Voimistelija Saana Rantanen, 26, harjoitteli itsensä maailman huipulle kokopäivätyön ohella – näin hän pitää huolta kehostaan työpäivän aikana

Saana Rantasella on Excel-taulukossa ylhäällä jokainen tehty voltti viimeisen kolmen vuoden ajalta. TeamGymin maajoukkuekapteeni käy kokopäiväisesti töissä elättääkseen itsensä ja rahoittaakseen huippu-urheilemisen.

Saana Rantanen ja Jatta Koistinen kertovat TeamGym-lajista
Saana Rantanen ja Jatta Koistinen kertovat TeamGym-lajista

Kiihtyvät askeleet tömähtelevät joustavaa volttirataa vasten, voimakas ponnistus ja vinhasti kieppuva ilmalento ennen hallittua laskeutumista.

TeamGym on laji, jossa yhdistyvät vauhdikas akrobatia ja tiivis joukkuehenki. Jyväskyläläiselle maajoukkuevoimistelija Saana Rantaselle laji on ollut tärkein asia elämässä jo pitkään.

– Siistien temppujen tekeminen on parasta. Tässä lajissa pystyy haastamaan itseään ja oppimaan koko ajan uutta. Aina on seuraava askel, johon voi seuraavaksi tähdätä, Rantanen virnistää Yle Urheilun haastattelussa.

Lajin vaihtaminen mahdollisti voimistelun jatkamisen

Rovaniemeltä lähtöisin oleva Rantanen, 26, aloitti telinevoimistelun 4-vuotiaana. Vaihto TeamGymiin tapahtui 14-vuotiaana pakon sanelemana.

– Telinevoimistelu on rankka laji ja siihen aikaan minulla oli moni paikka rikki. Todella kovat treenimäärät alkoivat ottaa enemmän kuin ne mitä ne antoivat takaisin. En nähnyt enää mahdollisuuksia kehittyä, kun kroppa sanoi sopimuksen irti, Rantanen muistelee.

Sattumalta samaan aikaan kun Rantanen päätti luopua telinevoimistelusta, Rovaniemelle perustettiin ensimmäisiä TeamGym-joukkueita. Lajin vaihtamisen myötä Rantasen treenimäärät putosivat ja tekemiseen tuli mukaan aivan uudenlainen hauskuus.

– Se tuntui välittömästi oikealta. Yksilöurheilusta joukkueurheiluun siirtyminen toi täysin uudella tavalla yhteishengen mukaan. TeamGym mahdollisti voimistelun parissa pysymisen ja ainakin minulle se yksilönä soveltui paremmin.

Telinevoimistelun juniorivuodet Rovaniemellä antoivat Rantaselle hyvän tason perusvoimisteluun ja opettivat, mitä tavoitteellinen harjoitteleminen vaatii.

– Treenaamisen kurinalaisuus ja työntekemisen mentaliteetti ovat peräisin telinevoimistelusta. Silloin myös luotiin pohja fysiikalle, jonka myötä minulla oli hyvät voimatasot siirtyä TeamGymiin, Rantanen linjaa.

Pohjoismaat ovat TeamGymin mahtimaita

Tanskassa kehitetty TeamGym rantautui Suomeen 1980-luvun lopulla, jolloin laji tunnettiin vielä nimellä näytösvoimistelu. Tällä hetkellä Suomessa on noin 25 seuraa ja harrastajia reilu tuhat.

– Moni on ottanut TeamGymin lajikseen viime vuosina. Korona on hidastanut kasvua, mutta lajin suosio on ollut Suomessa tasaisessa kasvussa vuoden 2007 nimenvaihdoksen jälkeen, Voimisteluliiton TeamGymin lajivastaava Sonia Solismaa kertoo.

TeamGymissä joukkueen suoritus koostuu volttiradasta, trampetista ja vapaaohjelmasta. Joukkueen 8–12 voimistelijasta valitaan kuusi urheilijaa volttiradan ja trampetin kolmelle kierrokselle. Vapaaohjelmaan osallistuu koko joukkue.

Vapaaohjelma pidetään visusti salassa tuomareilta ja muilta joukkueilta ennen sen ensiesitystä itse kilpailussa. Kuva: Toni Tiainen

Monista muista lajeista poiketen musiikilla on suuri merkitys TeamGymissä. Vapaaohjelmassa suoritus voimistellaan tarkasti musiikin tahtiin. Volttiradalla ja trampetilla musiikkia kutsutaan virtamusiikiksi, koska suorituksia tehdään ”virrassa” eli tasaiseen tahtiin peräkanaa.

– Musiikki on iso hengenluomisen elementti suorituksessa, se saa voimistelijan fiiliksen ja jännityksen päälle. Musiikki on myös yleisölle upea juttu, koska on ihan eri asia voimistella hiljaisuudessa, maajoukkueen vastuuvalmentaja Janniina Väänänen sanoo.

TeamGym on vahvasti pohjoismainen laji – se on esimerkiksi suosituin voimistelulaji Ruotsissa ja Tanskassa. Ruotsissa TeamGymin harrastajia on yli 26 000.

– Tanskassa ja Ruotsissa kouluvoimistelu ei ole välttämättä telinevoimistelua, vaan se on usein nimenomaan TeamGymiä, Solismaa sanoo.

Myös Islannissa TeamGym on naisten puolella yksi valtalajeista.

Pahat loukkaantumiset kasvattivat Rantasen kärsivällisyyttä

TeamGym on monipuolinen laji, jossa voimistelijalta vaaditaan toisaalta sekä voimaa, nopeutta ja räjähtävyyttä että myös liikkuvuutta ja sulavuutta.

– Yleensä ei ole helppo kombinaatio saada spagaattia sekä ponnistaa korkealle, maajoukkuevalmentaja Väänänen naurahtaa.

Henkisellä puolella urheilijan keskittymiskyky ja pitkäjänteisyys nousevat tärkeään rooliin. Lajissa voi sattua vakavia loukkaantumisia, jos ilmassa ei tiedä, miten päin on.

– Temput ja uudet asiat eivät tule sormia napsauttamalla. Urheilijan on tehtävä tuhansia ja tuhansia toistoja, jotta liikkeitä saa vietyä eteenpäin ja tuotua uusia liikkeitä joukkueelle, Saana Rantanen painottaa.

Työpäivän aikana Rantanen hyödyntää kuminauhoja ja keppijumppaa kehonhuoltoon sekä lihasten jumien ehkäisemiseen. Kuva: Toni Tiainen

Rantanen kertoo olleensa nuorempana paljon kärsimättömämpi ja ajautuneensa huolimattomuuden ja huonon onnen vuoksi useisiin tapaturmiin.

– Loukkaantumiset ovat käyneet silloin, kun tein helppoja rutiininomaisia temppuja. Uusia liikkeitä yrittäessä keskittyminen on yleensä tapissa. Tässä lajissa fokus pitää pysyä koko ajan, sillä keskittymisen herpaantuminen voi olla vaarallista.

Lukioaikoina Rantanen muun muassa mursi kämmenluunsa, hänen toista polveaan operoitiin useaan otteeseen, toisesta pettivät takaristisiteet ja sivusiteet, kyynärpää meni sijoiltaan ja sormia murtui.

Loukkaantumiskierre piti Rantasen poissa treeneistä pitkiä aikoja. Se söi nuoren voimistelijan itseluottamusta, mutta ei kuitenkaan missään vaiheessa latistanut intoa jatkaa.

Yksilötasolla paluu ei olisi ollut yhtä helppoa, mutta TeamGymissä joukkueen tuki on ollut Rantaselle keskeistä.

– Ei se maailma kaatunutkaan loukkaantumisiin, vaikka joskus teininä se tuntuikin siltä. Vastoinkäymiset ennemminkin opettivat arvostamaan niitä hetkiä, kun kroppa toimii ja pystyy tehdä asioita, Rantanen pohtii.

Yhdysvaltalaisen olympiavoimistelijan Simone Bilesin Tokiossa kokema ”twisties” on myös Rantaselle tuttu ilmiö. Twisties tarkoittaa kokemusta, jossa urheilijan keho ei pyörivissä liikkeissä ymmärrä asentoaan ilmassa. Tuloksena on hallitsemattomia alastuloja ja jopa hengenvaarallisia tilanteita.

– Lähtökohtaisesti ilmassa pitää aina tietää, missä ollaan menossa ja miten päin. Joskus kun ponnistaa liian aikaisin tai lähtee vahingossa pyörittämään kierrettä väärään aikaan, voimistelija saattaa hukata itsensä. Siinä yleensä säikähtää aika paljon, Rantanen kertoo.

Uusi suunta Jyväskylästä

Lukion jälkeen 20-vuotias Rantanen oli valinnan edessä, kun kotikaupungin joukkue Rovaniemellä lopetettiin.

– Laji vei jo niin vahvasti mukanaan, että halusin ehdottomasti jatkaa. Vanha valmentajani oli Jyväskylästä kotoisin ja valitsin kaupungin hänen suosituksensa perusteella.

Polviongelmat selättäneenä Rantanen asettui Keski-Suomeen ja aloitti harjoittelun uudessa seurassa Jyväskylän Voimistelijoissa.

Harjoitusten jälkeen jokainen tehty liike merkitään valmentajan luomaan Excel-taulukkoon. Rantaselta löytyy dataa omista toistomääristään eri liikkeiden osalta vuodesta 2018 lähtien.

– Toistoja seurataan meillä todella tarkasti, jotta liikkeiden kehitys pysyy optimaalisena. Historiatiedot helpottavat analysoimaan, miksi esimerkiksi volttirata kehittyy, mutta trampetti ei, Rantanen selventää.

- Rantasen lempiteline on volttirata, jolla hän pääsee suorittamaan bravuuritemppunsa eli arabi- flikki tuplavoltti taaksepäin suorinvartaloin. Kuva: Toni Tiainen

Jyväskylän sekajoukkue Jyvomixin vastuuvalmentaja ja maajoukkueen telinevalmentaja Jatta Koistinen luonnehtii suojattiaan äärimmäisen kurinalaiseksi voimistelijaksi.

– Saana tekee tätä tosissaan rakkaudesta lajiin -mentaliteetilla. Voimistelun suhteen hän on todella pitkäjänteinen ja omatoiminen, mikä on valmentajan näkökulmasta ihanteellista. Joukkueessa hän on tärkeä yhteishengen luoja, Koistinen kuvailee.

Kehonhuoltoa konttorilla

TeamGymin ohella Rantasen ajasta kilpailee kokopäiväinen ansiotyö. Rantanen työskentelee pankissa vakituisessa työsuhteessa henkilöasiakasvastaavana. Työelämän ja huippu-urheilun yhdistäminen on ottanut oman aikansa.

– Se on ollut opettelua, että löytää sopivan balanssin töiden ja harjoittelun välillä. Toisaalta ne ovat hyvä vastapaino toisilleen.

Rantasen virka-aikatyö mahdollistaa harjoittelun jaksottamisen iltoihin. Päivät ovat pitkiä, kun töistä suunnataan suoraan hallille.

– Saana on todella tavoitteellinen urheilija, joka on rakentanut muun elämänsä siten, että harjoittelu on mahdollista suorittaa laadukkaasti. Hän on tehnyt viimeisten vuosien aikana kovan nousun lajin kärkeen Suomessa, maajoukkuevalmentaja Väänänen hehkuttaa.

Työnantajalla on iso vastuu kokonaispalapelin yhteensovittamisessa. Rantasen työnantaja on esimerkiksi suostunut järjestämään hänen vapaansa leirien ja kisamatkojen mukaan.

– Täytyy olla todella kiitollinen, että kaikki on onnistunut näinkin hyvin. Pystyn vaikuttamaan paljon oman työni jaksottamiseen ja aikataulutukseen, Rantanen kertoo.

Päivätyö tuo sopivaa vastapainoa urheilijan elämään. Kuva: Toni Tiainen

Perinteisen työpäivän aikana Rantanen hyödyntää kuminauhoja ja keppijumppaa kehonhuoltoon sekä lihasten jumien ehkäisemiseen. Konttorilla sähköpöytä on tärkeässä asemassa työasennon muuttamisen suhteen. Työmatkat hän kulkee aina kävellen tai pyörällä.

– Siinä tulee muuten vähän liian iso kontrasti, kun on ensin kahdeksan tuntia ihan paikallaan ja sitten yhtäkkiä pitää sykkiä treeneissä, Rantanen nauraa.

Lisää ammattimaisuutta lajiin

Harjoittelun ja kehittymisen kannalta täysien työtuntien tekeminen ei ole tietenkään optimaalisinta. Rantanen toteaakin viikon parhaan harjoituksen olevan aina sunnuntai, koska sitä ennen on ollut yksi kokonainen vapaapäivä alla.

– Meidän lajissamme ei ihan hirveästi ammattiurheilijoita ole, toivottavasti joskus vielä on. Ensin se vaatisi kuitenkin lajin näkyvyyden ja harrastajamäärien kasvamista. Potentiaalia sille on, mutta kyseessä on pitkä prosessi, Rantanen pohtii.

Maajoukkuevalmentaja Janniina Väänäsen mukaan liitto tekee kovasti töitä voimistelun esiin nostamiseksi. Ammattimaisuuden on kuitenkin kasvettava kaikessa tekemisessä, sillä tällä hetkellä lähes kaikki urheilijat ja valmentajat tuovat panoksensa TeamGymiin muun työn ohessa.

– Se, että urheilijalla on mahdollisuus voimistella ammatikseen, vaatii myös sen, että valmentajilla on mahdollisuus valmentaa ammatikseen, Väänänen ynnää.

Leiritystoimintaa sekä tuomari- ja valmentajakuluja kustannetaan arvokilpailuihin Voimisteluliiton pussista. Moni voimistelija myös valmentaa alaluokkia ja rahoittaa sitä kautta harrastamistaan.

– Voimistelijat joutuvat maksamaan itse suhteellisen isojakin summia, koska emme ole esimerkiksi jääkiekon kaltainen suuri laji, Voimisteluliiton Solismaa sanoo.

Seurojen kesken maajoukkueurheilijoiden tuki vaihtelee puolestaan suuresti.

– Palkkaa meille ei missään nimessä makseta, siitä ollaan vielä aika kaukana. Siihen kulttuuriin on toisaalta kasvanut, että ei sitä osaa myöskään edes odottaa. Voimistelijoiden itse maksamat kulut ovat kuitenkin pienentyneet hieman viime vuosina, joten kehitys on oikean suuntainen, Rantanen linjaa.

TeamGymissä yksi harjoitus kestää peräti kolme tuntia. Harjoitukseen sisältyvät huolelliset lämmittelyt, telinekohtaiset harjoitukset ja voimaharjoittelu treenin lopussa. Kuva: Toni Tiainen

Miehillä ja naisilla on sekakilpailuissa sama arvosteluasteikko

Suomessa TeamGymin harrastajista noin 90 prosenttia on tyttöjä ja naisia.

– Toivomme tietysti lisää poikia ja miehiä lajin pariin, mutta kovin moni heistä ei edes tiedä lajin olemassaolosta, Voimisteluliiton Sonja Solismaa tähdentää.

Yhtä kaikki harvassa lajissa on molemmista sukupuolista koostuva sekajoukkue EM-tasolla. Jyväskylän sekajoukkueessa harjoittelevalla Rantasella on hyviä kokemuksia naisten ja miesten harjoittelusta ja kilpailusta samassa joukkueessa.

– Se tuo mukaan rentoutta. Kemiat ovat toimineet meillä hyvin ja miehet tuovat usein joukkueeseen hurjempia temppuja ja lisää näyttävyyttä, Rantanen sanoo.

– Miehet osaavat keventää tunnelmaa eri tavalla kuin naiset. Fyysisten lähtökohtien erot puskevat myös toista sukupuolta eteenpäin ja koen, että sillä on todella suuri positiivinen vaikutus harjoitteluun, valmentaja Koistinen jatkaa.

Suomelta nähdään maajoukkuelähtöinen aikuisten sekajoukkue Portugalin EM-kisoissa nyt ensimmäistä kertaa. Sukupuolesta riippumatta suoritusten arvosteluasteikko on identtinen jokaisella telineellä.

– Olit sitten mies tai nainen, tehty liike arvostellaan suoraan saman vaikeusarvon mukaan. Kyllä se tuo tasavertaisuutta, Rantanen arvioi.

Rantanen odottaa joulukuun alussa alkavia kisoja, jotka ovat olleet hänen unelmansa pienestä pitäen. Kisat ovat siirtyneet koronan vuoksi jo kahdesti ja matkan varrella kisajärjestäjäkin vaihtui Tanskasta Portugaliin.

– Taaksepäin kun katsoo, ei olisi aina uskonut olevansa joskus EM-kisoissa. Superia! Rantanen innostuu.

Kaksissa edellisissä EM-kisoissa Suomen naiset sijoittuivat neljänneksi. Tänä vuonna naisten maajoukkueen kapteeniksi äänestetty Rantanen kertoo Suomen joukkueen tärkeimmäksi tavoitteeksi ehjän kisan saamisen.

– Lisäksi meillä on tavoitteena olla vapaaohjelmassa paras maa. Onnistuneella kisalla meillä on mitalisauma, Rantanen päättää.

TeamGymin EM-kisat voimistellaan Portugalissa 1.–4.12. Suomelta kilpailee joukkue tyttöjen, naisten ja sekajoukkueen sarjassa. Naisten finaali on lauantaina.

Lue myös: