Kommentti: Ikonisesta Rukan hyppyrimäestä on tullut painajainen – turkkilainen Fatih oli järjestää kaikkien aikojen suomalaisen mäkinöyryytyksen

Perjantain tulosanti Rukan maailmancupista kertoo, että suomalaiset maastohiihtäjät ovat valmiina olympiatalveen. Sen sijaan yhdistetyn ja mäkihypyn suomalaisedustajille Kuusamosta on tullut jo kirosana, kirjoittaa toimittaja Atte Husu.

Niko Kytösaho oli ainoa suomalainen mäkihyppääjä, joka eteni perjantain karsinnasta jatkoon. Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva

Jos suomalaisen talviurheilun jokavuotisia urheilutapahtumia pitäisi panna paremmuusjärjestykseen, ainakin tv-katsojaluvuissa kärkipäähän nousevat erityisesti Lahden ja Rukan maailmancupviikonloput pohjoismaisissa hiihtolajeissa. Ensiksi mainittu on kaksikosta omassa kastissaan mitä tulee tapahtuman historiaan, mutta Rukan tapahtumaan liittyy oma erityispiirteensä.

Koska Salpausselällä kilpaillaan vasta keväällä ja tähtiurheilijoiden kuntotekijät ovat tiedossa, yllätyksiä nähdään ani harvoin. Juuri tässä mielessä kansainvälisen hiihtokauden avaavaan Rukan viikonloppuun liittyy ainutlaatuista viehätystä vuodesta toiseen.

Heti kisojen avauspäivänä nähtiin paukku, kun 22-vuotias Aleksandr Terentjev voitti miesten sprintin. Tapauksesta erityisen tekee, että finaali oli venäläisnuorukaiselle uran ensimmäinen. Edellisen kerran miesten sprintissä finaalidebytantti ylsi voittoon 31. joulukuuta 2013, jolloin Yhdysvaltain Simeon Hamilton juhli ykkössijaa Lenzerheidessa.

Kun naisissakin Ruotsin Maja Dahlqvist voitti ensimmäistä kertaa urallaan perinteisen hiihtotavan sprintin, hiihtokausi sai kansainvälisesti heti tarvitsemansa sytykkeen: mitä enemmän voittajia, sitä mielenkiintoisempia kilpailuja.

Yhdistetyssä puolestaan ennusmerkit viittaavat vahvasti, että Jarl Magnus Riiberin kolme vuotta kestänyt valtakausi jatkuu tälläkin kaudella. Norjalaisen mäkikunnosta saatiin viitteitä jo lokakuun lopulla, kun Riiber pesi maansa erikoismäkimiehet yhden kierroksen otatuksessa.

Perjantaina Riiberin ei tarvinnut panna lähellekään parastaan viiden kilometrin hiihtolenkillä ottaakseen uransa 37. osakilpailuvoiton maailmancupissa. Lajin ennätysmies Hannu Manninen, 48 voittoa, saattaa menettää kruununsa norjalaiselle jo tämän talven lumilla.

Rukan painajaismainen mäki

Mannisen nimi nousee esiin myös, kun tarkastellaan Rukan maailmancupin suomalaisia huippuviikonloppuja. Kun Manninen voitti viimeistä kertaa Rukalla marraskuussa 2009, kyseisenä viikonloppuna suomalaisurheilijat saavuttivat palkintosijan kaikissa kolmessa kisamuodossa eli maastohiihdossa, mäkihypyssä ja yhdistetyssä.

Vastaavaa ei ole sittemmin nähty, eikä viime vuosien tulosanti kieli putken katkeamisesta. Perjantaina yhdistetyssä Ilkka Herola oli lopputuloksissa parhaana kotimaisena 16:s jäätyään mäessä sijalle 22. Muut suomalaiset eivät mahtuneet mäkiosuudella 40 parhaan joukkoon.

Illalla hypätyssä erikoismäen karsinnassa Niko Kytösaho selvitti ainoana kotimaisena edustajana tiensä lauantain kisaan. Hän löytyi karsinnan tuloksista sijalta 32. Mäkihypyn karsinnassa suomalaisten joukkuepanos oli vielä yhdistetyn mäkiosuutta huonompi, kun toiseksi parasta antia oli Jarkko Määtän sija 55.

Turkin Fatih Arda Ipcioglu läpäisi perjantain mäkikarsinnan. Kuva: EPA-EFE/All Over Press

Mikäli Kytösaho ei olisi selvittänyt tietään jatkoon, mäkipäivää olisi voinut kuvata katastrofiksi. Tasoa kuvaa, että karsinnassa mäkihypyn hegemoniamaaottelu Suomi–Turkki päättyi lopulta 1–1, kun hyppyhistorialtaan sinivalkoisia toistaiseksi astetta vaatimattomamman kilpailijamaan Fatih Arda Ipcioglu läpäisi Kytösahon tavoin karsinnan olemalla 46:s.

Jos Rukan kisojen historiasta halutaan kaivella suomalaisten top 10 -tason mäkisuorituksia, yhdistetystä edellinen löytyy neljän vuoden takaa, jolloin Eero Hirvonen oli kahdesti kärkikymmenikössä ennen hiihto-osuutta. Mäkihypyssä Lauri Asikainen oli kahdeksas vuonna 2014.

Tulosten perusteella voi sanoa, että Rukan ikonisesta mäkimontusta on tullut viime vuosina suomalaisille painajaismainen.

Mäkihypyn nyt nähdystä tulostasosta viitteitä tuli jo kauden kynnyksellä, kun Hiihtoliitto pienensi A-maajoukkueen koon vaivaiseen kolmeen urheilijaan. Yhdistetyn päävalmentaja Petter Kukkonen antoi kuitenkin marraskuun alussa Yle Urheilulle lausuntoja, joiden mukaan etenkin viime kausina hyppynsä kanssa tuskailleet Leevi Mutru ja Arttu Mäkiaho olisivat nousseet uudelle tasolle. Perjantaina Mäkiaho ja Mutru miehittivät sijoja 44 ja 45.

Kukkonen painotti Yle Urheilun haastattelussa, ettei hänen valmentajakuntansa tuloksia pidä arvioida Herolan menestyksellä vaan pikemminkin joukkueen kolmanneksi ja neljänneksi parhaan urheilijan sijoituksilla. Helpotusta hyppyongelmaan ei tuo Rukan mäki, joka on vaativuudeltaan cupkiertueen pahimmasta päästä.

Asiantuntijat eivät epäile Herolan hyppykykyjä, kun Rukan jälkeen kiertueella päästään hyppäämään pienemmistä mäistä. Muun joukkueen osalta kysymyksiä riittää kuitenkin kosolti.

Hiihtäjät pelastajina

Jos Kukkonen ja erikoismäkimiesten päävalmentaja Janne Väätäinen painivat ilmeisten haasteiden kanssa, hiihtomaajoukkueen pääkäskijä Teemu Pasanen nukkunee perjantain ja lauantain välisen yön rauhassa.

Johanna Matintalo (vas.) ja Katri Lylynperä onnistuivat perjantaina Rukan maailmancupin sprinttihiihdossa. Kuva: Tomi Hänninen

Johanna Matintalon neljäs ja Katri Lylynperän viides sija naisten sprintissä sekä Joni Mäen kuudes sija miesten vastaavalla matkalla olivat parasta suomalaista sprinttiantia vuosiin. Kun naisissa Jasmi Joensuu sijoittui vielä yhdeksänneksi, vastaavaa joukkuepanosta Rukan sprinteissä saa hakea yhdeksän vuoden takaa. Miehissä Mäen takana myös kuusi muuta suomalaishiihtäjää mahtui 23 parhaan joukkoon.

Alkukaudesta kotimaassa käydyt kisat povaavat, että lauantaina ja sunnuntaina ainakin Iivo Niskasella on sanansa sanottavana taistelussa distanssimatkojen palkintosijoista.

Tosiasia on kuitenkin, että ilman hiihtäjiä viikonlopun suoritusten (kaikki harjoitushypyt, karsinta ja kilpailu) valossa joukkuetasolla suomalaisten olympianäkymät ovat sanalla sanoen heikot.

Lue myös: