Mestis-seurojen ahdinko syvenee – menot on jo karsittu minimiin ja seurojen pääomat syöty: "Usealla seuralla on jo nyt palkanmaksuviiveitä"

Sarjan operatiivisen johtajan Olli Aron mukaan jääkiekon Mestiksen toiminta on uhattuna. Turussa ja Imatralla palkat on toistaiseksi saatu maksettua. Valtion tuen merkitys olisi seuroille suuri.

Monet Mestiksessä pelaavat joukkueet jäävät yritystoiminnan tukimuotojen ulkopuolelle. Kuva: Kalle Purhonen / Yle

Pitkittynyt koronakriisi ja yleisörajoitukset ovat heikentäneet Mestis-seurojen taloustilannetta entisestään. Seurojen tilanne on nyt epävarmempi kuin vuosi sitten ja monet taloudelliset oljenkorret käytetty.

– Viime kaudella oli selvää, että yhteiskunta tukee meitä jotenkin, jos emme pelaa. Vuosi sitten oli mahdollista lomauttaa määräaikaisia työntekijöitä, kuten pelaajia. Nyt sellaista mahdollisuutta ei ole, TuTon toimitusjohtaja Dani Aavinen toteaa.

Hänen mukaansa Mestis-seuroilla oli talousvaikeuksia jo ennen koronakriisiä.

– Nyt tulovirrat pysähtyvät ja kulut jatkavat juoksemistaan. Siitä tulee äkkiä muutamien kymmenien tuhansien eurojen kassavaje. Kun palkkapäivä lähestyy ja laskut pitäisi maksaa, niin on siinä ihmeteltävää, mistä ne rahat otetaan, Aavinen sanoo.

TuTossa palkat on toistaiseksi saatu maksettua ajallaan. Tuloja yritetään hankkia myymällä uusia tuotteita ja palveluita.

Sarjakärki Imatran Ketterä on TuTon tapaan pystynyt maksamaan palkat, vaikka tilanne tukala onkin.

– Tyhjille katsomoille pelaamisen takia kassamme on tiukilla. Jonkinlaista tukea valtiolta tässä odotellaan, kommentoi Ketterän toimitusjohtaja Mikko Partanen.

Seuratoiminnan loppuminen ei kuitenkaan Imatralla ole näköpiirissä. Epävarmuus rajoitusten pituudesta ja valtion tuista mietityttää silti Partasta. Seuralta on jäänyt hänen mukaansa koronakriisin ajalta "useampi satatuhatta" euroa saamatta.

– Jos tämä jatkuu ja jatkuu, niin jossain vaiheessa emme pysty enää maksamaan palkkoja.

Mestiksen operatiivinen johtaja Olli Aro totesi Olympiakomitean seuratoiminnan tuoreessa tilannekatsauksessa, että sarjan toiminta on aidosti uhattuna.

– Joudumme joka päivä miettimään, mistä hatusta kani vedetään, jotta kykenemme vastaamaan jatkuvasti muuttuviin rajoituksiin, Aro kommentoi.

Kahden ja puolen koronakauden jälkeen seurojen omat pääomat on Aron mukaan syöty, joten uudet yleisörajoitukset tulivat hankalaan paikkaan.

– Usealla seuralla on jo nyt palkanmaksuviiveitä ja epävarmuutta siitä, pystytäänkö palkkoja ylipäätään maksamaan. Seuroja tukevat pienyrittäjät eivät voi venyä loputtomiin.

Mestiksen rahoitus on markkinavetoista.

– Nyt valtiovalta on käytännössä estänyt normaalin toimintamme, joten pienyrittäjät kärsivät tässä eniten. Varmin tapa menettää rahansa on olla mukana seuratoiminnassa, Aro sanoi.

Aro korostaa seurojen paikallista roolia. Mestis-seura on monella pienellä paikkakunnalla merkittävä elinvoimatekijä ja tunnetuin urheilubrändi.

– Monella kylällä neonvalot syttyvät vain viikon Mestis-pelissä. Tarjoamme yhteisöllisyyttä ja tekemistä. Seurat innostavat ihmisiä liikkumaan ja kantavat yhteiskuntavastuuta esimerkiksi erilaisten kampanjoiden muodossa.

Mestis on kasvattajasarja. Vuoden 2019 maailmanmestarijoukkueesta 18 pelaajaa on pelannut Mestiksessä.

Tuto on saanut toistaiseksi palkat maksettua ajallaan. Kuva: All Over Press

Säästökohteita ei ole tuhlattavaksi

Dani Aavinen ja Mikko Partanen sanovat, että säästökeinoja ja sopeuttamistoimia ei enää oikeastaan voi tehdä, sillä seurojen menoja on jo karsittu kovalla kädellä.

– Ei tässä ole hirveästi mahdollista sopeuttaa. Keinoja ei oikein ole jäljellä. Kun maila menee rikki, on hankittava uusi. Kun lähdetään vieraspelimatkalle, niin kyllä sinne on edelleen bussilla mentävä, Aavinen sanoo.

Syksyllä peleihin sai ottaa yleisöä. Katsojat eivät kuitenkaan uskaltautuneet peleihin tavalliseen tapaan.

– TuTon peleissä kävi noin puolet tavallisen syksyn yleisömäärästä.

Imatralla syksyn yleisökadosta syntyviä tappioita pystyttiin korvaamaan kausikorttimyynnillä ja erilaisilla kampanjoilla. Seuran toimitusjohtaja Partanen uskoo, että Mestis-seurat selviytyvät, jos valtio tukee niitä.

– Jos tukea ei tule, näillä tuloilla toimintaa on vaikea jatkaa pidemmän päälle.

Monet Mestiksessä pelaavat joukkueet jäävät Partasen mukaan normaalin yritystoiminnan tukimuotojen ulkopuolelle.

– Olemme myös tapahtumatuen ulkopuolella.

Viime kaudella Imatran Ketterä sai valtion kustannustukea marraskuulta helmikuulle. Tuki korvaa kuluja yrityksille, jotka ovat kärsineet koronapandemian torjuntaan liittyvistä rajoituksista.

– Tuet tulivat juhannusviikolla. Kaikkien yritysten kassa ei kestäisi tuollaista viivettä. Jääkiekossa ei voi sanoa, että emme nyt tällä viikolla osallistu peleihin. Pelit on pelattava aikataulun mukaan.

Lue myös: