Hyppää sisältöön

SM-liigassa ulkomaalaisvahti voi olla jopa 100 000 euroa halvempi – maalivahtivalmentaja tiukkana: "Emme ole enää maalivahtitehdas"

Jääkiekon SM-liiga on täyttynyt ulkomaalaisvahdeista, joita voi saada jopa merkittävästi alle sarjan keskiarvopalkan. Juha Lehtolan mukaan muut maat ovat kirineet Suomen etumatkan kiinni maalivahtivalmentamisessa.

Stanislav Galimov, Andrei Karejev ja Michael Garteig palkattiin SM-liigaan ykkösmaalivahdin tontille. Kolmikosta Garteig on kuitenkin jakanut torjuntavastuuta hyvin tasaisesti Niilo Halosen kanssa.

Suomalaisten ykkösmaalivahtien määrä SM-liigassa on pudonnut merkittävästi viime vuosina.

Peräti seitsemällä SM-liigajoukkueella on tällä hetkellä ulkomaalainen ykkösmaalivahti. Kahdella joukkueella, HIFK:lla ja KooKoolla, tilanne on hyvin tasainen. Ainoastaan kuusi joukkuetta luottaa täysin suomalaiseen maalivahtikaksikkoon.

Vielä kymmenen vuotta sitten, kaudella 2010–2011, tilanne oli toinen. Tuolloin Jokerien slovakialaismaalivahti Jan Lasak oli sarjan ainoa vähintään kymmenen ottelua pelannut ulkomaalainen.

Muutokselle on monia syitä, joista merkittävin on raha. Suomalaisia ykkösmaalivahteja arvostetaan niin paljon Euroopassa, ettei SM-liigajoukkueiden ole aina järkevää panostaa yksittäiseen pelaajaan niin roimasti.

Moni Yle Urheilun haastattelema jääkiekkotoimija arvioi, että ulkomaalainen ykkösmaalivahti voi olla jopa satatuhatta euroa suomalaista halvempi. Tämä on mahdollista silloin, kun ulkomaalainen saapuu Suomeen ensimmäistä kertaa yhden vuoden sopimuksella.

– Verohyöty on huomattava, kun palkan pystyy jakamaan kahdelle vuodelle. Suomalaiset huippumaalivahdit ovat puolestaan hyvin arvostettuja Euroopan isoissa sarjoissa, joissa palkat ovat erittäin kohdillaan. Siitä se ero muodostuu. Kyseessä voi olla ihan kuusinumeroinenkin luku, HIFK:n urheilujohtaja Tobias Salmelainen sanoo.

Ulkomaalaisia maalivahteja houkuttelee suomalainen maalivahtivalmennus, joka on Salmelaisen mukaan ulkomailla arvostettua.

– He ovat kuulleet, että täällä on erittäin hyvää maalivahtivalmennusta, ja ovat valmiita tulemaan vastaan palkassa. Se auttaa seuroja taloudellisesti. Jos tällaisia maalivahteja löytää, joukkuetta pystyy budjetoimaan fiksummin, Salmelainen sanoo.

Tobias Salmelainen toimii HIFK:n urheilujohtajana. Kuva: Lehtikuva

Ässien kehitysjohtajan Tommi Kerttulan mukaan SM-liiga on pudonnut maksukyvyssä kuudenneksi tai seitsemänneksi suurimmaksi sarjaksi.

– Emme saa sellaisia kotimaisia maalivahteja, jotka ovat kansainvälisen läpimurron kynnyksellä tai sen jo tehneet. Silloin paikat täytetään ulkomaisilla maalivahdeilla.

Kerttulan mukaan ulkomaalaisia maalivahteja voi saada jopa alle SM-liigan keskiarvopalkan. Kerttula on toiminut Ässissä marraskuusta 2018 lähtien, ja näinä vuosina seura on palkannut vain yhden suomalaisen ammattivahdin.

– Meidän ulkomaalaisten maalivahtien ensimmäisen kauden sopimus on ollut alle SM-liigan keskiarvopalkan. Joidenkin kohdalla merkittävästikin. Väittäisin, että kotimaista ykkösmaalivahtia ei ole sillä rahalla mahdollista saada.

– Meille tarjottujen kotimaisten maalivahtien palkkapyynnöt ovat olleet kuusinumeroisia summia. Meille se on ollut ihan taloudellinen pakko turvautua ulkomaalaishankintoihin.

Nuorissa Leijonissa ja HPK:n liigajoukkueessa maalivahtivalmentajana toimiva Juha Lehtola näkee niin ikään markkinoiden muuttumisen yhtenä syynä nykyiselle suuntaukselle.

Hänen mukaansa ulkomaalaisia maalivahteja on nykyisin markkinoilla jopa yhtä paljon kuin suomalaisia. He ovat myös tasoltaan hyvin samanalaisia.

– Näkisin kuitenkin historian suurimpana syynä. Me emme ole enää mikään maalivahtitehdas, jos Suomea aikoinaan on sellaiseksi tituleerattu. Nykyisin muualtakin löytyy maalivahtitehtaita. Muualla taso on noussut ja meidän pitää pysyä siinä mukana, Lehtola sanoo.

Lehtola on osittain huolissaan suomalaisesta maalivahtituotannosta. Hänen mukaansa Suomessa on laajalti hyviä maalivahtivalmentajia, mutta heitä ja heidän työtään ei arvosteta yhtä paljon kuin aiemmin.

– Suomessa on sitä arvostettu ja täällä on ollut pitkäjänteisyyttä, mutta nykyisin sitä ei enää arvosteta täällä niin paljon. Suomalaista maalivahtivalmennusta arvostetaan nykypäivänä enemmän ulkomailla, Lehtola sanoo.

Suomalaisia maalivahtivalmentajia onkin viety 2010-luvulta lähtien Venäjälle ja myös muualle Eurooppaan. Suomalaiset ovat myös jakaneet tietotaitoaan ulkomaille erilaisissa koulutustilaisuuksissa.

– Monessa maassa suomalaiset maalivahtivalmentajat ovat olleet viemässä heidän maansa tuotantoa eteenpäin. Salaisuuksia ei enää ole. Jos joskus olimme oikeastaan monessakin asiassa edellä, niin kyllä ne nykyään tiedetään myös muualla.

Juha Lehtola voitti HPK:ssa Suomen mestaruuden keväällä 2019. Kuvassa vasemmalla Antti Karjalainen ja oikealla Emil Larmi. Kuva: Tomi Hänninen

KooKoon maalivahtivalmentaja Kari Lehtonen tiedostaa ulkomaalaisvahtien edullisuuden. Hän kuitenkin muistuttaa, että heidän palkkaamisensa on aina pois kotimaisten nuorten peliajasta.

Lehtonen pohtii, kuinka kova maalivahtitalentti täytyy löytyä, jotta häntä uskalletaan kehittää SM-liigassa tai Mestiksessä.

– Tuolla on kuitenkin hyviä maalivahdinalkuja, Joel Blomqvistia, Juha Jatkolaa 2002-syntyneissä ja monia muitakin muissa ikäryhmissä. Tällaiset kaverit tarvitsisivat peliminuutteja, oli ne sitten Liigassa tai Mestiksessä, mutta he tarvitsevat jossakin peliaikaa.

Blomqvist on pelannut SM-liigassa tällä kaudella 11 (torjuntaprosentti 95,18 %) ja Mestiksessä kolme ottelua (90,2). Jatkola on puolestaan pelannut SM-Liigassa viisi (86,40) ja Mestiksessä viisi (89,4) peliä.

– Jokainen ymmärtää, että pelkästään harjoittelemalla ei kehity ja siitä olen huolissani. En ole niinkään huolissani tuotannosta, että emmekö osaisi Suomen maassa valmennuksellisti kehittää hyviä maalivahteja. Kyllä niitä tulee koko ajan. Se ei jää siitä kiinni, vaan peliminuuteista.

Kari Lehtonen on ollut KooKoossa vuodesta 2016 lähtien. Hän oli voittamassa Suomelle maailmanmestaruutta keväällä 2019. Kuva: All Over Press

Peliaika SM-liigassa on usein tiukassa, sillä liigaseuroilla on myös kova paine voittaa otteluita. Sekä Lehtonen että Lehtola pitävätkin Mestistä kehityksen kannalta hyvänä vaihtoehtona nuorille maalivahdeille.

Nykyisistä NHL-maalivahdeista esimerkiksi Kaapo Kähkönen, Joonas Korpisalo ja Ukko-Pekka Luukkonen pelasivat kymmeniä otteluita Mestiksessä ennen läpimurtoa SM-liigassa.

– Näen Mestiksen erittäin hyvänä ratkaisuna. Silloin nuori antaa seuralle enemmän aikaa katsoa, miten pärjää miesten peleissä. Mestiksen ottelut ovat maalivahtipelin kannalta erittäin haastavia otteluita. Sen arvostus täytyy pitää isona, Lehtola sanoo.

– Koen, että nuorelle pelaajalle liigan mukana harjoitteleminen ja pelien katsominen ei ole välttämättä paras paikka, eivätkä ne junioripelitkään enää kehitä. Heille pitää antaa mieluummin otteluita Mestiksessä kuin tuoda liigan harjoitusvahvuuteen.

Lehtola toivookin, että nuorten maalivahtien urapolku selkeytyisi, ja junioripuolelle kohdennettaisiin lisää resursseja.

– Nykyisin on taito- ja pelaajakehitysvalmentajia ja ollaan todella kiinnostuneita siitä, miten pelaajat voivat. Pitäisikö myös olla kiinnostunut siitä, miten maalivahdit ja heidän junioripolkunsa voivat? Lehtola pohtii.

Tämän suhteen tullaan seuran maalivahtivalmentajiin ja heidän työnsä tukemiseen sekä arvostamiseen.

– Oppimisprosessin vastuu systätään aika usein valmentajille ja se on kiinni heidän omasta innokkuudestaan. Oman työn ohella tekeminen ja tutkiminen on haastavaa hommaa, eikä monella riitä siihen paukut. Siksi seuran ja valmentajan halu kehittyä on todella isossa roolissa.

Jukurien Oskari Salminen valittiin Liigan joulukuun pelaajaksi. Salminen on pelannut liigavahdeista eniten. Kuva: All Over Press

Maalivahtien kehittämisessä korostuu kärsivällisyys. Vain hyvin harva pystyy nousemaan suoraan nuorten sarjoista SM-liigan ykkösmaalivahdiksi saatika NHL:n varaustilaisuuden jälkeen nopeasti maailman kovimpaan sarjaan.

Kehittyminen on yksilöllistä, mutta esimerkiksi Ville Husso ja Kevin Lankinen pelasivat ensimmäiset NHL-ottelunsa viime kaudella 25 vuoden iässä. Husso lähti HIFK:sta Pohjois-Amerikkaan 21-vuotiaana.

– Jos katsoo HIFK:n historiaa taustalle, niin seura on satsannut B-juniorista yksilöön neljästä viiteen vuotta ennen kuin hän on noussut ykkösmaalivahdiksi ja poistunut Pohjois-Amerikkaan. Siellä se polku voi viedä toiset neljä vuotta, Tobias Salmelainen sanoo.

Myös Salmelainen toivoo seurojen arvostavan omaa maalivahtipolkuaan ja kohdentavan lisää resursseja maalivahtivalmentamiseen.

– Kun pystyy kasvattamaan omasta seurasta maalivahdin, se on myös taloudellisesti järkevää.

Myös NHL:ssä on tällä hetkellä vähemmän suomalaisia ykkösmaalivahteja kuin aiemmin. Vielä kaudella 2014–2015 Pekka Rinne, Tuukka Rask, Kari Lehtonen ja Antti Niemi pelasivat yli 60 peliä kauden aikana.

Kaudella 2011–2012 ero oli vieläkin suurempi, kun yli 70 ottelua pelanneista maalivahdeista yli puolet oli suomalaisia. Tällä kaudella vähintään 60 otteluun yltänee ainoastaan Nashvillen Juuse Saros.

– Tätä asiaa ei ole paisuteltu, mutta en koe myöskään missään nimessä, että tilanne on katastrofaalinen, Lehtola sanoo.

– Kyllä meidän pitää asettaa raamimme sinne NHL:n ja KHL:n suuntaan, seurata, missä se kärki menee, ja elää koko ajan aallonharjalla. Emme saa jäädä historiaamme kiinni, että olemme joskus olleet hyviä, ja suomalaisia maalivahteja on tullut paljon. Meidän pitää pystyä modernisoitumaan ja tuottamaan niitä tulevaisuudessakin lisää, Lehtola päättää.

Lauantain SM-liigaotteluita seurataan Yle Puheen Jääkiekkokierroksella.

Lue myös: