Sprintin suomalaisyllätyksen alkutahdit luotiin harjoituskauden palaverissa – Katri Lylynperä ja Jasmi Joensuu esittivät kovan vaatimuksen

Johanna Matintalo, Katri Lylynperä ja Joni Mäki hiihtivät uransa parhaat maailmancup-sijoitukset henkilökohtaisissa kilpailussa. Yle Urheilu avaa viiden kysymyksen avulla perjantain hiihtopäivän suurinta puheenaihetta.

Johanna Matintalo (vas.) ja Katri Lylynperä iloitsivat uransa parhaita maailmancup-sijoituksia Rukan maailmancupissa perjantaina. Kuva: Tomi Hänninen

Miten kova temppu oli?

Suomalaisittain nähtiin sprinttihiihdossa upea avaus Rukan maailmancupissa. Johanna Matintalo oli neljäs ja Katri Lylynperä viides. Joni Mäki oli kuudes miesten finaalissa. Kaikilta nähtiin uran parhaat maailmancup-sijoitukset henkilökohtaisilla matkoilla.

Viimeksi Rukalla kolme suomalaista oli nähty sprinttifinaaleissa vuonna 2012.

Edellisen kerran kaksi suomalaisnaista oli puolestaan kisannut maailmancupin sprinttifinaalissa samaan aikaan vuonna 2016 Kanadan Canmoressa.

Matintalo ja Lylynperä ottivat tilaston iloisesti hämmästellen Yle Urheilun haastattelussa kilpailun jälkeen.

– En edes tiennyt tuota faktaa, Matintalo sanoi iloisena.

– Todella hieno juttu. Henkilökohtaisella tasolla oli myös hienoa, kun tuli ensimmäinen välieräpaikka sprinteissä ja sitten vielä finaali. Ihan mieletöntä! Tällaisia näiden sprinttien pitäisi olla maailmancupeissa, eikä vain kotimaan kisoissa.

Katso naisten sprinttifinaalin loppuratkaisut

Yle Urheilun asiantuntija Kalle Lassila lukeutui tuohon yhdeksän vuoden takaiseen finaalikolmikkoon Anne Kyllösen ja Krista Pärmäkosken kanssa.

Lassila piti suomalaisnaisten temppua Rukalla kovana. Hän myös muistutti, että viime talven MM-kisoissa kaksikko ehti säväyttää samalla matkalla. Lylynperä oli MM-sprintissä kahdeksas ja Matintalo oli hyvässä vauhdissa, kunnes kaatui alkuerissä.

Lassilaa ilahdutti etenkin kaksikon kypsä hiihto.

– Homma oli hyppysissä. Monesti on nähty Rukalla, että lähdetään vain mukaan katsomaan, mitä tapahtuu. Nyt nähtiin, että oli suunnitelma ja pystyttiin toteuttamaan se onnistuneesti, Lassila iloitsi Urheilustudiossa.

Onnistuneen suomalaispäivän täydensi, että Jasmi Joensuu oli yhdeksäs ja mukana välierissä. Viimeksi kolme suomalaisnaista oli ollut sprinttien välierissä samaan aikaan tammikuussa 2016 Oberstdorfissa.

Joensuu voitti vielä oman alkueränsäkin.

– Kaksi vuotta sitten taisin olla 73:s ja viime vuonna 36:s. Nyt kymmenen parhaan joukkoon pääsy tuntuu todella hyvältä. Finaalipaikka ei ollut isoista asioista minullakaan kiinni. Ihan varmasti tapellaan finaalipaikasta vielä tällä kaudella. Jos ei vielä heti Lillehammerissa, sitten seuraavana viikonloppuna, Joensuu sanoi.

Katso Joensuun alkuerävoiton ratkaisut!

Miten suomalaisnaisten temppu oli mahdollinen?

Suomalaisten sprintin vaisut tulokset ovat puhuttaneet viime vuosina paljon, mutta nyt nähtävillä oli komea valonpilkahdus.

Lylynperän mukaan alkutahdit lyötiin jo harjoituskaudella, kun asetettiin tavoitteita talveen maajoukkuepalavereissa.

– Halusimme Jasmin kanssa ehdottomasti yhden tavoitteen: Naisille pitää saada sprinttiin finaalipaikkoja ja mieluummin useammalle urheilijalle. Ihan mahtavaa, että meillä on heti kaksi urheilijaa finaalissa. Toivottavasti saadaan näitä finaalipaikkoja lisää kauden edetessä, Lylynperä kertoi.

Suomalaisten suksi näytti myös toimivan erittäin hyvin. Lylynperäkin avasi onnistunutta voitelutaktiikkaa.

– Minulla on ollut monta vuotta luiston kautta taktiikka. Nyt otin pitovoiteen kautta taktiikan. Erissä suksi oli aika pitävä, mutta lopussa kantoi hyvin, Lylynperä kuvaili.

Katso Lylynperän ja Matintalon välierä kuvaa klikkaamalla!

Edes hyvä karsintasuorituksen myötä tullut aikainen valintapaikka ei lopulta haitannut, vaikka se ensiksi mietityttikin.

– Erävalinnat eivät menneet putkeen, kun jouduin ensimmäisen valikoimaan. Sitten tuli tosi kovia nimiä. Onneksi pääsin erästä jatkoon, Lylynperä sanoi.

Naisten joukkueen vastuuvalmentajan mukaan Ville Oksasen mukaan pelkästään sprinttiin ei ole välttämättä keskitytty harjoittelussa, mutta keskitytty sprinttikisojen tapahtumiin.

– Jos on tehty nopeutta tai tehoa harjoituksissa, niissä on kisoissa tapahtuvia elementtejä. Se näkyy. Lyhyemmällä perspektiivillä mietittynä, niin tänä vuonna on jaettu distanssi- ja sprinttiharjoituksia. Tässä näkyy kuitenkin eniten jokaisen hiihtäjän henkilökohtainen työ, Oksanen totesi.

Millainen merkitys naisten huippusuorituksilla oli?

Usein sprinteissä puhutaan myös kokemuksen merkityksestä. Nyt Matintalo ja Lylynperä saivat maistaa ensimmäistä kertaa, miltä tuntui vetää karsinnat ja kolme erää läpi tiukkana rypistyksenä.

Matintalo pääsi huomaamaan, että se ei ollut mitään rakettitiedettä. Vastustajat ovat kovempia ja taktinen osaaminen korostuu. Lylynperä huomautti, että finaalipaikka oli siinä mielessä tärkeä, koska kokeneemmasta kaartista vain Krista Pärmäkoski on pystynyt aiemmin jakamaan tietoa erävaiheesta. Siksi hänellä oli ollut kokematon olo.

– Kotimaassa on helpompaa, kun tietää kaikki hiihtäjät ja tuntee heidän vahvuudet. Täällä ei tiedä, millaisia vastukset ovat, Lylynperä kuvaili.

Katso Krista Pärmäkosken alkuerän ratkaisut kuvaa klikkamaalla!

Matintalo ja Lylynperä eivät etukäteen osanneet odottaa finaalipaikkaa, vaan toivoivat pääsyä välieriin. Yle Urheilun asiantuntijoista Toni Roponen sanoi, että finaalipaikoilla oli iso merkitys myös koko suomalaisen hiihdon kannalta.

– Jos finaalissa olisi ollut Krista Pärmäkoski ja Kerttu Niskanen, se olisi ollut sellaista tuttua kamaa. Nyt tuli sellaista raikkautta. Matintaloon on kohdistettu jo pitkään odotuksia ja nyt hän alkaa lunastaa niitä. Lylynperälle voi tulla kansainvälistä menestystä ja nyt sitä tulee siinä. Se lupailee erittäin hyvää tulevalle kaudelle, Roponen totesi

Miltä onnistuneen Joni Mäen tilanne näyttää?

Joni Mäen ympärille oli asetettu kysymysmerkkejä ennen kautta. Valmistautuminen oli ollut takkuisaa. Mäki palasi väsyneenä korkean paikan leiriltä ja joutui jättämään kuun alussa Vuokatissa ensimmäisen Suomen cupin kilpailun väliin. Nyt Mäki kuitenkin onnistui pitkään jahtaamassa finaalipaikkajahdissaan.

Toni Roponen pitää finaalipaikkaa isona juttuna, vaikka Pekingin olympialaisissa kilpaillaan sprintti vapaalla hiihtotavalla, kun taas Rukalla mentiin perinteisellä hiihtotavalla.

– Tämä oli Mäelle henkisesti kuin lottovoitto. Kun saa hyvän aloituksen tietää olevansa kartalla ja voi keskittyä olympialaisiin. Ennen kaikkea sprinttereille yksi onnistuminen luo uskoa, Roponen sanoo.

Joni Mäeltä irtosi hymy perjantain kilpailun jälkeen. Kuva: Tomi Hänninen

Onko Kläbo ongelmissa?

Miesten finaalissa voittoa juhli yllättäen Aleksandr Terentjev ennen Norjan supertähteä Johannes Hösflot Kläboa. 22-vuotiasta Terentjeviä on jo pitkään pidetty huippulupauksena.

Terentjevin loppuveto kangisti Kläbon täysin ja norjalainen hiihtokuningas jätettiin kakkoseksi. Asiantuntijat Roponen ja Lassila eivät olleet kuitenkaan vielä valmiita vallanvaihtoon miesten hiihdossa.

– Ilman muuta Terentjev tulee haastamaan Kläboa myöhemminkin. Kläbosta näkee kuitenkin, että hän haluaa pärjätä muillakin matkoilla kuin sprintissä. Hän ehkä luottaa, että pystyy olemaan huippukunnossa viimeistään sprintissä olympialaisissa, Roponen kuvaili ja nosti esiin myös norjalaisen harjoitustuntien vaikutukset tuloksiin.

– Kläbo harjoittelee tuhat tuntia vuodessa. On ihan selvää, että rupeaa syömään parasta sprinttiominaisuutta.

Katso miesten sprinttifinaalin ratkaisuhetket kuvaa klikkaamalla!

Lue lisää: