Halvaantuminen muutti Nette Kivirannan elämän, muttei sammuttanut intohimoa – 20-vuotias palasi rinteeseen ja tavoittelee uraa paraurheilijana

Vuonna 2018 halvaantunut Nette Kiviranta on lähdössä uransa ensimmäisiin kilpailuihin para-alppihiihtäjänä. Samalla Itävallan reissulla selviää Kivirannan, 20, vammaluokitus.

Nette Kiviranta palasi urheilun pariin halvaantumisen jälkeen
Nette Kiviranta palasi urheilun pariin halvaantumisen jälkeen
Tekijät

– Kun loukkaannuin, ajattelin vain, että kuntoutetaan tämä pois ja palataan rinteeseen. En ollut kertaakaan aikaisemmin vielä loukkaantunut.

Sitten Nette Kiviranta tajusi, ettei tästä niin vain palatakaan. Oli kevät 2018, ja Kiviranta oli ollut matkustajana mukana rajussa nokkakolarissa, joka vei kahden ihmisen hengen.

Juuri nuorten SM-mitalin saavuttanut alppihiihtäjä sai onnettomuudessa selkäydinvamman, joka aiheutti alaraajojen halvaantumisen.

Lähes neljä vuotta myöhemmin Kiviranta, 20, istuu pyörätuolissa Levin rinteiden juurella. Pujottelun maailmancupissa kisasi viikonloppuna monta Kivirannalle tuttua ikätoveria. Maailman parhaiden alppihiihtäjien seurassa kilpaileminen oli ollut Kivirannankin tavoitteena ennen onnettomuutta.

Vakava onnettomuus piti Kivirannan poissa rinteestä tovin, mutta ei loppuelämää. Laskettelusta olisi ollut vaikea pysyä erossa, sillä se on ollut jo vuosia perheen yhteinen harrastus, tai enemmänkin elämäntapa. Niinpä Nette ja hänen isänsä Petri Kiviranta matkustivat Ranskaan kelkkaostoksille.

– Ajattelin, että kerta on tultu tänne Ranskaan asti kokeilemaan kelkkaa, niin ehkä harjoittelen sille tasolle, että pääsisin näkemään läheisimpiä ystäviä ja tapaamaan tuttuja rinteen puolella, Nette Kiviranta muistelee.

Nette Kiviranta on pitänyt kiinni aktiivisesta elämäntyylistä vammautumisen jälkeenkin. Kuva: Tomi Hänninen

Kiviranta halusi vain päästä nauttimaan ajasta läheistensä kanssa, mutta ystävät ja perhe tiesivät, että potentiaalia ja paloa voisi olla kilpailemiseenkin.

– Pieni isä-tytär-vääntö siitä saatiin aikaan, Nette Kiviranta muistelee nauraen.

– Olet jostain kolmevuotiaasta ollut rinteessä ja melkein kaikki lomat ollaan oltu suksilla, niin ei sitä nyt niin helposti luovuteta. Vähän pakko oli painostaa, Petri-isä sanoo hymyillen.

– Olen kiitollinen, että painostit, vaikka ensin kavereille ja sinulle kieltäydyin. Olihan se siistiä päästä ensimmäistä kertaa kokeilemaan kelkkaa, Nette sanoo.

Kelkkaan totutteleminen vei aikansa. Kiviranta oli vasta hiljattain oppinut istumaan, joten yhden suksen päällä tasapainotteleminen oli haastavaa. Kelkassa on sama suksi kuin pystylaskijoilla.

Monon tilalla on sitä vastaava kappale, jonka päällä on samanlainen iskunvaimennin kuin esimerkiksi motocross-pyörissä. Se on välttämätön osa, kun vartalossa ei muuten ole joustoa.

– Iskarin kanssa pitää osata toimia samaan aikaan. Se, miten tasapainotan itseni, että pystyn työstämään suksea kunnolla, on kaiken A ja O. Näyttää ehkä hurjemmalta tämä kokonaisuus kuin mitä se on, Kiviranta sanoo.

Kelkalla laskiessa Kiviranta kokee samanlaisia tunteita kuin aikoinaan suksilla ja iloitsee samanlaisista asioista.

– Nautin laskemisesta todella paljon. Kun saa onnistuneen käännöksen, ei mikään voita sitä fiilistä.

Tanja Poutiainen-Rinne ja Nette Kiviranta vierailivat Levillä Ylen Urheilustudiossa. Kuva: Tomi Hänninen

Valmentajan ja urheilijan suhde ei muuttunut

Kiviranta puhuu paljon perheen tuen merkityksestä niin urheilussa kuin elämän mullistaneesta tragediasta selviytymisessä. Jo pikkutyttönä häntä Kauniaisissa GrIFK:ssa valmentanut Mikko Heiskanen otti kopin Kivirannan valmennuksesta vammautumisen jälkeen.

– Urheilu on ollut iso osa Neten elämää, joten halusimme löytää keinot jatkaa sitä. Uusi suunta löytyi nopeasti. Ei minulla ollut kokemusta kelkalla laskemisesta. Se on vaatinut opiskelua ihan YouTuben kautta. Myös oheisharjoittelu on vaatinut itseltäkin uudenlaista pähkäilyä, Heiskanen kertoo uuteen projektiin hyppäämisestä.

Kiviranta kiittelee Heiskasta sinnikkyydestä ja avusta.

– Vanha valmentajani sanoi, että mennään salille ja katsotaan, mitä voit tehdä. Pumppaa edes hauista, jos et enää kyykkää maksimeita. Hän on antanut sitä tukea, että minäkin olen halunnut takaisin mäkeen ja takaisin urheilun pariin.

Nette Kiviranta on kokeillut onnettomuuden jälkeen monia uusia urheilulajeja, muun muassa crossfitiä. Arkistokuva vuodelta 2019. Kuva: Petri Krook / Yle

Mikään ratkaisukeskeisen kaksikon välillä ei ole muuttunut, vaikka laji vaihtui. Vaatimustasosta ei ole tingitty, eikä Heiskanen anna Kivirannalle harjoituksissa yhtään enempää siimaa kuin aiemminkaan.

– Kun käy tuollainen (onnettomuus), tuli Neten ja hänen perheensäkin puolesta tosi paha olo, mutta meidän välinen suhde ei mennyt sellaiseen säälimoodiin. Enemmänkin niin, että kun on ollut vaikeita juttuja, ollaan etsitty ratkaisuja. Hyvin paljon valmentaminen ja kommunikointi on säilynyt samanmuotoisena, Heiskanen kertoo.

Heiskanen ihailee Kivirannan henkistä vahvuutta ja draivia mennä elämässä eteenpäin.

– Nette on aika päättäväinen, ehkä voisi sanoa jääräpääkin jossain mielessä. Vahva omien ajatustensa suhteen.

Vammaluokitus selviää Itävallassa

Kiviranta on maltillinen puhuessaan tavoitteistaan para-alppihiihtäjänä, koska vertailupohjaa ei vielä ole. Hän ei edes ole täysin varma, haluaako hän urheilla tosissaan ja kilpailla, koska tietää minkälaista sitoutumista huippu-urheilu vaatisi.

Kilpailuinto on kuitenkin noussut sen verran, että Kiviranta nähdään tällä viikolla starttiviivalla ensi kertaa miltei neljään vuoteen – ja ensi kertaa kelkalla. Päätös Itävallan pujottelukisaan osallistumisesta tapahtui kuin varkain.

– Paraurheilija tarvitsee aina luokituksen, jossa katsotaan, mikä vammataso on ja miten se kompensoidaan muihin urheilijoihin. Luokitus mennään hakemaan Itävallasta, koska sen saa kerran vuodessa, Kiviranta kertoo.

Kiviranta tottui vammattomana alppihiihtäjänä siihen, kuinka harjoitusolosuhteet, treeniseura ja kilpailumatkat olivat helposti järjesteltävissä. Nyt paraurheilijana Kiviranta kokee, että kaikki järjestelyt ovat omalla vastuulla. Kaikenlaisia lomakkeita ja lääkärintodistuksia pitäisi osata ottaa mukaan.

Itävallan reissun Kiviranta toivoo selkiyttävän hänen näkemystäänsä paraurheilumaailmasta. Luokituksen ja ensimmäisen kisakokemuksen jälkeen Kiviranta uskoo, että tulevaisuuden suunnittelukin on helpompaa.

Nette Kiviranta luo itselleen päivä kerrallaan uusia tavoitteita. Kuva: Petri Krook / Yle

Tavoitteena myös kesäparalympialaiset?

Valmentaja Mikko Heiskanen näkee Kivirannassa potentiaalia menestyä para-alppihiihtäjänä.

– Netellä on vahva urheilu-ura vammattomana, joten pohjat ovat valtavan hyvät. Mitä paralympialaisiin tulee, on se toki yksi yhteinen unelma. Pitää olla riittävän kovia tavoitteita, eikä mielestäni Neten kannata vähempää tavoitella. Sitten näkee, mihin rahkeet riittävät.

Heiskanen on huomannut, että Kivirannan urheilullisuus näkyy myös muissa lajeissa.

– Joskus heitettiin vitsillä, että tavoitteena ovat sekä kesä- että talviparalympialaiset. Kun kuulee hänen kertakoettamalla tekemiään tuloksia muista lajeista, ei se ole epärealistinen tavoite, Heiskanen nauraa, mutta ei paljasta, mistä lajeista on ollut puhetta.

Kiviranta kertoo innostuneensa viime vuosina kokeilemaan eri urheilulajeja. Mahdollisuuksia on pilvin pimein.

– Olen nauttinut urheilusta monipuolisesti. Urheilu pysyi veressä. Vähän sama fiilis kuin ala-asteella, kun sai valita uusia harrastuksia. Olen heittänyt keihästä, keilannut, pelaillut koripalloa. Kaikenlaista, Kiviranta nauraa.

Lue myös: