Mika Arpiainen todisti Niki Laudan vakavaa onnettomuutta varikolla: "Se oli todella järkyttävä tilanne"

Mika Arpiainen voitti radalla ja rallissa. Hän muistelee Tomin Nuoteissa -podcastissa, miten media ei arvostanut autourheilua vielä 1970-luvulla.

Kuvituskuva. Kuva: Tomi Hänninen

Mika Arpiaisen nimi ei välttämättä sano mitään monellekaan tänä päivänä moottoriurheilua seuraavalle. Silti kyseessä on kuljettaja, jonka saavutukset ovat merkittäviä kotimaisen autourheilun historiassa.

Arpiainen voitti Formula Super Vee -luokassa mestaruuksia maailmalla, mutta tie ei koskaan vienyt muutamaa Formula 2 -kisaa ylemmäs kansainvälisesti. Lahjakas kuljettaja palasi maailmalla vietettyjen vuosien jälkeen Suomeen, voittaen niin rallissa kuin radalla kaksi SM-kultaa. Oma yritys kasvoi kuitenkin lopulta niin isoksi, että kisahommat oli jätettävä taakse.

– Koko homma lähti siitä, että katselin maailmalla eri tiimien vaatteita. Ne eivät siihen aikaan olleet kovin hyvin hoidettu. Yrityksemme alkoi panostaa tähän puoleen ja saimme lopulta asiakkaita maailman huipputiimeistä. Olemme vaatettaneet kaksi F1-tiimiä. Rallitiimeistä teimme myöhemmin Citroenin, Fordin ja Subarun vaatteet. Työstä tuli minulle niin tärkeä, ettei aikaa omaan ajamiseen enää yksinkertaisesti ollut, Arpiainen kertoo.

Arpiaisesta ei koskaan tullut ammattikuskia tehdastiimiin, vaikka ajotaito siihen olisi varmasti riittänyt. Menestystä kuitenkin tuli niin kansainvälisesti kuin kansallisesti.

Autourheilu ei nauttinut suurta suosiota lehdistön keskuudessa vielä 1970-luvulla. Vuoden 1982 formula ykkösten maailmanmestari Keke Rosberg on arvostellut kovin sanoin lehdistön asennetta tuohon aikaan. Totta onkin, että Keken ensimmäiset vuodet ykkösissä saivat kotimaan lehdistön toisinaan jopa pilkkaamaan Rosbergin suorituksia. Myös Mika Arpiainen huomasi, ettei kansainvälisten kisojen voittoja arvostettu kovin korkealle.

– Muistan meidän kisan Nürburgringillä vuonna 1976. Meidän luokassa (Formula Super Vee) oli mukana 80 autoa, joista 39 selvisivät karsintojen kautta kisaan. Ajoin kahden tai kolme sekunnin pohjat aika-ajossa sillä pitkällä Nordschleifen radalla. Ajoin myös kisan voittoon. Paikan päällä tapahtumaa oli seuraamassa 324 000 katsojaa. Kun saavuin takaisin Suomeen, lehdessä oli vain pieni maininta asiasta. Sen sijaan vaistoammunnan SM-kisoista oli aukeaman tarina. Siinä jopa kerrottiin paikan päälle olleen katsojia 126 ihmistä. En yhtään ihmettele Keken reaktiota. Meidän päälle suorastaan syljettiin, siltä se tuntui.

Arpiainen näkee suomalaisten autourheilijoiden tehneen Suomea tunnetuksi maailmalla.

– Kyllä Suomi tunnetaan autourheilijoista, sitä ei voi kukaan kiistää.

Ensimmäisen Vuoden autourheilija -pokaalin pokkasi Mika Arpiainen vuonna 1976. Kuva: Arvo Vuorela / Yle

Laudan onnettomuus järkytti

Arpiaisen voittoon päättyneen kisan jälkeen vuorossa olivat formula ykköset ja tuo kilpailu jäi historiaan Niki Laudan vakavan onnettomuuden takia.

– Tunnelma muuttui totaalisesti varikkoalueella, Arpiainen muistaa.

– Näimme varikolle sen savupatsaan. Se oli todella järkyttävä tilanne.

Arpiainen oli paikan päällä myös lukuisten muiden vakavien onnettomuuksien aikaan.

– Ei niitä kuitenkaan osannut ajatella oman kisan alkaessa. Kypärä päähän ja menoksi. Se ajaminen oli niin tärkeää.

Mika Arpiainen siirtyi formulauran jälkeen ralliin voittaen kaksi SM-kultaa. Rallin jälkeen hän palasi vielä kotimaisille radoille, saavuttaen sieltäkin kaksi kirkkainta mitalia. Vuoden 1987 jälkeen hän ei ole ajanut kisoja vakavalla mielellä, vaikka pari kertaa hänet on nähty kisoissa mukana harrastamassa rakasta lajia.

Lue myös: