Hyppää sisältöön

Noora Rädyn kohtalo pöyristyttää ja järkyttää asiantuntijaa – "Onko tämä oikein joukkuettakaan kohtaan?"

Ilta-Sanomat uutisoi, että Noora Rätyä ei valita Naisleijonien olympiajoukkueeseen. Urheilun oikeusturvalautakuntaan joukkuelajien arvokisavalinnoista ei ole aiemmin valitettu, kommentoi yleisellä tasolla lautakunnan puheenjohtaja Timo Ojala.

Noora Räty palasi Naisleijoniin joulukuun harjoitusotteluissa Tshekkiä vastaan. Takana päävalmentaja Pasi Mustonen. Kuva: Lehtikuva

Tiistaina Ilta-Sanomat uutisoi (siirryt toiseen palveluun), että Naisleijonien tähtimaalivahtia Noora Rätyä ei valita Suomen olympiajoukkueeseen. Ilta-Sanomien tietojen mukaan Naisleijonien päävalmentaja Pasi Mustonen jätti viime hetkillä Rädyn rannalle kisakoneesta.

Noora Räty tai Pasi Mustonen eivät halunneet kommentoida asiaa Yle Urheilulle. Pasi Mustonen vastasi, että "torstaina on lehdistötilaisuus", eikä hän halua kertoa valinnoistaan aiemmin. Tiedossa on, että jääkiekon miesten ja naisten olympiajoukkueiden pelaajavalinnat julkistetaan torstai-iltana 20. tammikuuta.

Yle Urheilun jääkiekkoasiantuntija Saila Saari kertoo järkyttyneensä Ilta-Sanomien uutisesta.

– Noora Räty olisi ehdottomasti kuulunut joukkueeseen. Se on sitten eri kysymys ja roolitusasia, että kenet olisi pitänyt jättää ulos, mutta olin todella järkyttynyt ja pöyristynyt tästä.

Vakuuttava paluu Naisten Liigaan

Pyeongchangin olympialaisissa 2018 Naisleijonien kanssa pronssia voittanut Saari näkee, että Räty olisi kuulunut olympialaisiin sekä kokemuksensa että peliesitystensä perusteella.

Maanantaina uutisoitiin, että Räty siirtyy pariksi kuukaudeksi kiinalaiseen KRS Vanke Raysiin, joka pelaa Venäjän liigaa. Tällä kaudella Räty on torjunut HPK:n riveissä naisten jääkiekkoliigassa 14 ottelua 95,4:n torjuntaprosentilla. Se on sarjan paras prosentti, vaikka HPK jäi sarjassa sijalle seitsemän ja alempaan jatkosarjaan.

Yle Urheilulle Räty hehkutti maanantaina, ettei edes muista, milloin olisi ollut näin hyvässä fyysisessä kunnossa.

– Monet, monet olympialaiset käynyt pelaaja, jonka tilastotkin puhuvat puolestaan. Suhteellisen nuori joukkue tarvisi kokemusta. Räty palasi maajoukkueeseen joulukuussa, voitto siitä ja hyvä peli. Lisäksi hän sanoo olevansa paremmassa kunnossa kuin Espoossa, ja kaikkihan muistaa, miten siellä meni. Nooran tuntien, ei hän sanoisi noin, jos ei tarkoittaisi sitä. Olisi rooli ollut mikä tahansa, hän olisi joka tapauksessa ollut arvokas lisä joukkueelle, linjaa Saari.

Joulukuussa Räty pelasi nollapelin Tshekkiä vastaan Vierumäellä harjoitusottelussa, joka päättyi Suomelle 1–0 voittomaalikisan päätteeksi. Räty oli pelannut edellisen kerran maajoukkueessa alkuvuodesta 2020.

Koti-MM-kisoissa 2019 Espoossa Räty loisti Suomen maalilla, kun Naisleijonat yllätti välierissä Kanadan ja otti lopulta hopeaa. Kaikkiaan Räty on torjunut Suomen kahdesti olympiapronssille ja viidesti MM-mitaleille.

Noora Räty loisti Suomen maalilla arvokisoissa viimeksi MM-kisoissa Espoossa keväällä 2019. Nyt vaikuttaa siltä, että ne jäivät Rädyn viimeiseksi arvoturnaukseksi. Kuva: Emil Hansson / AOP

Mikä on syksyisen riitelyn vaikutus?

Hyvässä muistissa on Rädyn ja Mustosen julkinen nokittelu, joka sai alkunsa viime kesänä. Asiaa käsiteltiin lopulta Jääkiekkoliiton ja Pelaajayhdistyksenkin kanssa.

Tapaus sai alkunsa käytännössä elokuussa, kun Räty jättäytyi pois MM-kisoista työesteisiin vedoten. Räty on sanonut, ettei hän kieltäytynyt MM-kisoista, vaan niitä edeltävästä leirityksestä, koska hän vetää kesäisin Minnesotassa maalivahtikoulua, eikä sen väliin jättäminen olisi ollut taloudellisesti hänelle mahdollista.

Mustonen syytti virheellisesti MTV:n haastattelussa, että Räty olisi rikkonut opetusministeriön urheilija-apurahojen lainsäädäntöä. Tätä virhettä Mustonen myöhemmin pyysi anteeksi.

Saila Saari ihmettelee, miksi Rätyä roikotettiin mukana maajoukkuevalinnoissa näin pitkään, mikäli häntä ei kuitenkaan kelpuuteta joukkueeseen – koska näyttöjen puolesta Räty Pekingin-koneeseen kuuluisi. Tämä kaikki lisää jo rauhoittunutta kohua Naisleijonien ympärillä.

– En tiedä, mitä Pasi Mustosen päässä liikkuu, mutta jos hän on tiennyt, ettei Nooraa valitse – johtuu se sitten siitä, mitä syksyllä tapahtui tai jos hänen mielestään rooleihin on parempia vaihtoehtoja – joka tapauksessa kohtuuden nimissä asiasta olisi pitänyt ilmoittaa aiemmin.

Noora Räty on pelannut yli 95:n torjuntaprosentilla Naisten Liigassa. Kuva: Tomi Hänninen / Yle

Saari muistuttaa, että kaiken lisäksi Räty asuu Yhdysvalloissa, vaikka hän onkin nyt pelannut HPK:ssa. Räty on tehnyt kaikkensa pelivireensä eteen ja ollut Saaren tietojen mukaan erittäin pidetty hahmo HPK:n organisaatiossa.

Voidaan kysyä, onko kohtelu ollut tasavertaista tai reilua ajatellen sekä Rätyä että koko Naisleijonien joukkuetta.

– Nyt mitataan jälleen muita pelaajia, koska tämä asia pitää taas saada siirrettyä sivuun. Onko tämä oikein joukkuettakaan kohtaan, aiheuttaa taas tällaista kohua? Saari kyseenalaistaa.

Naisleijonien pelaavat maalivahdit ovat luultavasti Anni Keisala ja Meeri Räisänen. Keisala, 24, valittiin kisojen parhaaksi maalivahdiksi, kun Suomi voitti MM-pronssia elokuussa Calgaryssa.

Saari huomauttaa, että Räty on itsekin sanonut Pekingin olympialaisten olevan unelma, ja hän olisi ollut kisoissa valmis rooliin kuin rooliin.

– En tiedä, vaikuttavatko henkilökohtaiset asiat, kun on ollut kismaa. Mutta ne pitää pystyä selvittämään, eikä niihin palata enää, ja ajatella joukkueen parasta. Vaikka Noora ei pelaisikaan olympialaisissa, hänellä on laaja kokemus arvokisoista ja esimerkiksi kuplassa elämisestä. Hän tietää, mitä se vaatii pääkopalta. Hänellä olisi ollut tähän tilanteeseen ja nuorille pelaajille niin paljon annettavaa roolissa kuin roolissa.

Anni Keisala on Naisleijonien todennäköinen ykkösmaalivahti Pekingissä. Kuva: Felicia Räihä / Yle

"Kolmikkoon olisi kuulunut myöskin Noora Räty"

Siihen Saari ei usko, että Rädyn sivuuttaminen vaikuttaisi joukkueeseen tai sen maalivahteihin enää Pekingissä. Myös Ilveksen Keisalalla ja JYP Akatemian U20-pojissa torjuvalla Räisäsellä on jo hyviä näyttöjä arvokisoista.

Kolmosveskaksi nousee luultavasti Mercyhurstin yliopistossa pelaava Jenna Silvonen tai Brynäsin Eveliina Mäkinen.

– Uskon, että joukkue on tarpeeksi vahva, että se pystyy sivuuttamaan tämän. Kun lähdetään arvokisoihin ja tiedetään, että naisten jääkiekko on paljon mediassa, siitä keskustellaan joukkueenkin kanssa. En usko, että tämä sinänsä vaikuttaa peleihin.

– En ole huolissani maalivahtikolmikosta, mutta silti kolmikkoon olisi kuulunut myöskin Noora Räty.

Voisiko Noora Räty valittaa Urheilun oikeusturvalautakuntaan? Olisi ensimmäinen tapaus 30-vuotisessa historiassa

Yksi ilmoille noussut kysymys on, voisiko Noora Räty riitauttaa kisakoneesta sivuuttamisensa Urheilun oikeusturvalautakunnassa. Ennen Tokion olympialaisia lautakunnassa käsiteltiin purjehtija Janne Järvisen valitusta. Oikeusturvalautakunta kuitenkin pysytti voimassa (siirryt toiseen palveluun) Olympiakomitean valintapäätöksen, jolla Suomen edustajaksi purjehduksen nacra 17 -luokkaan valittiin pari Sinem Kurtbay ja Akseli Keskinen.

Oikeusturvalautakunnan puheenjohtaja Timo Ojala vastaa Yle Urheilulle, että joukkuelajien arvokisavalintoja ei ole aiemmin lautakunnassa käsitelty. Jos Noora Räty asiasta siis valittaisi, olisi se ensimmäinen tapaus laatuaan.

Lautakunnan näkökulmasta valinnat joukkuelajeihin poikkeavat vahvasti yksilölajeista. Olympiakomitea nimeää tietyin kriteerein yksilöurheilijat olympialaisiin. Esimerkiksi jääkiekon osalta Olympiakomitea on valinnut kisoihin kuitenkin vain naisten ja miesten joukkueen. Pelaajavalinnat joukkueisiin tekee sitten valmennus.

– Sellaista valitusta ei ole tullut lautakuntaan 30-vuotisen historian aikana, että yksittäinen urheilija, joka kokee kuuluvansa joukkueeseen, olisi valittanut ratkaisusta tai valmennuksen päätöksestä, että ketkä joukkueessa pelaavat, Ojala sanoo.

– Normaalisti ajatellaan niin, että harkintamarginaali on valmennusjohdolla aika suuri, keitä joukkueeseen valitaan. Ketkä esimeriksi pelitapaa parhaiten palvelevat? Harkintamarginaali on laaja, eikä ole tyypillisesti olemassa mitään kirjoitettuja kriteerejä. Siinä mielessä menestymisen mahdollisuudet mahdollisella valituksella ovat suhteellisen heikot, Ojala pohtii yleisellä tasolla.

Ojalan mielestä joukkuelajien osalta mahdollisena valituksen aiheena voisi tulla kyseeseen esimerkiksi syrjintä. Se tarkoittaisi muun muassa valintoja ihonvärin tai uskonnon perusteella – siis yhdenvertaisuuslaissakin kiellettyjä syrjintäperusteita.

Myös siitä voisi valittaa oikeusturvalautakuntaan, jos urheilija kokee tulleensa valmennuksen väärin kohtelemaksi.

– Se raja, milloin on menty kielletylle puolelle, on sitten selvityksen varassa.Eivät nämä näin ajatuksen tasolla ole tuntemattomia, että urheilija esittää väitteen, ettei ole annettu tasapuolisia näyttömahdollisuuksia tai kohdeltu yhdenvertaisesti. Korostan kuitenkin, että joukkueurheilussa on paljon hankalampi asetelma, kun pelaajien roolituksesta ei ole mitään kirjoitettua kriteeristöä, mitä pitäisi noudattaa, Ojala toteaa.

Lue lisää: