Kiinan ihmisoikeustilanne on kehittynyt katastrofaalisempaan suuntaan – Ihmisoikeusliiton pääsihteeriltä muistutus urheilijoiden sananvapaudesta

Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattilan mukaan Kiinan ihmisoikeustilanne ei ole ollut näin huono sitten vuoden 1989 Tiananmenin verilöylyn.

Pekingin talviolympialaisten avajaisiin on 24 päivää. Kuva: Noel Celis / AFP

Vaikean koronapandemiatilanteen lisäksi Pekingin olympialaisten lähestyessä erityisesti keskustelu Kiinan ihmisoikeustilanteesta on kiihtynyt. Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattilan mukaan Kiinan ihmisoikeustilanne on kehittynyt viime vuosina heikompaan suuntaan.

– Kiina on totalitaristinen valtio ja yksipuoluejärjestelmä. Ihmisoikeustilanne on ollut Kiinassa pitkään hyvin heikko. Sen jälkeen, kun olympiakisat myönnettiin Kiinalle vuonna 2015, ihmisoikeustilanne on mennyt katastrofaalisempaan suuntaan. Se tekee tästä tilanteesta erityisen ikävän, Kaari Mattila sanoo.

Mattila nostaa esiin Kiinan valtion toiminnan turkinsukuista uiguurin kieltä puhuvaa uiguurikansaa kohtaan.

Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Kiinan valtion viranomaiset ovat sulkeneet satojatuhansia tai jopa miljoona uiguuria leireille. Kiinan hallitus kutsuu leirejä "uudelleenkoulutusleireiksi", mutta tosiasiassa leirit ovat rangaistus- ja pakkotyölaitoksia.

Uiguureja painostetaan luopumaan uskonnostaan, hylkäämään kulttuurinsa ja omaksumaan kommunistisen puolueen aate. Kiina on myös siirtänyt uiguureja pois kotiseuduiltaan muualle maahan työvoimaksi.

Kiina perustelee tekojaan erilaisten uhkien torjunnalla. Kiinan hallituksen mielestä valtion turvallisuutta uhkaavat uskonnollinen ekstremismi eli ääri-islamismi, etninen separatismi eli vähemmistökansallisuuksien halu päättää omista asioistaan sekä kansainvälinen terrorismi.

Olympialaisten jälkeen on odotettavissa Kiinalle ehkä vieläkin tärkeämpi tapahtuma: puoluekokous, jossa presidentti Xi Jinping hakee jatkoa. Kuva: Chine Nouvelle / AOP

Mattila myös mainitsee Kiinan valtion poliittisen voimankäytön Hong Kongissa, jossa Kiina on vahvistanut vaikutusvaltaansa itsehallintoalueella.

Urheilijoiden vastuu on tehdä parhaansa olympialaisissa

Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattilan mukaan Kiinan ihmisoikeustilanne ei ole 80-luvun jälkeen ollut niin heikko kuin tällä hetkellä.

– Arvion mukaan Kiinan ihmisoikeustilanne ei ole ollut näin huono sitten Tiananmenin verilöylyn jälkeen, Mattila sanoo.

Satoja tai tuhansia ihmisiä kuoli, kun kommunistipuolue lähetti armeijan hajottamaan mielenosoitukset Tiananmenilla eli Taivaallisen rauhan aukiolla Pekingissä 3.–4. kesäkuuta 1989. Eräiden arvioiden mukaan kuolonuhreja oli jopa noin 3 000.

Aihe on vaiettu tabu Kiinassa. Esimerkiksi internetistä sensuroidaan järjestelmällisesti mitkä tahansa viittaukset Tiananmenin aukion tapahtumiin.

Kaari Mattilan mukaan niin kauppapolitiikkaa kuin urheilupolitiikkaa pitää kritisoida erityisesti kansainvälisellä tasolla, koska päätös Pekingissä kilpailemisesta on tehty.

– Tutkimusnäyttö ei tue sitä, että Kiinan tai jonkun muun autoritäärisen valtion ihmisoikeustilanne olisi kisojen myötä parantunut. Se on illuusio, jota koetetaan urheiluväen keskuudessa toistaa.

Mikä on urheilijan vastuu tässä keskustelussa?

– Urheilijan vastuu on tehdä parhaansa kisoissa. En halua syyllistää heitä, vaan antaa heille työrauhan. Sananvapaus heillä on. He voivat ottaa kantaa maailman asioihin ja ihmisoikeusasioihin, Kaari Mattila sanoo.

Koronapandemian ja kiivaana käyvän ihmisoikeuskeskustelun lisäksi Kiinan boikottikiista varjostaa myös Pekingin talviolympialaisia. Kymmenkunta maata on julistanut diplomaattisen boikotin Pekingin kisoille eli ne eivät lähetä valtiovieraita kisoihin.

Muun muassa Yhdysvallat, Iso-Britannia, Australia ja Kanada julistivat joulukuussa diplomaattisen boikotin Pekingin kisoihin. Maiden urheilijat kuitenkin osallistuvat olympialaisiin.

Lue myös: