Hyppää sisältöön

Annimari Kortteen uusi valmentaja haluaa nähdä lisää lihasta – hollantilaisvelhon opit kiinnostivat myös Oskari Möröä ja Lotta Haralaa

Pika-aitojen Suomen ennätysnainen Annimari Korte tähtää uusiin ulottuvuuksiin valmentajaguru Bart Benneman ohjauksessa. Hollantilainen kävi hiljattain Helsingissä avaamassa valmennusfilosfiaansa.

Syksyllä reisileikkauksessa käynyt Annimari Korte tähtää uusiin ennätysaikoihin Bart Benneman ohjauksessa. Kuva: Diego Azubel / EPA-EFE / All Over Press

– Hän kaipaa lisää kimmoisuutta ja lihasta. Hänestä on tultava nykyistä voimakkaampi. Muuten paketti hajoaa.

Näin Bart Bennema kuvailee Annimari Kortteen kehityksen kohteita. Hollantilaisvalmentajan mukaan fyysiikka ja loukkaantumisten välttäminen ovat 33-vuotiaan pika-aiturin suurimmat haasteet ennätyskunnon saavuttamiseksi.

Dafne Schippersin ja Nadine Visserin maailmanhuipuiksi valmentanut Bennema teki mielenkiintoisen ratkaisun, kun hän otti Annimari Kortteen seuraavaksi projektikseen. Bennemaa kiehtoi loukkaantumisista kärsineen ja vasta varttuneempana läpimurtonsa tehneen Kortteen tarjoama haaste.

– Pidän hänen tarinastaan, pidän hänestä ihmisenä, ja pidän tästä haasteesta, Helsingissä luennoimassa ollut Bennema kertoo.

Dafne Schippersin ja Bart Benneman yhteistyön päättyminen avasi Kortteelle paikan hollantilaisen tiimissä. Kuva: Hollandse Hoogte/Shutterstock/All Over Press

Entinen kymmenottelija ja nykyinen huippuvalmentaja työskentelee pääasiassa hollantilaisurheilijoiden kanssa, mutta nyt ryhmään kuuluu myös suomalainen Korte. Bennema on ennenkin valmentanut ulkomaalaisia, mutta ei etänä, kuten nyt. Valmennustiimiin kuuluu myös Mikael Ylöstalo, joka valvoo Kortteen harjoittelua Suomessa.

Voiman nimeen pikamatkoilla vannova Bennema kiteyttää valmennusfilosofiansa seuraavanlaisesti.

– Jos haluat olla nopea, juokse kovaa harjoituksissa. Voiman ja lihasten kasvattamiseksi on tehtävä töitä joka päivä.

Tässä tiivistyy myös Kortteen harjoitusohjelmassa tapahtuva suurin muutos. Nyt panostetaan maksimivoimaan ja nopeuteen. Kortteen suurimpana vahvuutena Bennema pitää aitomistekniikkaa.

– Hän ei juokse läheskään yhtä nopeasti kuin Schippers tai Visser. Mutta sillä ei ole niin suurta merkitystä, kun puhutaan aitajuoksusta. Annimari on loistavan tekniikan ansiosta nopea aituri.

Bennema kehuu Kortteen aitomistekniikkaa. Kuva: Sasha Silvala / YLE

Elokuussa tehdystä reisileikkauksesta hyvin toipunut Korte on ollut innoissaan valmennussuhteen aloittamisesta nimekkään hollantilaisen kanssa. Parivaljakko tutustui muutama vuosi sitten harjoitusleirillä, ja Bennema oli Kortteen ykkösvaihtoehto kun yhteistyö entisen valmentajan Rafael Blanquerin kanssa päättyi viime kauden jälkeen.

– Hän on todella mukava ja asiantunteva. Kaikki urheilijat hänen tiimissään tähtäävät todella koviin tuloksiin. Onhan se hienoa työskennellä sellaisen kanssa, Korte iloitsee.

Kortteen SE-aika 100 metrin aidoissa on heinäkuussa 2019 Joensuussa juostu 12,72. Ensi kesänä olisi tarkoitus mennä uudelle kymmenluvulle.

– On tähdättävä korkealle. Olisi hienoa, jos hän juoksee alle 12,70. Mutta tavoitteena on myös se, että hän juoksee 12,7 tai 12,8 alkavia aikoja aina kovissa paikoissa. Sillä pääsee EM-kisoissa finaaliin. Jos onnistumme oikein hyvin, hän voi vielä juosta jopa MM-kisojen finaalissa, Bennema maalailee.

Bart Bennema ja Annimari Korte kuvattiin marraskuun lopulla Helsingissä. Kuva: Emmi Korhonen / Lehtikuva

Mörö ja Harala imivät tietoa

Bennema vieraili hiljattain Suomessa luennoimassa Olympiavalmennuskeskus Urheassa Helsingissä. Tilaisuuteen kuului myös aitajuoksuklinikka. Kuuntelijoiden joukossa olivat muun muassa pika-aituri Lotta Harala ja 400 metrin aituri Oskari Mörö.

Syksyllä tehdyistä polvi- ja lonkkaoperaatioista hyvää vauhtia toipuva Mörö kertoi seuranneensa tilaisuutta korvat höröllä.

– Seuraan erittäin suurella mielenkiinnolla, kun on kansainvälisen luokan osaamista esillä. Kaikki koordinatiiviset jutut, mitä maailman huipulla tehdään pikajuoksussa, niin ilman muuta haluan olla tietoinen, mitä niillä haetaan ja missä vaiheessa kautta tiettyjä juttuja tehdään, Mörö kertoo.

Mörön mukaan Suomessa on vielä opittavaa harjoitusten rytmittämisessä ja oikeanlaisen balanssin löytämisessä.

– Isoin asia, mikä jäi mieleen, koski harjoittelutehoa. Eli, että ei kannata touhuta niin paljon 70–90 prosentin tehoilla, vaan mieluummin tehdä rakentavaa ja kehittävää yli 90 prosentin tehoilla, ja palauttavaa harjoittelua alle 70 prosentin tehoilla. Se on se, missä me suomalaiset ehkä ollaan jonkin verran pielessä, Mörö pohti.

Kansainvälinen huippuosaaminen kiinnosti Oskari Möröä. Kuva: Yle/Tomi Hänninen

Myös Harala kertoi odottaneensa Benneman luentoa innolla.

– Hän on todella kova valmentaja ja arvostan häntä erittäin korkealle. Hän avasi todella paljon hollantilaishuippujen harjoittelurytmiä, treeniviikkoja ja mitä siellä harjoituksissa tehdään. Päästiin oikeasti todella lähelle heidän arkista tekemistään.

Benneman klinikka tarjosi uusia asioita, joita Haralan on tarkoitus soveltaa harjoituksissa. Istuinkyhmyvamman ja sääriluun rasitusmurtuman takia yli vuoden ajan kuntoutusta tehnyt pika-aituri on palaamassa kilparadoille hallikauden alkaessa.

Haralan oma käsitys aitajuoksusta vahvistui Benneman ajatuksia kuunnellessa.

– Tullaan kovaa aidalta alas ja isketään jalkaa maahan. Se on sellaista voimakasta tekemistä, ja nimenomaan voimaa painotettiin paljon. Se sopii minulle aitajuoksijana.

Lue myös: