Hyppää sisältöön

Peräti 300 suomalaisurheilijaa oli "tyrkyllä" Pekingin olympialaisiin – kisoihin haluavat kirjaavat terveystietojaan päivittäin sovellukseen, jossa on räikeitä tietoturva-aukkoja

Suomella ei ole virallista varaurheilijajärjestelmää olympialaisiin, eikä sairastunutta urheilijaa välttämättä korvata toisella. Kotiin jääviä urheilijoita kuitenkin suositellaan noudattamaan kisajärjestäjien terveysturvallisuusohjeita varmuuden vuoksi.

Ilman olympiapaikkaa jäänyt Riitta-Liisa Roponen on yksi niistä urheilijoista, jotka pitävät kuntoaan yllä ja noudattavat olympiajärjestäjien koronaohjeita siltä varalta, että pikahälytys kisoihin tulee. Roposta ei kuitenkaan ole nimetty varaurheilijaksi. Kuva: Jussi Nukari / Lehtikuva

Kahden viikon päästä alkavissa Pekingin olympialaisissa koronaviruksen leviämistä pyritään estämään tiukoin ohjeistuksin, jotka ovat jo nyt astuneet osaksi monen kisoihin matkustavan urheilijan ja taustahenkilön arkea.

Kisoihin lähtevät henkilöt mittaavat ruumiinlämpöään päivittäin 14 päivän ajan ennen Kiinaan matkustamista ja kirjaavat lukeman puhelinsovellukseen.

Internetin tietoturvaan perehtynyt kanadalaisjärjestö Citizen Lab julkaisi tiistaina tutkimuksensa, jonka mukaan MY2022-terveyssovelluksen salauksessa on vakavia aukkoja. Niiden kautta kiinalaiset internet-palveluja tarjoavat yhtiöt pääsevät lukemaan käytännössä kaikkia kännykässä olevia tietoja.

Citizen Labin mukaan Kiinan viranomaiset ovat vaatineet, että jokaisen kisoihin osallistuvan on ladattava MY2022-sovellus. Kansainvälinen olympiakomitea on kiistänyt pakollisuuden.

Monet maat ovat neuvoneet urheilijoita ja muita kisoihin lähteviä, etteivät he ottaisi mukaan omaa puhelintaan, vaan väliaikaisen laitteen. Esimerkiksi Yhdysvaltain olympia- ja paralympiakomitea kehottaaa jäseniään lähtemään siitä ajatuksesta, että Kiinassa kaikkia elektronisia laitteita tarkkaillaan ja viestejä kuunnellaan.

Suomen olympiajoukkueeseen on toistaiseksi nimetty 25 urheilijaa. Naisten ja miesten jääkiekkojoukkueet julkistetaan torstaina ja loput valinnat ensi viikon maanantaina.

Olympiajoukkueeseen jo valitut ja ensi viikolla nimettävät urheilijat ovat kuitenkin vain osa siitä urheilijajoukosta, joka käyttää seuraavat viikot ruumiinlämpönsä mittaamiseen ja tulosten kirjaamiseen epäilyttävän oloiseen sovellukseen.

Huippu-urheilupomo Mika Lehtimäen mukaan joukkueen täydentäminen on ajankohtaista, jos esimerkiksi kokonaisen viestijoukkueen osallistuminen on vaarassa peruuntua sairastapauksen takia. Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Suomen olympiajoukkueen lopullinen koko on noin 90 urheilijaa, mutta Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön johtajan Mika Lehtimäen mukaan niin sanottu pitkä lista on selvästi pidempi.

– Meidän pitkällä listalla urheilijoita on todella paljon. Se käsittää noin 300 urheilijaa, ja he täyttävät terveystietojaan. Suurin osa on jääkiekkoilijoita, koska alun perin ei tiedetty, onko NHL-pelaajia tai ei, Lehtimäki kertoo.

Jääkiekkoliiga NHL päätti joulukuussa, että se ei päästä pelaajiaan olympialaisiin, joten suomalaiset NHL-tähdet tuskin lähettävät huvikseen terveystietojaan olympiaorganisaatiolle. Moni muu suomalaisurheilija kuitenkin varautuu pikahälytykseen noudattamalla kisajärjestäjien terveysturvallisuusprotokollaa eli kirjaa ruumiinlämpönsä sovellukseen.

Kyseenalaisen kännykkäsovelluksen käyttö ei ole ainut velvollisuus, josta urheilijan täytyy huolehtia ennen starttiviivalle pääsyä. Koronatestit niin Suomessa kuin Kiinassakin tulevat osallistujille tutuiksi.

Jokaisen Kiinaan matkustavan tulee saada kaksi negatiivista tulosta PCR-koronatestistä. Testit täytyy tehdä kahtena eri päivänä, ja ensimmäinen aikaisintaan 96 tuntia ennen Kiinan-lentoa. Jos täysin rokotetulla henkilöllä ei ole ollut aikaisemmin koronatartuntaa, nämä kaksi PCR-testiä riittävät.

Kiinassa, niin kutsutussa kisakuplassa, urheilijoille tehdään koronatestit päivittäin.

Kisajärjestäjillä on tiukka linja rokottamattomien kohdalla. Jos henkilöllä ei ole täyttä rokotesuojaa (kahta annosta), hän joutuu peräti 21 päivän karanteeniin Kiinassa ennen kuin saa luvan siirtyä kisakuplaan. Suomen joukkueen jäsenet on rokotettu, eivätkä he joudu tähän kolmen viikon eristykseen.

Jääkiekkoilijat lähtövalmiudessa

Maastohiihdon olympiajoukkue lyötiin lukkoon viikko sitten, ja rannalle jäi muiden muassa viisinkertainen olympiakävijä Riitta-Liisa Roponen. Roposen aviomies ja Yle Urheilun asiantuntija Toni Roponen antoi ymmärtää tiistaina hiihdon Suomen cupin tv-lähetyksessä, että Riitta-Liisa Roponen olisi nimetty varanaiseksi ja Markus Vuorela varamieheksi.

Huippu-urheiluyksikön johtaja Mika Lehtimäki painottaa, että Suomella ei ole virallista varaurheilijajärjestelmää, eikä varaurheilijaksi ole valittu ketään.

– Meillä on joukko urheilijoita, joiden kannattaa varautua ja olla valmiudessa täydentämään joukkuetta. Niin fyysisesti ja harjoituksellisesti kuin myös teknisesti kisakäytäntöjen osalta. Se on kuitenkin aivan eri asia kuin viralliset valinnat, jotka kuittaa ja hyväksyy Olympiakomitean hallitus, Lehtimäki toteaa.

Jukka Jalosen kokoama Suomen miesten jääkiekkojoukkue Pekingin olympialaisiin julkistetaan tänään torstaina. Kuva: Jorge González/Yle

Mikäli joukkue, esimerkiksi viestijoukkue tai jompi kumpi jääkiekkojoukkueista, jää sairastapausten takia vajaaksi, on Lehtimäen mukaan itsestään selvää, että joukkueen osallistuminen turvataan kutsumalla täydennystä.

– Jääkiekossa on paljonkin varaurheilijoita, joille päävalmentaja tai liitto on ilmoittanut, että ovat varuillaan. Se on tietenkin urheilijan henkilökohtainen valinta, haluaako hän olla käytettävissä tällaisessa tilanteessa, Lehtimäki sanoo ja jatkaa:

– Samaan hengenvetoon pitää todeta, että emme me jokaista ole korvaamassa, vaikka urheilijoita sairastuisikin. Varaurheilijankin täytyy täyttää valintakriteerit. Yksilölajeissa on hyvin vähän sellaisia urheilijoita. Ne ovat sitten tapauskohtaisia asioita.

Lehtimäki muistuttaa, että kynnys sairastuneen urheilijan korvaamiseen on korkea myös siksi, että Kiinaan ei noin vain lennetä. Suomen joukkueelle on varattu neljä menolentoa Kiinaan, mikä rajoittaa kisojen aikaista vaihtamista.

– Tässä taistellaan sen puolesta, että urheilija pysyy terveenä siihen asti, että hänet saadaan siirrettyä kuplan sisään. Pyritään sille suunnitellulle lähtölennolle saamaan joukkue, joka terveenä kykenee itse kisoissa urheilemaan, Lehtimäki sanoo.

Lue myös: