Hyppää sisältöön

Ilveksen ei pitäisi olla SM-liigan kärjessä, sanovat tilastot – urheilujohtaja kertoo seuran työtavoista, joita joku saattaa kummaksua

Ilveksellä on SM-liigan paras pistekeskiarvo ennen maanantain Kärpät-kotiottelua. Urheilujohtaja Timo Koskela avasi seuran toimintatapoja. Tuore valmentaja Jarkko Näppilä kertoo, että fysiikkaan panostetaan pelikaudellakin.

Ilveksen Antti Saarela (oik.) viimeisteli Tampereen uuden areenan ensimmäisen maalin 3. joulukuuta, kun Ilves voitti Tapparan. Kuva: Jussi Saarinen / All Over Press

Kun miesten SM-liigan runkosarjasta on pelattuna lähes kaksi kolmasosaa, on sarjan kärjessä pienimuotoinen sensaatio. Tampereen Ilves on hävinnyt varsinaisella peliajalla viimeksi 13. joulukuuta, kun HPK oli parempi 5–1. Sen jälkeen on tullut seitsemän voittoa, jatkoaikatappio Lukolle ja rankkaritappio KalPalle.

Ennen maanantai-illan huippukamppailua Ilves–Kärpät, johtaa Ilves SM-liigaa pistekeskiarvolla mitattuna. Sen pistekeskiarvo on 1,95 ja sarjataulukossa kärjessä olevan HIFK:n 1,92. Ilves on kerännyt 37 ottelussa 72 pistettä, HIFK 38 ottelussa 73 pinnaa.

Ilveksen urheilujohtajana elokuussa 2019 aloittaneen Timo Koskelan mielestä Ilveksen menestyksen syyksi ei voi tarjota mitään yksittäisiä vastauksia.

– Se on monen asian summa. Me olemme löytäneet oman tapamme toimia sekä seurana identiteetin. Koko organisaatio hengittää samaa ilmaa, valmennus tekee hienoa työtä, pelaajahankinnat ovat onnistuneet ja arjen työ on määrätietoista jokaisella sektorilla, Koskela vastaa.

Jouko Myrrä nousi Ilveksen päävalmentajaksi syksyllä 2019, kun Karri Kivi sai potkut. Kuvassa Myrrä sekä Ilveksen kapteeni Eemeli Suomi. Kuva: Elmeri Elo / All Over Press

Valmentajan ja urheilujohtajan työnjako on selkeä

Ilveksessä työnjako joukkueen kokoamisessa on selvä. Päävalmentaja Jouko Myrrä keskittyy valmentamiseen täysillä.

Pelaajahankinnoissa Myrrä on mukana, jos joukkueeseen tehdään muutoksia kesken kauden. Muutoin joukkueen kasaamisesta vastaavat Koskela, toimitusjohtaja Risto Jalo ja hallituksen puheenjohtaja Jyrki Seppä. Päävastuu on urheilujohtaja Koskelalla.

– Se on seuran linjaus. Työnjako auttaa valmennusta, koska valmentaja ei tiedä pelaajien palkkoja tai muita sellaisia, joten joukkueen roolit muodostuvat rehellisesti toiminnan ja suoritusten kautta, Koskela kuvailee.

– Seuraavan kauden joukkue vaatii aina hirveän työn, ja valmentajan homma on henkisesti niin tiivistä silloisen 20–30 pelaajan kanssa, että loppuu tunnit kesken, jos hänen pitää miettiä tulevaakin kautta.

Ilves on voittanut SM-liigassa runkosarjan kerran, kaudella 1987–88. Vuodesta 2010 lähtien Ilveksen paras runkosarja oli nelossija kaudella 2019–2020, mutta tuolloin kausi jäi kirvelevästi kesken koronapandemian takia.

Koskela sanoi, että Ilves on löytänyt identiteettinsä. Hän kertoo tarkoittavansa, että Ilves haluaa olla raikas ja aloitteellinen seura sekä kiekkojoukkue.

– Toimintaa pitää ohjata uskallus onnistumiseen, eikä pelko epäonnistumisesta. Nuorien pelaajien kohdalla suurin virhe on, jos ei koskaan tee virheitä, mutta virheistä pitää pystyä myös oppimaan. Me emme arvioi toimintaa yksittäisen päivän, pelin, vuoden tai sijoituksen mukaan, vaan organisaation isoa kuvaa määrittää se, että joka vuosi olisi mahdollisuus menestymiseen.

– Olemme energisiä, aloitteellisia ja vastuullisia. Ilveksessä on mahdollisuus päästä uralla eteenpäin. Me haluamme pelaajia, jotka haluavat sitoutua meidän tapaan toimia, eivätkä vain suostu siihen. Pelaajat eivät voi oikoa uralla, vaan jokainen taso pitää pelata läpi, Koskela näkee.

Petri Kontiola on Ilveksen ainoa 1980-luvulla syntynyt. Konkari on iskenyt 35 ottelussa tehopisteet 7+18=25. Kuva: Mikko Lieri / All Over Press

"Vieroksun sitä, että pelaajalle luvataan jokin rooli"

Lukas Dostal, Juuso Välimäki, Barrett Hayton, Arttu Ruotsalainen ja Lassi Thomson. Ilveksessä pelasi alkukaudesta 2020–21 enemmän NHL-lainapelaajia kuin yhdessäkään toisessa SM-liigan joukkueessa. Silloin tilanne oli toki poikkeuksellinen, koska koronapandemia oli sekoittanut taalaliigan kalenterin, ja NHL-kausi alkoi vasta tammikuussa.

Mutta nytkin Ilveksessä kiekkoilee useita NHL-varattuja nuoria pelaajia, jotka haluavat luoda uransa muualla kuin SM-liigassa.

Ilveksen paras pistemies on ollut Eemeli Suomi. 26-vuotias Ilves-kapteeni on tehnyt 32 ottelussa 27 tehopistettä. Toisena sisäisessä pistepörssissä on vanha konna Petri Kontiola.

Mutta yli 15 tehopistettä ovat iskeneet muun muassa 20-vuotias Boston Bruinsin varaus Matias Mäntykivi, 20-vuotias Chicago Blackhawksin varaus Antti Saarela, 21-vuotias Joonas Oden, 22-vuotias Montrealin varaus Joni Ikonen sekä 22-vuotias ruotsalaispakki, Minnesotan varaus Simon Johansson.

Urheilujohtaja Koskela myöntää, että nuorten pelaajien merkitys Ilvekselle on "kiistatta valtava".

– Urheilun puolella olemme panostaneet pelaajatarkkailuun ja pelaajien peli- sekä harjoitusluonteen selvittämiseen. Haluamme ehjän kokonaisuuden, mihin kuuluu kokeneempia pelaajia, mutta etsimme myös nuoria "upside"-pelaajia, joilla on halua ja nälkää mitata omaa potentiaalia joka päivä, sitä kautta myös koko joukkueen toiminnan taso nousee ja kilpailu pelipaikoista kiristyy, kun nämä pelaajat kehittyvät.

SaiPasta siirtynyt sentteri Matias Mäntykivi on esiintynyt Ilveksessä mainiosti. Kuva: Tomi Mäkipää / All Over Press

Koskela ei koe, että NHL-lainapelaajat tai NHL-varatut pelaajat olisivat tuoneet tai toisivat Ilvekselle painetta peluuttaa nuoria pelaajia väkisin.

– En näe tässä ongelmia, päinvastoin, vieroksun sitä, että pelaajalle luvataan jokin rooli. Aito mahdollisuus pitää kyllä antaa, se erottaa sitten jyvät akanoista. Ilveksessä saa aidon mahdollisuuden näyttää, ja joskus voi sitten kokeneempikin pelaaja joutua istumaan katsomossa, mutta itse se peliaika pitää ottaa ja kestää kilpailua.

– Jos paikan on ansainnut, me emme katso ikää tai palkkapussia. Rehellinen toiminnan tarkastelu on yksi organisaation linjoista, Koskela toteaa.

Ilves "ei kuulu" sarjan kärkeen, sanovat tilastot

Ilves on napsinut pisteitä tasaisesti läpi kauden. Lokakuussa tamperelaiset hävisivät neljä ottelua peräkkäin. Se on ainoa kerta, kun Ilves on kuluvalla kaudella hävinnyt edes kaksi peliä putkeen.

Toisaalta Ilves löytyy sarjasijoitukseensa nähden monista perustilastoista hämmentävän alhaalta.

Ilveksen ylivoimaprosentti on 14,26 – vasta sarjan 12. paras. Alivoimaprosentti on 80 – sarjan 11. paras. Viidellä viittä vastaan Ilveksen laukausten ja päästettyjen laukausten erotus on plussalla 45 laukausta – sarjan seitsemänneksi paras. Viidellä viittä vastaan Ilveksen maalivahtien torjuntaprosentti on 89,5 – tässäkin tilastossa vasta sija 12.

Venäläisvahti Vadim Zherenko (kuvassa) on pelannut 20 ottelua Ilveksen maalilla torjuntaprosentilla 89,44. Tshekkiläinen Marek Langhamer on torjunut 13 ottelussa prosentilla 90,57. Kuva: Elmeri Elo / All Over Press

Ilveksen laukausprosentti sen sijaan on sarjan paras, koska 13,5 prosenttia kudeista on mennyt maaliin.

Tupsukorvien voi sanoa olleen siis onnekkaita. Toisaalta, jos sarjan kärkipaikka irtoaa näin heikoilla erikoistilanneprosenteilla, on tilanne melko mukava, mikäli Myrrä saa joukkueensa ylivoima- ja alivoimakuviot kevääksi kuntoon.

Kovaa pitää ehtiä harjoitella pelikaudellakin

Kunnossa Ilves haluaa olla myös fyysisesti. Joukkueen valmennustiimiin täksi kaudeksi liittyi 33-vuotias Jarkko Näppilä, joka luuti Ilveksen puolustuksessa 267 liigaottelua. Ilveksen kapteeninakin toiminut Näppilä lopetti liigauransa 2017.

Näppilä palasi Ilveksen organisaatioon valmistuttuaan Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä. "Hänen monipuoliseen työnkuvaansa sisältyy muun muassa lajitaitojen kehittäminen seuran joukkueharjoitusten ulkopuolella, pelaajien fyysisten ja henkisten ominaisuuksien kehittäminen sekä kuormituksen ja arjen hallinnan seuranta", tiedotti Ilves viime keväänä (siirryt toiseen palveluun).

Jarkko Näppilä debytoi SM-liigassa jo kaudella 2006–07. Kuva talvelta 2016 ottelusta JYP–Ilves. Näppilän ammattilaisura päättyi tuohon kauteen. Kuva: Jari Pekkarinen / All Over Press

Urheilujohtaja Koskela sanoo, että Ilvekseen haluttiin apuvalmentaja, joka pystyy vetämään treeniä sekä jäällä että sen ulkopuolella.

Näppilä itse kertoo, että hän on vastuussa jään ulkopuolisesta harjoittelusta ja fysiikkatreenistä sekä vetää harjoituksia kaukalossa etenkin kokoonpanon ulkopuolisille tai loukkaantuneille pelaajille.

– Tämä on hyvin rakennettu joukkue, jossa on laatupelaajia joka paikalle, leveyttä ja ratkaisuvoimaa. Arjen harjoittelua on toukokuusta asti tehty hyvin. Valmennuksen kanssa meillä on hyvä henki, omat vastuualueet kaikilla ja kaikki myös pystyvät auttamaan toisiaan asiassa kuin asiassa, ruotii Näppilä toistaiseksi mainiota kautta.

Myrrän ja Näppilän lisäksi valmennustiimissä ovat Marko Ojanen, Pasi Saarinen, maalivahtivalmentaja Markus Korhonen ja videovalmentaja Otto Kunnari.

Näppilä sanoo, että ideologiana on kova ja nousujohteinen harjoittelu myös pelikauden aikana, silläkin riskillä, että välillä väsyttää. Erityisen tärkeää se on keski-iältään nuoressa joukkueessa.

– Jääkiekossa on yksilölajeihin verrattuna lyhyt harjoituskausi ja pitkä kilpailukausi. Pitää harjoitella laadukkaasti läpi syksyn ja talven, vaikka välillä kuormaa on ollut paljonkin, Näppilä tuumaa.

– Tämmöisessä lajissa kuntohuipun ajoittaminen on vaikeaa, ja toisekseen, onko sinä edes mitään järkeä. Toki kevättä kohti kevennetään, kun pelejä alkaa olla vielä tiheämpään. Sillä ajatuksella, että joukkue on parhaimmillaan, kun aurinko alkaa paistaa enemmän.

Lue lisää: