Yksi suomalaisen urheilun suurimmista, Jukka Uunila, kuoli 98-vuotiaana – Tapio Korjus kertoo, kuinka "yhdistävä voima" soitteli Kuortaneelle viimeiseen asti

Maanantai-iltana 98-vuotiaana Helsingissä kuolleen Jukka Uunilan merkitys suomalaisen urheilun kehitykselle on ollut mittaamaton.

Jukka Uunila kuvattuna Leppävaaran kisoissa elokuussa 2015. Kuva: Lehtikuva

Tiistaina saatiin suru-uutinen – merkittävä suomalainen urheiluvaikuttaja Jukka Uunila on kuollut 98-vuotiaana. Asian vahvisti STT:lle Uunilan poika Kari Uunila.

Uunilan merkitys muun muassa suomalaiselle yleisurheilulle, urheiluorganisaatioiden kehitykselle sekä Kuortaneen urheiluopistolle oli valtaisa. Urheiluopiston ensimmäisenä johtajana Uunila toimi 1949–1960, ja nykyisin sen rehtorina työskentelee keihäänheiton olympiavoittaja Tapio Korjus.

Korjus kertoo Yle Urheilulle olleensa aivan viime viikkoihin saakka säännöllisesti yhteyksissä Uunilan kanssa. Urheilumies henkeen ja vereen oli viimeiseen asti kiinnostunut muun muassa Kuortaneen urheiluopiston kuulumisista, ja soitteli aktiivisesti esimerkiksi Korjuksen kanssa.

– Hän oli todella aktiivinen osallistuja, vaikka ikää oli näinkin paljon. Vielä kun hän joitakin vuosia sitten pystyi liikkumaan paremmin, hän kävi Kuortaneellakin katsomassa paikkoja.

– Suhde oli erittäin hyvä. Hän todella mielellään keskusteli urheiluasioista ja muistakin asioista, kyseli asioista yleensä hyvin täsmällisesti ja antoi omia mielipiteitään. Antoisa ja syvällinen keskustelusuhde, kuvailee Korjus kuullessaan suru-uutisen.

Tapio Korjus (oik.) ja Lasse Virén yleisurheilun Paavo Nurmi Gamesissa 2016. Kuva: Tomi Hänninen / Yle

"Tavoitejohtaminen oli silloin uutta Suomessa"

Jukka Uunilan meriittilista suomalaisessa urheilussa on kattava. Laitettuaan Kuortaneen urheiluopiston (aluksi Pohjanmaan urheiluopisto) toiminnan aluille hän toimi Suomen urheiluliiton puheenjohtajana 1965–74.

Kun Uunila aloitti puheenjohtajana, yleisurheilu Suomessa oli alamaissa. Uunila käynnisti kehittämisohjelman, johon kuului muun muassa taloustilanteen kohentaminen, valmentajakoulutuksen lisääminen, johtamiskoulutus ja urheilijoiden harjoitusolosuhteiden kehittäminen.

Uunila hankki Suomeen kuulun kestävyysjuoksuvalmentajan Arthur Lydiardin Uudesta-Seelannista, ja sen jälkeen kestävyysjuoksu kääntyi uuteen kukoistukseen Juha Väätäisen, Lasse Virénin ja Pekka Vasalan muodossa.

– Se työ, mitä hän teki Suomen urheiluliitossa ja sittemmin Olympiakomiteassa, niin lasken Jukka Uunilan suurimpien joukkoon suomalaisessa urheilussa, tiivistää Korjus.

Uunila toimi esimerkiksi Suomen valtakunnan urheiluliiton (SVUL) puheenjohtajana 1982–1993 ja Olympiakomitean puheenjohtajana 1969–1984. Senkin jälkeen hyvänä esiintyjänä ja puhujana tunnettu Uunila vaikutti järjestöjen taustalla.

– Hänellä oli erittäin kirkkaat ja selkeät mielipiteet sekä usko asioiden onnistumiseen. Itsekin sain vuosikausia nauttia hänen mentoroinnistaan, Korjus sanoo.

Valmennuskoulutusta ja suomalaista kestävyysjuoksua kehittäessään 1960–70-luvuilla Uunila toi urheiluun vahvalla kädellä tavoitejohtamisen käsitettä.

– Viimeisinäkin aikoina, kun hänen kanssaan keskustelin, hän oli hyvin kiinnostunut, että "vieläkö tavoitejohtamisen opit ovat käytössä". Vielä pari viikkoa sitten hän kertoi, kuinka oli aikoinaan 70-luvun alussa yritysjohtajille puhunut tavoitejohtamisesta. Se oli silloin uutta Suomessa. Hänellä oli aina vahvoina oppeina asioiden kehittäminen, tavoitteellisuus ja selväpiirteinen johtaminen, kuvailee Korjus.

Yleisurheilun Suomi–Ruotsi-maaottelua 1988 seuraamassa pääministeri Harri Holkeri (vas.), SVUL:n puheenjohtaja Jukka Uunila ja kansanedutaja Ilkka Kanerva. Kuva: Lehtikuva

"Rakentava ja yhdistävä voima"

1993 SVUL:n toiminta ajettiin alas, kun Suomeen perustettiin uusi urheilun keskusjärjestö SLU eli Suomen liikunta ja urheilu. Aiemmat keskusjärjestöt SVUL, Työväen urheiluliitto (TUL), ruotsinkielisten urheilujärjestö (CIF) ja Palloliitto siirtyivät uuden keskusjärjestön alaisuuteen. Uunilan loistoon tuli pieni tahra, kun SVUL:n toimintaa ajettiin alas osittain liiton talousvaikeuksien takia.

Toisaalta Uunila oli vuosikymmeniä puhunut yhden ja ainoan urheilun keskusjärjestön puolesta.

– Hän ei ollut mikään riidanhaastaja tai pyrkinyt hajottamaan rivejä, vaan päinvastoin yritti kaikissa tehtävissään koota rivejä. Hän myös halusi SLU:n syntyvän ja luopui omasta paikastaan SVUL:n johdossa, ja oli henkisesti viisas mies, joka näki ajan muuttuvan sekä pystyi antamaan tilaa uusille asioille. Rakentava ja yhdistävä voima, Korjus näkee.

Jukka Uunila (vas.) keskusteli presidentti Sauli Niinistön kanssa jalkapallo-ottelussa Suomi–Valko-Venäjä kesällä 2013. Kuva: Lehtikuva

Puoluepolitiikasta Uunila pysytteli uransa ajan erossa ja määritteli ainoaksi puolueekseen "urheilupuolueen".

Uunila oli aina äärimmäisen kiinnostunut urheilutuloksista ja esimerkiksi nuorten lupausten kehityksestä.

– Hän kyseli meiltä nuoremmilta, että "minkäslainen tyyppi se ja se on", kun hän oli vaikkapa nähnyt jonkun 14-vuotiaan tuloksia. Tällaiset asiat innostivat ja kiinnostivat häntä.

Korjus kertoo vielä lämpimän henkilökohtaisen muiston. Viime talvena 60 vuotta täyttänyt Korjus voitti olympiakultaa Soulissa 1988 ja sen jälkeen haastatteluja tietenkin riitti.

– Yksi kysymys oli, että kenen kanssa haluaisin tavata ja käydä keskustelua. Silloin mainitsin, että Jukka Uunilan haluaisin oppia tuntemaan. Lopulta sain sen ilon.

Lue lisää: