaisesti.

– Olin voittanut Galosin aiemmin Bundesliigassa. Olin karsintamatsissakin mielestäni parempi, jokainen voi katsoa sen omilla silmillä, Khataev kuittaa nyt.

Olympiapaikan kariutumisesta lähtien MM-kisat ovat olleet iso tavoite. Khataev kertoo, että Serbiaan lähdettiin mitalitavoittein, hyvällä valmistautumisella, mutta "ei takki auki". Aiemmin urallaan Khataev on voittanut muun muassa nuorten EM-hopeaa 2015 sekä Bundesliigan mestaruuden Saksassa BC Traktor Schwer -seurassa 2018–19.

Suomessa amatöörinyrkkeily nousee suuren yleisön tietoisuuteen lähinnä kesäolympialaisten aikana. Toihan uransa päättänyt Mira Potkonen viime kesänä Tokion olympialaisissa toisen Suomen kahdesta mitalista.

– Nämä MM-kisat ovat minulle jopa tärkeämmät kuin olympialaiset, sanoo Khataev puhelimitse Serbiasta kysyttäessä hänen uransa suurista linjoista.

Nyrkkeilijän näkemys johtuu karsintasysteemeistä, joiden vuoksi MM-kisat ovat kovatasoisemmat kuin olympialaiset. Kun Khataev karsi Tokion kisoihin 57-kiloisten sarjassa, pääsi olympialaisiin esimerkiksi Euroopasta vain kahdeksan miestä.

– Euroopasta on maanosia verraten vaikein päästä olympialaisiin, koska täällä on paljon hyviä maita. Olympialaisissa näkee esimerkiksi afrikkalaisia ja eteläamerikkalaisia, jotka ovat tasoltaan tosi huonoja. Sen takia MM-kisat on ne, missä otetaan kunnolla mittaa.

Suomen Arslan Khataev juhli voittoa Israelin Bishara Sabbarista MM-kisoissa 27. lokakuuta. Kuva: Aleksandar Djorovic / All Over Press

10-vuotiaana pois kotoa – "kuin Suomen armeija"

Nykyisin Khataev asuu Helsingissä ja harjoittelee Urhea-kampuksella Olympiavalmennuskeskuksessa. Hänen henkilökohtaisena valmentajana toimii Karre Anttonen. Anttonen aloitti Khataevin valmennuksen, kun nuorukainen 2013 muutti Kotkasta Porvooseen ja siirtyi Porvoon Nyrkkeilyseuraan.

Khataevin matka Suomeen, ensin Kotkaan, sitten Porvooseen ja lopulta Helsinkiin on ollut hurja. Hän on kokenut asioita, joihin kukaan tavallinen suomalaisurheilija ei voi samaistua.

Khataev syntyi vuonna 1998 Tšetšeniassa, pienessä Engel-yurtin kyläpahasessa.

– Ei siellä ollut kuin muutama katu. Tosi kylämesta. Voi sanoa, että asuttiin maalla, aika syrjässä, niin sanotusti vuorilla. Köyhä mesta, ei siitä sen enempää voi sanoa.

Tšetšeniassa kamppailulajit ovat suosittuja, ja myös Khataev aloitti nyrkkeilyn noin 9-vuotiaana, isänsä neuvosta.

– Aloitin kiusaamissyistä. Koulussa kiusattiin ja tapeltiin, ihan yleistä siellä päin. Mutta kun olin pienikokoinen, sain aina selkääni. Kun faija huomasi sen, hän vei nyrkkeilysalille, että oppisin puolustamaan itseäni.

Khataev oppi nopeasti. Valmentaja vei hänet pian kisoihin, joista lupaus voitti "ison pokaalin". Nyrkkeily vei mennessään ja oli hauskaa, joten Khataev päätyi jo 10-vuotiaana urheilukouluun.

– Innostuin ja rupesin keskittymään nyrkkeilyyn ihan täysin. Aluksi se oli lähinnä kiva juttu, kun sai palkintoja.

Urheilukoulua Khataev vertaa Suomen armeijaan. Jo 10-vuotiaana nyrkkeilijä opetteli tulemaan toimeen ilman vanhempiaan.

– Urheilukoulu oli sellainen valmennuskeskus Dagestanin puolella. Kaksi vuotta olin siellä, koulu oli ilmainen, siellä pystyi treenaamaan sai ruokaa ja kaikkea sellaista. Aamusta iltaan oli tekemistä. Viikonloput oli vapaata ja pystyi käymään kotona.

Sunnuntaina 31.10. Arslan Khataev (oik.) eteni MM-kisojen puolivälieriin voittamalla Azerbaidzanin Tayfur Aliyevin. Kuva: Aleksandar Djorovic / All Over Press

Eroon vanhemmista ja lopulta pakoon sotaa

Koko Khataevin lapsuus oli levotonta, vaarallista. Toinen Tšetšenian sota oli rajuimmillaan sodan alussa, 1999–2000, eli Khataevin syntymän jälkeen. Venäjän eri osissa oli 1999 tapahtunut useita kerrostaloräjähdyksiä, Venäjä syytti niistä tšetšeenejä ja lopulta erimielisyyksien kärjistyessä silloinen Venäjän pääministeri Vladimir Putin lähetti joukot Tšetšeniaan.

Venäjä julisti lopettavansa terrorisminvastaisen operaationsa vuonna 2009, mutta levottomuudet Pohjois-Kaukasiassa jatkuivat sen jälkeenkin. Lopulta vuonna 2010, 12-vuotiaana Khataev pakeni Suomeen. Tai paremminkin hänen kymmenen vuotta vanhempi isoveljensä pakeni ja otti Khataevin mukaansa. Kotkassa Khataev asui veljensä kanssa sekä alaikäisille maahanmuuttajille tarkoitetussa vastaanottokeskuksessa.

Esimerkiksi vuonna 2010 Venäjän alueelta tuli Suomeen turvapaikanhakijoita 436, kertoo Maahanmuuttovirasto. Vain Irakista, Somaliasta ja Bulgariasta tuli enemmän. Suomen Kuvalehden mukaan (siirryt toiseen palveluun) 2004–09 Suomessa myönteisen turvapaikkapäätöksen saivat aluksi kaikki tšetšeenit, jotka osoittivat asuinpaikakseen Tšetšenian, Ingušian tai Dagestanin tasavallan, ja 2009 päätöksiä ruvettiin tarkastelemaan yksityiskohtaisesti.

Khataev on aiemmin kertonut, että nyrkkeily sekä urheilukouluun pääsy pelastivat hänet. Perheellä ei ollut rahaa ja kotikylässä sodittiin.

– Jouduttiin lähtemään pois kotikylästä. Sitten vähän niin kuin hajaannuttiin, että itse olin enemmänkin isobroidin kanssa ja vanhemmat asuivat muualla. Kun olin urheilukoulussa, minulla ei ollut mitään hajua, missä vanhempani ovat. Onnistuin kuitenkin unohtamaan sen ja veli tuli välillä käymään urheilukoululla, Khataev muisteli talvella 2020 Olympiakomitean podcastissa (siirryt toiseen palveluun).

Kun Arslan Khataev ja hänen isoveljensä pakenivat Suomeen, vanhemmat jäivät Venäjälle – Khataevin vanhemmat asuvat edelleen Dagestanin alueella.

Viimeksi Khataev on tavannut vanhempansa vuonna 2019. Siihen on vaikuttanut koronapandemia. Videopuhelut ovat olleet toki aktiivisesti käytössä.

– Normaalisti olen mennyt Elbrus-vuorelle treenaamaan ja samalla käynyt himassa, kun se on siitä viiden tunnin ajomatkan päässä. Nyt olen ajatellut, että ensi vuonna menen moikkaamaan, Khataev sanoo.

Nyrkkeilijät Arslan Khataev (vas.) ja Robert Helenius poseerasivat Urheilugaalassa 2016. Kuva: All Over Press

"Tiistaina kaatuu ensimmäinen kolmesta"

Serbian MM-kisoissa suomalainen on voittanut ensin Israelin Bishara Sabbarin pistein 4–1, Mongolian Tulga Oyunbaatarin tuomarin keskeytyksellä loukkaantumisen takia kolmannessa erässä sekä viimeisimpänä Azerbaidzanin Tayfur Aliyevin pistein 4–1.

– Matsit on ollut hyviä, kovia vastustajia joka kerta. Vastustajat kovenee matsi matsilta ja panokset nousee. Itsellä on fokus pysynyt ja olen pystynyt keskittymään joka matsiin täysillä.

Puolivälierässä vastaan tulee De la Cruz Baez, jota Khataev ei ole ennen kohdannut.

– Tänään katsotaan hänen matsia, tehdään taktiikka ja lähdetään toteuttamaan. Hän on yksi kolmesta, jotka sitten kaatuu, itsevarmuutta puhkuva Khataev tiivisti maanantaina iltapäivällä.

Voittamalla tiistaina Khataev varmistaisi välieräpaikan ja mitalin. Välierässä 4. marraskuuta vastaan tulisi voittaja ottelusta Sofiane Oumiha (Ranska) – Samatali Toltayev (Kazakstan). 60-kiloisten finaali otellaan 5. marraskuuta.

Lue lisää: