Hyppää sisältöön

Kiinassa 20 vuotta asunut Matti Sairanen hämmästelee, mikä Pekingin kisapaikoilla muuttui – "Ei siellä näkynyt yhtään paikkaa, josta voisi laskea"

Lumilautailija Matti Sairaselle Pekingin paralympialaiset olisivat kuin kotikisat. Sairanen on asunut kaupungissa yli puolet elämästään.

Matti Sairanen aloitti crossikauden Pyhän maailmancupissa. Ero kärkeen on viime vuosina kaventunut. Kuva: Uula Kuvaja

Kiina talviurheilumaana on monelle suomalaiselle melko tuntematon. Talven arvokisoihin matkaavia suomalaisurheilijoita odottavatkin ennennäkemättömät suorituspaikat, kun esikisojakaan ei koronaviruksen jyllätessä ole voitu järjestää.

Paralympialaisiin paikkaa tavoittelevalle lumilautailija Matti Sairaselle, 37, tilanne on toinen. Hänelle Pekingin kisat olisivat paluu vanhoille kotikonnuille – kilpailuetua tutuista maisemista ei kuitenkaan juuri ole.

– Olen Pekingissä 20 vuotta asunut ja olen jopa käynyt siellä Zhangjiakoussa aiemmin. Saa nähdä, miten paljon se on muuttunut siitä pikku kylästä, mikä se oli, kun siellä viimeksi kävin. Kyllä haluaisin mennä sinne vähän näyttämään naamaani.

Zhangjiakoussa on Pekingin olympialaisten ja paralympialaisten kisapaikka, jossa kilpaillaan muun muassa pohjoismaisissa hiihtolajeissa ja lumilautailussa.

Aiempi vierailu kisapaikalla ei tuo etua

Sairanen muutti Kiinaan jo pienenä lapsena. Aasiaan hänet vei ensin isän työ ja myöhemmin kieliopinnot. Kansainvälisessä koulussa opiskellut Sairanen on päässyt tutustumaan myös tulevien paralympialaisten kisanäyttämöön. Silloin hän ei olisi uskonut, että siellä voitaisiin laskea kilpaa.

– Kaverini vei minut sinne. Hän oli vartijana Pekingin kansainvälisessä koulussa, jossa minä ennen kävin. Hän vei meidät sinne katsomaan kyläänsä. Ei siellä näkynyt yhtään sellaista paikkaa, josta voisi laskea. Se on kuitenkin iso alue, josta löytyy kaikenlaista.

Matti Sairanen ei uskokaan, että vierailuista kisapaikalla olisi suoraa hyötyä itse kisoissa. Toki muun muassa kielen osaaminen ja kulttuurin tunteminen helpottaa asioita.

Samoin kuin se, että takana ovat jo yhdet paralympialaiset. Hän oli mukana Pyeongchangin paralympiajoukkueessa.

Pyhän maailmancupissa olosuhteet ovat olleet hyvät vuosittain. Kuluvan kauden aikana lasketaan kahdet arvokisat todennäköisesti hyvin erilaisissa olosuhteissa, kun kisapaikat ovat tammikuinen Norja ja maaliskuinen Kiina. Kuva: Uula Kuvaja

Olosuhteet hoidetaan kuntoon

Vaikka Sairanen on aikanaan käynyt laskemassakin Pekingin lähistön rinteissä, ei hän lähde arvailemaan kisapaikkojen olosuhteita – ne näkee, kun kisat alkavat.

Olympialaisetkaan eivät vielä kerro oikeastaan mitään siitä, millaisiin olosuhteisiin paraurheilijat pääsevät. Sää kun muuttuu kisapaikoilla nopeasti. Vaikka olympialaisissa olisikin kunnon talvikeli, ovat aiemmat kisat näyttäneet, että paralympialaisissa sää voi olla aivan toisenlainen.

Esimerkiksi neljä vuotta sitten, Korean kisoissa, olympialaiset vietiin läpi osin todella raaoissa sääoloissa – viimassa, pakkasessa ja tuiskussa. Muutama viikko olympialaisten jälkeen alkaneissa paralympialaisissa sää oli aivan toisenlainen – kisapaikoilla tarkeni välillä t-paidassa ja palelemisen sijaan huolena oli lumen riittävyys ja rinteiden kunto lämpimässä säässä.

Kokemus Koreasta ja kiinalaisen kulttuurin tunteminen antavat Sairaselle varmuutta siitä, etteivät ainakaan olosuhteet estä kisojen läpivientiä.

– Kyllä se Pyeongchangissakin toimi ihan hyvin. Kiinassa on resurssit tehdä se niin hyvillä laitteilla ja niin kovalla työllä kuin mahdollista, mutta kyllä se varmaan vaikeaksi menee.

Pekingistä tai Kiinasta ylipäätään ei välttämättä ensimmäisenä tule mieleen talviurheilu. Varsinkaan valtaosassa lumilajeista kiinalaisia ei vielä ole aivan huipulla nähty, mutta lajikulttuuria kyllä löytyy.

– Se on kyllä aika erilainen kulttuuri, mutta en kyllä sanoisi olemattomaksi. Kyllä Pekingissä lasketaan mäkeä. Siellä on erittäin iso kykyhaarukka. Siellä on todella vaarallistakin jengiä, kun moni menee suoraan lasten rinteestä tuolihissillä ylös ja tulee kovalla vauhdilla ohi. Tietenkin Kiinassa kaikki kehittyy mielettömän nopeasti, että kyllä siellä ne huiput vetää jo kovaa.

Lue myös: