Hyppää sisältöön

Panu Aution, 36, pitkäaikainen unelma toteutuu torstaina – Suomi-futsalin ikonin tarinassa rakkaus on rahaa tärkeämpää

Panu Autio on Suomen futsalmaajoukkueen tunnetuin pelaaja. Futsalista-kirjan kirjoittaja on tehnyt valtavan työn lajin edistämiseksi Suomessa, ja pian hänen pitkä uransa saa kruunun.

Futsalin EM-kilpailut alkavat tänään keskiviikkona. Alkulohkon ottelu Hollanti–Ukraina suorana Areenassa ja Ylen verkkosivuilla kello 21.20 alkaen. Lähetys TV2:ssa klo 21.45. Suomi avaa kisat torstaina Italiaa vastaan. Suora lähetys TV2:ssa, Areenassa ja Ylen verkossa kello 21.10.

– Suomifutsalin merkittävin hahmo.

– Laji-ikoni ja maajoukkuelegenda.

– Usein voidaan ajatella, että merkitys korostuu uran loppuessa, mutta Panu on koko ajan pelatessaan ollut monellakin eri sektorilla vaikuttava.

Kuten pelikavereiden ja entisten valmentajien sitaateista ilmenee, Suomen futsalmaajoukkueen kapteenin Panu Aution merkitystä suomalaiselle futsalille ei voi vähätellä. Autio on kirjoittanut lajista kirjan, kouluttanut lajivalmentajia, toiminut itse valmentajana, pelannut ensimmäisenä suomalaisena futsalammattilaisena ulkomailla ja auttanut ulkomaille myös muita suomalaisia.

Hän on pelannut maajoukkueessa eniten otteluita ja tehnyt ylivoimaisesti eniten maaleja.

Autio on se, jolle toimittajat soittavat, kun on kysyttävää futsalista. Puhelimeen hän on vastannut aina. Vastaukset ovat löytyneet ystävällisesti niihin hölmöihinkin kysymyksiin, ja puhelun päätteeksi Autio on aina kiittänyt soitosta.

Hekin, jotka eivät seuraa lajia aktiivisesti, tunnistavat todennäköisesti Aution.

Hän on ollut miesten futsalmaajoukkueen kasvot jo yli vuosikymmenen ajan. Se aika on pian päättymässä, mutta sitä ennen maajoukkueen kapteeni pääsee toteuttamaan pitkäaikaisen unelmansa.

Panu Aution unelma toteutuu torstaina. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Torstai-iltapäivä Haukilahden rannassa on kaunis ja tammikuiseksi päiväksi poikkeuksellisen lämmin.

Auringonsäteet hemmottelevat ulkoilusta nauttimaan saapuneita etätyön uuvuttamia espoolaisia. Lämpö muuttaa lumen paksun jään pinnalla vedeksi. Kohta jäällä ei uskalla enää kävellä.

Joku rohkea kävelee määrätietoisesti kohti laiturin päässä häämöttävää avantoa.

Pian paikalle polkee Panu Autio. Sähköpyörä kulkee tasaisen varmasti eteenpäin myös sohjossa, vaikka sen edessä on katseita keräävä koppi.

Koppiin mahtuu pieniä kyytiläisiä istumaan molemmille puolille. Turvavöitä löytyy nelin kappalein, naapurin lapsillekin.

Samanlaisiin törmää Suomessa harvemmin, Kööpenhaminassa ja Hollannissa useammin.

– Espoofaija-tyyliä, Autio naurahtaa.

Nyt, kun kyytiläiset ovat vielä päiväkodissa, koppiin mahtuu kätevästi reppu.

Sinne Autio on sujauttanut pyyhkeen, jos vaikka ehtisi pulahtamaan avantoon. Yli sadantuhannen muun tavoin hänkin on löytänyt talviuinnin.

Futsal monen jalkapallolegendan salaisuus

Yhä useampi suomalainen on löytänyt futsalin. Lajin suosiota ei aina ymmärretä, vaikka harrastajia on Suomessakin lähes 20 000.

Vertailun vuoksi: taakse jäävät niin koripallo, pesäpallo, voimistelu kuin lentopallokin.

Moni jalkapallolegenda on saanut oppinsa futsalista: Pelé, Ronaldo, Neymar, Lionel Messi… Kaikki he ovat korostaneet futsalin merkitystä omassa kehityksessään.

– Lapsuudessani Portugalissa pelasimme aina futsalia. Ilman futsalia minusta ei olisi tullut sellaista pelaajaa, joka nykyään olen, muuan Cristiano Ronaldo on lausunut. (siirryt toiseen palveluun)

Cristiano Ronaldo on kertonut futsalin muovanneen hänestä sellaisen pelaajan, joka hän nykyään on. Kuva: 2021 Chloe Knott - Danehouse / Getty Images

Suomen futsalmaajoukkueen ihka ensimmäisessä ottelussa Suomen paidassa kentällä viiletti moni jalkapallon seuraajalle tuttu nimi: Juho Rantala, Ilja Venäläinen, Ville Wallen

Myös Autio päätyi futsalin pariin jalkapallon kautta.

– Se oli tietyllä tapaa ensirakkaus ja innostuksen lähde, kun lapsena katseli Diego Maradonan pelejä. Sieltä lähti ehkä sellainen suuri urheiluinnostus ja fanitus, Autio muistelee.

Jalkapalloa Autio pelasi aina miesten Ykkösessä asti.

Kakkosessa FC Espoossa vuosina 2004–2005 Autiota valmentanut Erkka V. Lehtola muistaa Aution ahkerana harjoittelijana ja sosiaalisesti lahjakkaana.

– Hän nosti omalla läsnäolollaan treenaamisen tasoa ja vaati paljon itseltään ja muilta. Hän oli nuori pelaaja, mutta ikäistään kypsempi. Panu oli yksi porukan koossa pitävistä voimista, kaikin puolin vahva esimerkki. Hänellä on hirveä määrä erilaisia vahvuuksia, minkä takia hän on pystynyt tuollaisen uran ja nimen itselleen tekemään, Lehtola sanoo.

Jalkapalloilijana Lehtola kuvailee entistä suojattiaan “pienpelimieheksi”.

– Hänellä oli näyttävä tapa pelata, vaikka kosketus ei ollut aina silkinpehmeä. Hän oli varmasti pelannut paljon pienpelejä ulkona. Hän pystyi pelaamaan jalkapalloa selkä maaliin päin, mikä on futsalissa iso etu. Hänestä näki, miksi hän oli jo silloin hyvä futsalissa ja miksi hänestä tulisi vieläkin parempi.

Panu Autiota ja Erkka V. Lehtolaa yhdisti valmentaja-pelaaja-suhteen lisäksi yhteinen ihailun kohde: Diego Maradona. Kuva: Copyright Rex Features Ltd 2012/All Over Press

Lopulta Autio valitsi kuitenkin kokonaan futsalin.

– Sitä oli kivempi pelata. Futsalissa pääsee enemmän elämään ytimessä ja vaikuttamaan lopputulokseen. Elämässä on kiva tehdä asioita, missä on hyvä. Pärjäsin futsalissa alusta asti todella hyvin, se sopi minulle täydellisesti, Autio kertaa.

Lajin hän löysi kuitenkin vasta aikuisiällä. Janne Laine, joukkuetoveri FC Espoosta, houkutteli 18-vuotiaan Aution mukaan espoolaisen futsalseuran toimintaan. Laine oli paitsi GFT:n pelaajavalmentaja myös maajoukkueen kapteeni.

– Kun tulin GFT:n mukaan nuorena poikana, siellä olivat Suomen parhaat futsalistat: Jani Modig, Sareliuksen Matias, Janne Rantala, myöhemmin Risto Salmi…. Sai ottaa oppia vanhemmilta, Autio muistelee.

"Jos ei Panun kanssa tule toimeen, ei tule kenenkään"

Aution kanssa maajoukkueessakin pelannut Matias Sarelius muistaa, kun Autio ilmestyi seuran harjoituksiin vuonna 2003.

– Kun hän tuli treeneihin, silmään pistivät poikkeuksellisen vahvat jalat, isot reidet. Panu oli pelannut jääkiekkoa, Sarelius nauraa.

Kuusi vuotta vanhempi Sarelius muisti Aution myös Tapiolan urheilupuistosta. Molemmat viettivät lapsuutensa urheilupuiston kupeessa Tontunmäessä. Puitteet liikunnan ja urheilun harrastamiselle olivat kunnossa.

Lehtolan tavoin myös Sarelius kuvailee Autiota poikkeuksellisen kypsäksi jo nuorena.

– Usein, kun tulee nuori pelaaja joukkueeseen, hän etsii vähän omaa paikkaansa. Panu oli heti pelaavassa kokoonpanossa ja ratkaisupelaaja, vaikka oli nuori kaveri.

Joukkuekaverina Sarelius luonnehtii Autiota viimeisen päälle joukkuepelaajaksi.

– Sellainen joka äidin unelmavävy. Ihan ansaitusti maajoukkueen kapteeni. Jos ei Panun kanssa tule toimeen, ei tule kenenkään. Olemme miettineet, että pakko sillä on olla joku luuranko kaapissa, ei voi olla niin täydellistä, Sarelius nauraa.

Autio on seurajoukkueensa GFT:n ja Suomen maajoukkueen kapteeni. Kuva: Tomi Hänninen / Yle

Autio rakastui futsaliin välittömästi, mutta ensikosketus lajiin ei saanut häntä vielä hylkäämään jalkapalloa täysin. Runsas vuosi futsaldebyytin jälkeen Autio suuntasi hyvän ystävänsä Pekka Sihvolan kanssa Chileen tavoitteenaan olla ensimmäisiä suomalaisia jalkapallon pääsarjassa Etelä-Amerikassa.

Boris Wistuba (nykyään HJK:n miesten joukkueen huoltaja ja EPS:n juniorijoukkueiden valmentaja) oli koutsini junnuna ja hänen kanssaan joskus värittelimme, että Chileen voisi lähteä. Joku vappu mehustelimme tätä vähän enemmän tosissamme ja löimme kättä päälle, että sinne lähdetään kokeilemaan, Autio muistelee.

Autio ja Veikkausliigassa viimeisimpänä HIFK:n paidassa viilettänyt Sihvola viettivät Chilessä talven 2004–2005 ja kirjoittivat seikkailustaan myös Helsingin Sanomiin. Arkistoista Talvi Chilessä -juttusarjan kirjoitukset löytyvät yhä. (siirryt toiseen palveluun)

Viimeisiä päiviä Chilessä. Istumme katsomossa kokoonpanon ulkopuolelle jääneiden pelaajien kanssa, kun kentällä Magallanes aloittaa pelikautensa. Fanien perinteikäs torvisoittokunta tervehtii pelaajia rytmikkäästi. Chileläiseen tapaan ottelussa on taitoa, tunnetta ja dramatiikkaa. Kentällä on paljon tilaa, eikä vähiten siksi, että kolme pelaajaa saa punaisen kortin. Olo on haikea. Vaikka reissumme jalkapallolliset odotukset ovat enemmän kuin ylittyneet, emme pysty välttämään ajatusta: mitä jos kuitenkin itse olisi tuolla.

Lopulta pelipaikkoja ei puheista huolimatta pääsarjaseurassa auennut, arvokasta kokemusta sitäkin enemmän. Keväällä Autio ja Sihvola palasivat Suomeen.

– Se oli todella huikea kokemus ja oppimatka. Reissu on antanut itsevarmuutta myöhemmin, kun on mennyt ulkomailla uusiin joukkueisiin. Pelasimme lisäksi paljon pihapelejä ja katupeleissä pelataan paljon futsalpallolla, -rajoilla ja -maaleilla.

Suomi pelasi keväällä 2007 EM-karsintojen toisessa vaiheessa Serbiaa vastaan. Ottelu päättyi serbien 6–0-voittoon. Kuva: imago/Pro Shots/ All Over Press

Suomeen palattuaan Autio jatkoi myös futsalin parissa ja kehittyi nopeasti. Ensimmäisen kerran Autio pääsi tutustumaan maajoukkuetoimintaan jo samana vuonna eli pari vuotta aloittamisensa jälkeen, ja maajoukkuepaidassa hän debytoi 2006.

– Maajoukkueeseen pyritään aina valitsemaan parhaat pelaajat, ja hän kuului heti alkuunsa siihen ryhmään, että ansaitsee paikan maajoukkueessa, maajoukkuetta vuodet 2005–2012 luotsannut Jouni Pihlaja muistelee.

Pihlaja muistelee, että Aution taidot pistivät silmään jo varhain.

– Valtava voittamisen tahto ja halu pärjätä itse ja vaatia samaa muilta ympärillä ovat tehneet Panusta suuren pelaajan. Hän vihaa häviämistä ja on valmis tekemään voittamisen hyväksi asioita. Panu menee vaikka läpi harmaan kiven. Hän näyttää, miten joukkuetta johdetaan. Panu on ollut joukkueen isähahmo jo pitkään ja varmasti esikuva monelle nuorelle.

Maajoukkueeseen 17-vuotiaana noussut Jani Korpela vahvistaa tiedon.

– Panulla on kaikki kapteenin ainekset. Hän näyttää hyvää esimerkkiä ja auttaa muita joukkuelaisia. Todella hyvä persoona, hän on tuki ja turva täällä. Panu on ollut iso vaikuttaja minulle, miten ajatella futsalista ja miten tehdä tiettyjä asioita.

Autio oli vuosi sitten Urheilugaalassa ehdolla Vuoden esikuvaksi. Palkinto meni lopulta Petra Ollille. Kuva: Tomi Hänninen

Autio on ottanut kantaa moniin yhteiskunnallisiin asioihin, pitänyt pienempien puolta ja puhunut esimerkiksi urheilun tasa-arvon puolesta. Siviilityössään jalkapallon pelaajayhdistyksessä hän on pyrkinyt edistämään jalkapalloilijoiden ja futsalpelaajien asemaa. Autio on ollut mukana monissa työryhmissä, ja hänen kädenjälkensä on mukana myös Suomen futsalin tuoreimmassa strategiassa vuosille 2022–25. (siirryt toiseen palveluun)

– Uskon, että aikanaan, kun hänen peliuransa loppuu, hänellä on paljon annettavaa lajille ja myös urheilun ja liikunnan eri foorumeille, Pihlaja päättää.

Ensimmäinen futsalin suomalaisammattilainen ulkomailla

Autiosta tuli Suomen ensimmäinen futsalammattilainen ulkomaan kentillä, kun hän solmi sopimuksen espanjalaisen ElPozo Murcian kanssa vuonna 2010. Jo aiemmin Autio oli tehnyt verkossa pelaajaprofiileja ja editoinut videoita peleistään. Maajoukkueen pelatessa ulkomailla hän pyrki solmimaan mahdollisimman paljon kansainvälisiä suhteita.

Espanjaan hän päätyi kuitenkin Helsingissä asuneen espanjalaisen kontaktin kautta.

– Hänellä oli hyvät kontaktit Murciaan. Lähetimme videot ja cv:n ja sitten tuli kutsu harjoittelemaan.

Sinne Autio matkusti omakustanteisesti. Unelman eteen oli oltava valmis raottamaan myös omia taskuja. Niin futsalmaajoukkueessa on tehty myöhemminkin: kun liitolta ei ole löytynyt rahoja leireihin, on joukkue matkustanut ulkomaille treenileireille omasta pussistaan.

Suomen futsalmaajoukkue on yhtenäinen ryhmä, joka on tehnyt kovasti töitä unelmiensa eteen. Kuva: Tomi Hänninen/ Yle

Pari viikkoa Murciassa sujuivat hyvin ja Autio solmi sopimuksen seuran kanssa.

– Kun saavuin sinne, ensimmäinen ahaa-elämys oli, että ei hitsi, näin vähän me olemme lajista ymmärtäneet ja näin kaukana olemme huipusta.

Vain vuotta paria aiemmin Suomi oli hävinnyt Espanjalle maaottelussa 0–13. Maiden väliset erot olivat valtavat.

– Aloin ymmärtää futsalia pelinä ja kaikkia taktisia juttuja. Espanjassa näki, miten futsalia pelattiin kaduilla ja koulujen välitunneilla. Se innosti ja motivoi hirveästi. Maana Espanja on hyvin erilainen kuin Suomi, mutta sopeuduin todella hyvin, Autio kertaa.

Kielen hän oppi nopeasti, missä auttoi Chilen visiitti. Sosiaaliselle suomalaiselle löytyi paljon ystäviä, ja paikasta tuli Autiolle tärkeä.

Hän pelasi seuran nuorista pelaajista koostuvassa reservijoukkueessa. Toisena Espanjan-kaudellaan Autio pelasi maan toiseksi korkeimmalla sarjatasolla Union Africa Ceutissa. Ceuta sijaitsee Pohjois-Afrikassa Gibraltarinsalmen etelärannalla, ja futsal näkyi ja kuului reilun 80 000 asukkaan kaupungissa. Pelaajat tunnistettiin kaupungilla ja kuulumisia vaihdeltiin edellisillan otteluista.

Täällä Haukilahden rannassa maajoukkueen kapteeni saa olla rauhassa, vaikka EM-kisojen alkuun on vain viikon päivät aikaa.

Kukaan ei tule kysymään, miten GFT toissapäivänä menetti 3–0-johtoasemansa SoVolle ja hävisi lopulta 3–4. Muutama ohikulkija jää hetkeksi katsomaan, kun kuvaaja pyytää Autiota poseeraamaan kiven päällä yhdellä jalalla kädet koukussa ja kävelee itse vettä pursuavalla jäällä.

Ammattilaisten omistautuneisuutta on ilo katsella.

Autio on viihtynyt toistaiseksi hyvin kotonaan Espoossa ja kasvattiseurassaan GFT:ssä. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Toistaiseksi viimeisen ammattilaiskautensa ulkomailla Autio vietti Venäjällä FC Politechin riveissä. Pietariin pääsi kätevästi kotoa pääkaupunkiseudulta junalla vain muutamassa tunnissa, mutta kulttuurillisesti matka oli huomattavasti pidempi.

– Vaikka tulin toiselta puolelta Eurooppaa ja Afrikasta tänne kodin viereen, niin tuntui välillä, että on kulttuurillisesti kauempana kotoa, Autio vertaa.

Venäjää hän kuvailee “idän isoksi ihmemaaksi”.

– Venäjän liiga on todella laadukas, yksi maailman parhaista. Futsalin taso on todella hyvä, peli on fyysistä ja pelataan pidempiä otteluita.

Tavallisesti futsalissa peliaika on 2 kertaa 20 minuuttia tehokasta peliaikaa, mutta Venäjällä jaksot kestävät 25 minuuttia. Autio piti pidemmästä peliajasta, mutta venäläinen valmennus- ja johtamiskulttuuri vaati totuttelemista. Harjoituksissa pyrittiin kehittämään voittamisen taitoa muun muassa laittamalla harjoituksissa pelatun pelin häviäjäjoukkue ryömimään, punnertamaan tai juoksemaan.

– Se oli aika kova koulu. Kokemus oli tosi makea, vaikka välillä oli raskaita hetkiä.

Loppukaudesta Aution jalkapöytä murtui ja pelit päättyivät aiottua aiemmin. Joukkueen menestys pelikentillä ei ollut hääviä, joukkuehenki ei ollut huipussaan ja ruplan kurssin romahtamisen myötä palkka oli pudonnut parikymmentä prosenttia. Espanjan tavoin palkkaa sai toisinaan odotella.

Panu Autiota on kyselty ulkomaille useasti Venäjän pestin päättymisen jälkeenkin. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Tarjouksia tuli ulkomailta, mutta Autio päätti palata kotiin. Tarjouksia ulkomailta on tullut aina näihin päiviin asti, mutta aina Autio on päättänyt jäädä.

– Joka kesä on saanut käydä sen pohdinnan, että pitäisikö vielä lähteä. Mutta toisaalta kotona on ollut hyvä olla ja on edelleen. Suomen futsal on kehittynyt niin kovaa vauhtia, on ollut makeeta olla siinä mukana, Autio aloittaa.

Kun Autio suuntasi ensimmäistä kertaa ulkomaille jalkapalloilijan unelmaa tavoittelemaan, oli hän 19-vuotias. Nyt hän on 36-vuotias kahden lapsen isä.

– Ulkomailla pelatessa on oivaltanut, että kokonaisvaltainen hyvinvointi elämässä on todella tärkeää. Saa olla lähellä perhettä ja ystäviä. Elämässä on muitakin juttuja kuin pelkästään urheilu. On todella tärkeää, että kaikki ei ole siitä kiinni, miten pelit menee.

Seurauskollisuus on nykyurheilussa harvinaista, mutta Autio on edustanut Suomessa pelatessaan yhtä ja samaa seuraa: espoolaista GFT:tä. Haastatteluunkin hän saapuu seuran pipo päässä, luonnollisesti.

– Tämä on minulle hyvä paikka. GFT tuntuu kodilta ja se, että on saanut olla koko ajan lähellä kotia, on parasta.

Koti ja perhe ovat Autiolle tärkeitä. Lapset tykkäävät kulkea sähköpyörän kyydissä. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Mico Martic toi futsalin vallankumouksen Suomeen

Yksi tärkeä tekijä Suomeen jäämiseen liittyi Suomen futsalin kehitykseen. Maajoukkue oli saanut vuonna 2013 päävalmentajakseen kroatialaisen Mico Marticin, joka nautti suurta arvostusta lajipiireissä. Martic pestattiin paitsi valmentamaan miesten maajoukkuetta myös kehittämään suomalaista valmentajakoulutusta.

Mico Martic ja Panu Autio EM-kisajoukkueen julkaisutilaisuudessa tammikuun 7. päivä. Kuva: Lehtikuva

Valmentajaurallaan hän oli luotsannut Kroatian maajoukkuetta ja seurajoukkueita Italiassa ja Kroatiassa. Kunnioitettavat 30 vuotta kestäneen pelaajauransa aikana hän pelasi samoissa maissa ja edusti Kroatiaa sekä Jugoslaviaa EM- ja MM-tasolla. Marticin hallussa on yhä vanhimman lopputurnauksessa maalin iskeneen pelaajan ennätys, sillä hän oli 36 vuotta ja 355 päivää vanha osuessaan Puolan verkkoon EM-kisoissa 2001.

– Mico on ollut suuri käänteentekijä. Voisiko puhua jopa futsalin vallankumouksesta. Uskoisin, että kaikki maat, jotka olivat meidän kanssa samalla tasolla ennen kuin Mico tuli, katsovat Suomea nyt ylöspäin, että miten he ovat voineet kehittyä noin paljon ja olla noin hyviä tänä päivänä, kun lähtötaso ei ollut kummoinen.

Martic oli mukana luomassa valmentajakoulutusjärjestelmää, jonka kautta osaamista on saatu levitettyä ympäri Suomen. Myös maajoukkue alkoi ottaa päänahkoja isoista maista. Espanja kaatui huhtikuussa 2019, ja alkuvuodesta 2020 Suomi yllätti etenemällä MM-karsinnoissa jatkokarsintaan.

Karsintalohkosta jatkoon selvisi suoraan Portugali, mutta Italia jäi tylysti kolmanneksi kisojen ulkopuolelle. Suomi taisteli molempia vastaan tasapelit. Portugali juhli lokakuussa MM-kultaa ja se on myös futsalin epävirallisella rankinglistalla ykkösenä. Italia löytyy samalta listalta sijalta yhdeksän, Suomen toinen EM-vastustaja Kazakstan sijalta kuusi. Suomi jakaa 19. sijaa yhdessä EM-vastustajansa Slovenian kanssa.

Portugali kaatoi MM-finaalissa Argentiinan 2–1. Kuva: EPA-EFE/All Over Press

Autio on nähnyt myös lajin kehityksen 18 vuotta kestäneen peliuransa aikana.

– Futsal on nopeampaa, fyysisempää ja pelaajat teknisempiä. Laji on muuttunut kaikilla tasoilla enemmän ja enemmän huippu-urheiluksi pihapelaamisesta ja salijalkapallosta. Se, että saa olla kasvussa ja kehityksessä mukana, on todella palkitsevaa.

Myös resurssit ovat vuosien aikana kasvaneet. Enää joukkueen ei ole itse tarvinnut päivittää sometilejään tai maksaa leirejä omasta pussista.

Murskaantunut MM-unelma sai pohtimaan jatkoa

Autio on nyt 36-vuotias ja pelannut futsalia koko aikuisikänsä. Maajoukkueura oli kuitenkin päättyä ennen EM-unelman toteutumista, kun MM-paikka jäi jatkokarsinnassa Serbialle kärsitystä 0–1-tappiosta kiinni. Toinen osaottelu päättyi Vantaalla 5–5-tasapeliin.

– Koko karsinta oli meiltä jäätävän hyvä, olimme todella lähellä suoraa kisapaikkaa. Rupesimme tekemään tulosta ja korjaamaan hedelmää vuosien työstä. Karsintapelit piti olla heti keväällä 2020, mutta sitten pamahti korona ja pelit siirtyivät ja siirtyivät. Haaveilimme, että pääsemme ratkaisemaan täyden kotiyleisön edessä MM-kisapaikan, halli myytiin loppuun ihan muutamassa tunnissa, Autio aloittaa.

Suomi ei koskaan päässyt jakamaan historiallisia hetkiä kotiyleisön kanssa. Ratkaiseva MM-karsinta, kuten myös seuraavana keväänä pelatut EM-karsintaottelut, pelattiin kaikki ilman yleisöä. Sama kohtalo on valitettavasti edessä myös EM-kisoissa, vaikka Suomesta ostettiin kisoihin ennakkoon lippuja toiseksi eniten heti isäntämaa Hollannin jälkeen.

Serbia eteni MM-turnaukseen kukistettuaan Suomen yhteismaalein 6–5. Kuva: AOP / Kimmo Brandt

Tappion jälkeen murtunut Autio pohti maajoukkueuransa jatkoa. Hän ei ollut Suomen mukana, kun maajoukkue aloitti EM-karsintansa viime vuoden tammikuussa. Talvella sattunut loukkaantuminen antoi miettimisaikaa, mutta lopulta Autio päätti jatkaa. Hän oli mukana kahdessa viimeisessä ottelussa.

– Varmaan rakkaus lajia kohtaan sai jatkamaan. Tuntuu, että kropassa on vielä jotain jäljellä, pystyy auttamaan joukkuetta. Se tunne, että olisi kiva olla tässä vielä, tuli jostakin sen verran vahvana.

Panu Autio iski 3–1-maalin Belgian verkkoon EM-karsinnoissa huhtikuussa. 3–2-voitto toi Suomelle historian ensimmäisen arvokisapaikan. Kuva: Kimmo Brandt / All Over Press

Nyt Autio ja Suomen joukkue pääsevät toteuttamaan unelmaansa. Suomi kohtaa historian ensimmäisten EM-kisojensa avausottelussa torstaina 20. tammikuuta Groningenissa Italian. Tunnelma joukkueessa ei kuitenkaan arvokisadebyytin kynnyksellä ole jännittynyt, vaan luottavainen.

– Olemme valmistautuneet hyvin ja opiskelleet vastustajien peliä. Omaa peli-identiteettiämme olemme luoneet vuosia. Aivan sairaan makeeta päästä kaikkein kirkkaimpiin valoihin näyttämään se koko futsalmaailmalle, Autio sanoo.

– Haluamme pelata niin ja olla sellainen joukkue, että kaikki kotikatsomoissa voivat olla ylpeitä ja ajatella, että vitsi Suomen futsalmaajoukkue on siisti jengi, johon on kiva samaistua ja elää mukana.

Panu Autio on auttanut Suomen tällä hetkellä ainoana ulkomailla pelaavaa Jani Korpelaa aikoinaan ulkomaille: ensin näytille Espanjaan ja myöhemmin Puolaan. Kuva: Tomi Hänninen/ Yle

Koulutukseltaan Autio on valtiotieteen kandidaatti ja diplomi-insinööri. Koulutustaan vastaavista töistä hän olisi mitä todennäköisimmin tehnyt huomattavasti suuremman tilin, mutta tässä tarinassa tärkeintä ei ole raha. Tämä juttu kertoo rakkaudesta lajiin.

Rahalla ei myöskään voi mitata niitä kokemuksia, joita futsal on tarjonnut.

– Ystävyyssuhteita, on oppinut kieliä, tutustunut eri kulttuureihin, saanut elää huippu-urheilijan elämää ja saavuttaa unelmia. Elää täysillä ja opiskella uutta. Se on antanut ihan valtavasti todella mielekästä sisältöä elämään. Ei paljon parempaa voisi kuvitella.

Kuvaaja pyytää Autiota kääntämään sähköpyöränsä kohti niemen kärkeä. Aurinko on ehtinyt haastattelun aikana lähes laskea.

– Polje sinne auringon laskua eli kultamitaleja kohden!

Autio kääntää pyörän tangon kohti länttä, hyppää pyörän selkään ja lähtee polkemaan.

Suomi kohtaa EM-kisojen avausottelussa Italian 20. tammikuuta kello 21.30. Lähetys TV2:ssa ja Areenassa kello 21.10 alkaen. Muut ottelut ovat 24.1. Suomi–Kazakstan ja 28.1. Slovenia–Suomi.

Lue myös: