Tuukka Taponen, 15, teki suomalaista urheiluhistoriaa – asiantuntijan mukaan F1-unelman toteutumiseen vaaditaan seitsemän miljoonaa euroa

Ysiluokkalaisesta Tuukka Taposesta tuli sunnuntaina ensimmäinen suomalainen kartingin maailmanmestari. Taposen tavoitteena on olla seuraava suomalainen F1-maailmanmestari.

Tuukka Taponen etenee askel kerrallaan urallaan. Hän on tyrkyllä myös Ferrarin akatemiaan. Kuva: Tomi Hänninen

Tuukka Taponen, 15, teki sunnuntaina suomalaista moottoriurheiluhistoriaa, kun hän voitti kartingin maailmanmestaruuden Espanjassa. Taposesta tuli ensimmäinen suomalainen kartingin maailmanmestari.

Hän nousi finaalilähdössä viidennestä ruudusta sateen kastelemalla radalla selvään voittoon. Taponen kuvaili vajaa vuorokausi kisan jälkeen tunnelmiaan hienoksi.

– En osannut odottaa, että finaalista tulee noin helppo. Vauhti ei ollut missään kohtaa parasta. Koko ajan puuttui vähän vauhtia, mutta kaikki natsasivat kohdilleen. Rengaspaineet, runkosäädöt, ajolinjat. Ihan kaikki. Sen takia oli helppo ajella vaan, Taponen kertoi Yle Urheilulle.

Taponen oli viime vuonna MM-hopealla junioriluokassa, mutta nousi pääluokassa nyt korkeimmalle korokkeelle. Taponen onnistui oikeassa paikassa oikeaan aikaan, sillä kauden aiemmissa kilpailuissa hän ei ollut juhlinut voittoa. Hän oli sijoittunut tasaisesti sijoille 2–7.

– Kausi on ollut todella hankala minulle ja tiimille. Ei ole ollut parasta iskua. Ehkä pari kertaa on ollut saumoja voittoihin, mutta ne ovat menneet omiin virheisiin ja moottoririkkoihin.

Mitä maailmanmestaruus tarkoittaa?

Yle Urheilun F1-asiantuntija Jukka Mildh pitää historiallista mestaruutta erittäin tärkeänä ja kovana juttuna suomalaiselle moottoriurheilulle, mutta ennen kaikkea kuljettajalle ja hänen taustajoukoilleen.

– Siitä tulee varmasti uskoa ja lisäbuustia, että taidot riittävät ja kehitys on oikeanlaista. Nyt katsotaan sitten, mitä seuraavaksi tapahtuu, Mildh sanoo.

Edelliset F1-sarjaan yltäneet kartingin MM-mitalistit löytyvät vuodelta 2014. Tuolloin mestaruuden vei nykyään McLarenilla loistava britti Lando Norris ja hopeaa otti tätä nykyä Haasilla kohuotsikoita nostattava venäläinen Nikita Mazepin. Mikään automaatio Taposen nousu huipulle ei siis ole.

Suomalaisista F1-kuljettajista mitaleilla on ollut Heikki Kovalainen. Edellinen suomalaismitalisti Juho Valtanen pääsi ajamaan vuodeksi pikkuformuloissa F4-luokassa Pohjois-Euroopan sarjaa, mutta joutui palaamaan takaisin kartingin pariin. Valtanen oli sunnuntaina Taposen voittamassa MM-kilpailussa yhdeksäs.

Vuoden 2009 hopeamitalisti Aaro Vainion tie F1-maailmaan tyssäsi GP3-sarjaan eli nykyiseen F3-sarjaan. Vainio teki kuitenkin myöhemmin uraa rata-autoilun puolella.

– Kartingin maailmanmestaruus ei ole ollut mikään tae pääsyyn F1-sarjaan asti. Se voi kuitenkin viedä autourheilussa pitkälle. Mestaruus on todistus ajokyvyistä ja paineensietokyvyistä. Mestaruuden päälle on myös hyvä rakentaa uraa, Mildh sanoo.

Seuraavaksi tyrkyllä Ferrarin akatemiaan

Taponen on jo ehtinyt herättää kansainvälistä kiinnostusta ajotaidoillaan. Hän oli pari viikkoa sitten mahtimerkki Ferrarin testeissä kolmen muun lupauksen kanssa. Kuljettajat kävivät läpi erilaisia kuntotestejä ja ajoivat myös F4-autolla. Ferrari kertoi testien jälkeen “päättävänsä tulevina viikkoina”, saako joku testeissä olleista paikan Ferrarin akatemiaan.

Akatemian tunnetuin kasvo on nykyinen Ferrarin F1-tallin timantti Charles Leclerc, joka korvasi kauden 2018 päätteeksi Kimi Räikkösen italialaistallissa.

Taposen mukaan Ferrarin valinta-aikatauluista ei ole tietoa.

– Uskon, että paikkaan on hyvät mahdollisuudet. Testit menivät hyvin. Kartingissa on tullut nyt myös menestystä. Miksipä ei, Taponen sanoo.

Charles Leclerc on Ferrarin akatemian tunnetuin kasvatti. Kuva: Getty Images

Mildh toivoo, että Taponen pääsisi mukaan Ferrarin akatemiaan. F1-sarjassa on paljon mukana eri huipputiimien akatemiakuljettajia.

Red Bullilla on pyörinyt pitkään akatemiaohjelma, jossa moni on toki kokenut karun kohtalon heikkojen tulosten jälkeen. Mercedeksen kruununjalokivi on Valtteri Bottakselta paikan napannut George Russell.

Mildhin mukaan akatemia tarjoaisi hyvät lähtökohdat Taposen uralle.

– Ferrari voisi tarjota akatemiansa kautta F1:n ohella muitakin ajopaikkoja, joista voi saada ammatin. Ferrarin akatemian kautta pääsisi myös hyvään, mutta samalla vaativaan perheeseen.

– Urheilullisen arvon lisäksi Ferrarin akatemiakuljettajana Taposen kaupallinen arvo kasvaisi. Akatemiassa Taposen etuja valvottaisiin myös oikealla tavalla.

Moottoriurheilussa puhutaan usein myös rahasta, kun lähdetään rakentamaan uraa kohti kovimpia luokkija. Nousu terävimmälle huipulle ei ole halpaa puuhaa.

– Kartingista F1-sarjaan nousemiseen tarvitaan pyöreästi noin seitsemän miljoonan euron budjetti, jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, Mildh arvioi.

Akatemiaankaan kuuluminen ei takaa taloutta.

– Ferrarin, Red Bullin ja Mercedeksen kaltaiset toimijat saavat kyllä kuljettajansa parhaisiin talleihin, mutta maksavat vain osan kustannuksista.

“F1-sarjaan nousu on hyvin paljon kiinni siitä, miten asioita hoidetaan”

Etenkin Suomessa puhutaan paljon siitä, kuinka joskus isolla rahanipulla voi ohittaa ajotaidoiltaan paremman kuljettajan. F1-sarjaan miljardööri-isänsä rahoilla noussut kanadalainen Lance Stroll on ollut oiva esimerkki rahan voimasta.

Taloudellinen tuki tuntuu moottoriurheilussa olevan koko ajan suuremmassa roolissa. Suomen markkinoilla rahaa liikkuu myös vähemmän kuin monessa muussa paikassa ympäri maailmaa.

– Jos ajatellaan esimerkiksi Saksaa ja sen kansallista markkinaa, kaikki luvut voidaan kertoa kymmenellä Suomeen verrattuna, Mildh vertailee.

Suomessa on ollut yhtäjaksoisesti F1-kuljettaja kaudesta 1989 saakka. Tähän kauteen päättyy yksi ajanjakso, kun edellinen suomalainen F1-maailmanmestari Kimi Räikkönen lopettaa uransa.

Toki Valtteri Bottas jatkaa Räikkösen jalanjäljissä Alfa Romeolla, mutta ensi kaudella ei suomalaisia nähdä kärkitiimien ratissa.

Suomessa on jo ehditty pohtia, katkeaako pitkä suomalainen F1-kuljettajien perinne Bottaksen jälkeen. Mildhin mukaan lupaavia ajajia Suomesta löytyy myös Taposen lisäksi.

Jotta Suomessa kuitenkin nähdään uusia F1-kuljettajia, tulosten pitää olla kuitenkin jatkuvasti erittäin kovia ja kehityksen pitää näkyä. Lisäksi Mildhin mukaan suhteiden pitää olla kunnossa lajin eri toimijoihin.

– F1-sarjaan nousu on hyvin paljon kiinni siitä, miten asioita hoidetaan. Suomessa pitäisi kehittää enemmän kansainvälisen tason managerointia kilpa-autoilun puolella. Siihen tarvitaan lisäbuustia, Mildh sanoo.

Tuleeko Tuukka Taposesta seuraava suomalainen F1-kuljettaja? Kuva: Tomi Hänninen

Mildh uskoo, että suomalaisen autourheilutoivon tukemisesta ja eteenpäin viemisestä kiinnostuneita löytyy kyllä. Ihan puhtaasti joko asiasta kiinnostuneita yksityishenkilöitä tai sitten yritysmaailman kautta.

– Samalla tavalla maailmalla löytyy tukijoita, jos joku vain haluaa päättää viedä jonkun kuljettajan eteenpäin. Toivottavasti Suomessa tällainen kulttuuri kasvaisi, Mildh vertaa.

Mildhin mukaan suomalaisuus on kuitenkin yhä valttikortti moottoriurheilumaailmassa. Kansainvälisen tv-lähetyksen selostaja oli kuvaillut Taposta mestaruuskilpailussa kartingvarikon hiljaisimmmaksi ja mukavimmaksi ihmiseksi.

– Se kuvastaa hyvin suomalaisuutta. Suomalaisten luonne moottoriurheiluun on oikea. Sitten on tärkeää, että tällaisista nuorista pidetään oikein hyvää huolta. Ollaan tarkkoja, mihin käytetään aikaa, Mildh toteaa.

Taponen ei hoida enää itse sponsorineuvotteluita – elää vaativaa arkea

Taponen on aiemmin tullut tunnetuksi siitä, että hän on itse hakenut sponsoreita ja käynyt neuvotteluita rahoittajien kanssa. Esimerkiksi reilut kaksi vuotta sitten Yle Urheilun haastattelussa Taponen kuvaili hoitavansa lähes kaikki sponsorineuvottelunsa.

– Neuvottelut kannattaa hoitaa itse. Aikuisen on vaikeampi sanoa lapselle, että ”ei, en mä lähde.” On tärkeää olla vanhempien sijaan itse mukana hommassa, Taponen totesi SM-viikkojen yhteydessä.

Katso 12-vuotiaan Tuukka Taposen mietteitä urastaan!

Nykyään Taponen ei enää niin paljoa sponsorineuvotteluita hoida, vaan niitä on käynyt enemmän tästä vuodesta lähtien Taposen asioita hoitava Jussi Kohtala.

– Yritämme löytää suuria tukijoita. Nyt alkaa mennä budjetit niin korkealle, että pienemmät budjetit eivät enää riitä, Taponen sanoo muutoksesta.

Ysiluokkalaisen Taposen arki on kovin vaativaa ja hankalaa, kun hän yhdistää koulunkäyntiä ja moottoriurheilu-uran rakentamista.

– On todella paljon kaiken maailman tehtäviä. Pitäisi hoitaa kuntopuolta, hoitaa sponsoreita, ajaa ja levätä. Ei oikein meinaa olla aikaa, mutta pakko koulutehtävät on tehdä, Taponen sanoo.

Elokuun alussa sinetöitiin oppivelvollisuuden laajentaminen. Ennen oppivelvollisuus päättyi peruskouluun, mutta nyt se jatkuu 18-vuotiaaksi saakka.

Käytännössä siis Taposen pitäisi vielä käydä koulua kaksi vuotta, ennen kuin hän voi keskittyä täysipainoisesti moottoriurheiluun.

– Veikkaan, että menen ammattikouluun pariksi vuodeksi. Lukio on sen verran vaativaa. Lukioon ei ole minulla oikein aikaa, Taponen sanoo ja pohtii haluavansa mennä mahdollisesti mekaanikkolinjalle.

Tuukka Taponen teki sunnuntaina suomalaista autourheiluhistoriaa. Arkistokuva. Kuva: Mauro Dalla Pozza / Alamy / All Over Press

Ensi kauden moottoriurheilusuunnitelmat ovat Taposella vielä auki.

– Emme ole vielä päättäneet niistä. Voi olla, että jatkamme kartingia samassa tiimissä ja samassa luokassa. Voi olla myös, että suunnitelmat vähän muuttuvat. Ensimmäinen F4-kausi voi olla myös mahdollinen, Taponen pyörittelee ja nostaa F4-sarjoista mieluisimmiksi kovatasoisimmat sarjat Italiassa ja Espanjassa.

Tulevaisuuden tavoitteet ovat kuitenkin kirkkaat.

– Päätavoite on olla seuraava suomalainen F1-mestari. Jos siihen ei pääse, jotain autourheiluun liittyvää. Mekaanikkopuoli tai autourheilusta ammatti. Mutta mennään askel kerrallaan. Pari vuotta F4-sarjaa ja pari vuotta F3-sarjaa. Sitten nähdään, mihin se riittää, Taponen päättää.

Lue lisää: