Hyppää sisältöön

"Tästä pojasta pitäisi tehdä elokuva!" Henri Alamikkotervon EM-debyytti hakee vertaistaan – tie lammasfarmilta huipulle on vieläkin kiinnostavampi

Varamiehistöstä pelaavaan kokoonpanoon noussut Henri Alamikkotervo on ollut Suomen yllätystähti futsalin EM-kisoissa. Perjantaina Suomi kohtaa tärkeässä ottelussa Slovenian.

Henri Alamikkotervo debytoi miesten maajoukkueessa syksyllä 2019 – ensimmäisenä liigasyksynään. Kuva: Juha Kivioja / Yle

Suomi kohtaa Slovenian futsalin EM-kisoissa tänään perjantaina. Suora lähetys TV2:ssa, Areenassa ja Yle-palvelussa kello 18.10 alkaen.

– Tästä pojasta pitäisi tehdä elokuva!

Oleg Eprintsev, Tornion Pallo-Veikkojen entinen päävalmentaja innostuu kuullessaan, että soitto koskee Henri Alamikkotervoa. Entisestä valmennettavastaan Eprintsev juttelee mielellään, vaikka käynissä on par'aikaa Teams-palaveri.

– Tiedätkö sinä, mistä olosuhteista hän tulee? Mieti, Lappi, aivan pieni paikka, keskellä ei mitään, Kemijoki vieressä. Olosuhteet, missä hän harjoitteli. Pieni kaukalo, ladon yläkerrassa. Yksin pallon kanssa lammastilalla, vaikka olisi ollut neljäkymmentä astetta pakkasta!

Henri Alamikkotervo nousi ryminällä urheiluväen tietoisuuteen viime torstaina, kun miesten futsalmaajoukkue debytoi arvokisoissa. Suomi avasi EM-turnauksen 3–3-tasapelillä Italiaa vastaan, ja kahdesta osumasta vastasi maajoukkueen kuopus Alamikkotervo. Oikeastaan 20-vuotiaan tervolalaisen ei edes pitänyt pelata ottelussa, sillä hänet nimettiin alun perin joukkueen mukaan Hollantiin lähteväksi varamieheksi.

Kisojen kynnyksellä kokenut Mikko Kytölä kuitenkin loukkaantui, ja Alamikkotervo nousi pelaavaan kokoonpanoon. Hän otti heti paikkansa ykköskentässä, ja debytoi EM-kisoissa iskemällä kaksi näyttävää osumaa.

Henri Alamikkotervo osui kahdesti Italiaa vastaan Suomen EM-avauksessa.

Yle Urheilun asiantuntija Matias Sarelius hehkutti jo ruusuista tulevaisuutta futsalin parissa.

– Hänen nimensä on merkattu aika isolla kykyjenetsijöiden papereihin.

Alamikkotervo on myös tänään perjantaina pelaaja, jolta odotetaan ratkaisevia maaleja, kun Suomi kohtaa Slovenian futsalin EM-kisojen alkusarjan päätöspelissään.

Näyttävä debyytti kuulostaa jo itsessään tuhkimotarinalta. Muutaman puhelinsoiton jälkeen selviää, että tarina on itse asiassa vieläkin mielenkiintoisempi.

Tarina alkaa 2000-luvun alusta Tervolasta, hieman alle 3 000 asukkaan kylästä, joka sijaitsee Kemin ja Rovaniemen välissä. Kylällä oli, ja on yhä, kuitenkin jalkapalloseura, jossa pelattiin talvisin futsalia.

– Koulun sali on ainoa paikka, jossa treenata talvella. Futsalia olemme pelanneet aina, ennen vanhaan pelasimme tennispalloa muistuttavalla karvapallolla, sitten siirryimme futsalpalloon. Pienelle paikkakunnalle futsal on mahtava laji, kun ei tarvitse niin paljoa pelaajia, Tervolan Palloseurassa jalkapallo- ja futsaltoimintaa pyörittävä Matti Mäki-Iso kertoo.

Tervolan Palloseuran toimintaan tiensä löysi myös Henri Alamikkotervo. Mäki-Iso muistaa, kuinka Alamikkotervo tuli kolme vuotta vanhemman isoveljensä mukana – ja pärjäsi hyvin.

– Hän halusi aina oppia lisää, seurasi aina parempia pelaajia ja otti heistä mallia ja toisti perässä. Epäilen, että hän on katsonut paljon Youtube-videoita ja tehnyt perässä, Mäki-Iso nauraa.

Pienessä seurassa myös tytöt ja pojat pelasivat sulassa sovussa. Pieni piskuinen Tervola on tuottanut myös naisten puolelle paljon pelaajia: Alamikkotervon kaksi vuotta nuorempi sisko Tuuli on ollut naisten maajoukkueen mukana ja pelaa Futsal-Liigaa FTK:n riveissä. Mäki-Ison tytär Iida pelaa niin ikään Futsal-Liigaa, nykyään opintojen vuoksi Turussa RaiFun riveissä. Nykyään FTK-Torniossa pelaava Anna Keränen pelasi naisten maajoukkueen historian ensimmäisessä ottelussa.

Tervolan on pieni, lähes 3 000 asukkaan kunta Pohjois-Suomessa. Kuva: Risto Koskinen / Yle

Jo nuorena Henri Alamikkotervo innostui taitokisoista. Niissä hän menestyi mainiosti: valtakunnallisista SM-kisoista kotiintuomisena oli kultaa ja hopeaa. Paikallislehti julisti jo vuonna 2015, että tässä on seuran suurin tähti.

– Hänellä on uskomaton paineensietokyky. Henri veti kisoissa sellaisia suorituksia, että hattua piti nostaa. Samat ominaisuudet näyttävät olevan vieläkin. Hän on niin kylmäpäinen: mitä tiukempi paikka, sen paremmin hän onnistuu, Mäki-Iso kertaa.

Harjoituksiin Alamikkotervo polki pyörällä kesät talvet, säässä kuin säässä. Paukkupakkasetkaan eivät olleet esteenä.

– Siitä sai hyvät alkulämmöt! Henri liikkui niin monipuolisesti. Toki kotitilallakin piti tehdä maatilan töitä, Mäki-Iso muistelee.

Harjoituskaukalo kotitilalla

Harjoituksia ei ollut läheskään niin usein kuin suuremmissa, isoilla paikkakunnilla toimivissa seuroissa. Onneksi kotona luomulammastilalla pystyi myös harjoittelemaan, sillä erään aitan parvelle oli rakennettu harjoittelua varten pieni kaukalo, jota koristivat pienet puiset matalat aidat. Tila ei ollut iso, mutta siellä kelpasi harjoitella pallonkäsittelyä.

– Eihän se yleistä ollut. Toki Tervolassa olosuhteet eivät ainakaan siihen aikaan olleet kaikkein parhaat, erityisesti talviaikaan. Kun on motivoitunut ja rakastaa lajia, keksii yleensä keinoja, Palloliiton lapsuusvaiheen osaamisen päällikkö Santeri Suvala muistelee.

2010-luvun puolivälissä Suvala työskenteli Pohjois-Suomen valmennuskeskuksen kouluttajana, kun Alamikkotervo tuli Lapin urheiluakamitean yläkoululeiritykseen mukaan. Tällöin Suvala vieraili myös Alamikkotervon kotitilalla kertomassa toiminnasta.

Henri Alamikkotervo väläytti vasemman jalan laukaustaan kahdesti Italiaa vastaan. Kuva: Lehtikuva

Alamikkotervoa Suvala kuvailee taitavaksi pallonkäsittelijäksi.

– Hän oli hyvä käsittelemään palloa ja toimimaan sen kanssa pienessä tilassa. Henri on fiksu niin ihmisenä kuin pelaajana ja hänellä on hyvä vasen jalka, minkä näimme myös Italia-ottelussa.

Vaikka Alamikkotervo tutustui futsaliin hyvin varhain, jo 5-vuotiaana, oli jalkapallo päälaji pitkään. Alamikkotervo siirtyi suurempaan Kemin Palloseuraan ja hänet valittiin kahdesti Pohjois-Suomen piirin taitopelaajaksi.

Jalkapallo sujui mainiosti. Alamikkotervo pääsi 15-vuotiaana harjoittelemaan PS Kemin miesten joukkueen mukana ja tie vei aina nuorten maajoukkueeseen asti.

– Hän oli mukana kesällä 2017 avoimessa pohjoismaiden turnauksessa. Vuonna 2001-syntyneillä oli hyvä ikäluokka, Henri oli myös hyvä pelaaja. Hän oli fyysisesti pitkä ja hoikka jo silloin ja hänellä oli hyvä vasen jalka. Hän oli järkevä, fiksu kentällä. Helppo valmennettava, otti vastaan neuvoja ja pyrki tekemään asioita paremmin, U17-maajoukkueen päävalmentaja Erkka V. Lehtola kertaa.

– Keskikentän keskustassa oli kuitenkin kova kilpailu: Anssi Suhonen, Maximus Tainio ja Pyry Hannola...

Anssi Suhonen pelaa nykyään HSV:n riveissä Saksan toisiksi korkeimmalla sarjatasolla. Kuva: imago images/Christian Schroedter/ All Over Press

Suhonen pelaa 2. Bundesliigassa HSV:n riveissä, Tainio siirtyi vastikään Hakasta HIFK:n riveihin ja Midtjyllandin organisaatiossakin muutaman vuoden viettänyt Hannola on ehtinyt pelata Veikkausliigaa RoPS:n, HJK:n ja SJK:n paidassa.

Enää syksyn EM-karsinnoissa Alamikkotervo ei ollut joukkueen mukana, mutta hän ehti debytoida maajoukkueessa. Nuorten maajoukkuepelien jälkeen myös jalkapallo sai jäädä.

"Voit lopettaa koska vain"

Eprintsev valmensi Tornion Pallo-Veikkojen futsalmiehiä keväästä 2018 kesään 2021. Hän kertoo houkutelleensa Alamikkotervoa mukaan joukkueen toimintaan, mutta aluksi tämä ei lämmennyt. Koulunsa kunnialla hoitaneen nuoren miehen aika oli kortilla. Myöhemmin mieli muuttui, mutta yhdellä ehdolla: lopettaa voisi piankin.

– Sanoin, että voit lopettaa koska vain, vaikka kuukauden päästä.

Pohjoisessa harjoitus- ja pelimatkat ovat pitkiä ja vievät aikaa. Alamikkotervo ei loistanut pelkästään viheriöllä ja parketilla, vaan hän pärjäsi hyvin myös koulussa. Opiskeluun panostaminen oli suunnitelmissa jo varhain.

Siitä huolimatta Alamikkotervo debytoi Futsal-Liigassa kaudella 2019–2020. Jo saman kauden syksyllä hän sai ensimmäisen maajoukkuekutsunsa.

Päävalmentaja Mico Martic oli tyytyväinen Henri Alamikkotervon EM-debyyttiin. Kuva: Hollandse Hoogte/Shutterstock/All Over Press

Muiden Alamikkotervoa kuvailleiden valmentajien tavoin myös Eprintsevin puheessa toistuvat samat teemat: lahjakkuus, fiksuus, nöyryys.

– Välillä hän oli jopa liian fiksu. Joskus sanoin: Henkka, nyt pitäisi olla adrenaliinia lisää!

Eprintsev kuvailee Alamikkotervoa yhdeksi helpoimmista valmennettavistaan.

– Hän ei koskaan kitissyt ja halusi aina oppia lisää. Olen valmentanut monia täältä tulevia pelaajia ja Henkka on yksi lahjakkaimmista, Eprintsev vakuuttaa.

Henri Alammikkotervo ei ole ainoa maajoukkueen pohjoisen poika. Myös Jarmo Junno, Miika Hosio, Tuukka Pikkarainen, Iiro Vanha ja Olli Pöyliö ovat lähtöisin Pohjois-Suomesta.

– Siellä on saatu hyvää valmennusta nuoresta pitäen. Pohjoiseen on saatu hyvät joukkueet ja hankittu pelaajia ympäri maailmaa, joilta voi oppia lisää. Ympäristö on hyvä. Pitkäjänteisen juniorityön kautta tulee jatkossa varmasti lisää pohjoisen poikia maajoukkueeseen, Sarelius summaa.

Jarmo Junno tavoittelee palloa Kazakstanin Azat Valiullinilta. Taustalla Olli Pöyliö. Kuva: Hollandse Hoogte/Shutterstock/All Over Press

Pohjoisessa varttuneita pelaajia yhdistää myös samanlainen, leppoisa luonne.

– He ovat aika rauhallisia. Lappilainen luonne sopii futsaliin. Alamikkotervo ei ole ollut hirveän kauaa maajoukkueessa, ja sitten tuli EM-avaus. Joku voisi jännittää. Pohjoisen pojilla on kautta aikain ollut hyvä pää. He ovat rauhallisia, Sarelius sanoo.

Opinnot toivat pääkaupunkiseudulle

Enää Alamikkotervo ei vaikuta pohjoisessa. Hän suuntasi opiskeluiden takia täksi kaudeksi pääkaupunkiseudulle. Kauppatieteen opinnot Aalto-yliopistossa alkoivat syksyllä.

Futsalväen onneksi Espoosta löytyi sopiva futsaljoukkue, sillä Golden Futsal Team on yksi Suomen menestyneimmistä futsalseuroista. Espoolaisseuran riveissä pelaavat myös kokeneet maajoukkuekaverit Panu Autio, Miika Hosio ja maalivahti Antti Koivumäki.

Maajoukkueen ja seurajoukkue GFT:n kapteeni Autio povaa Alamikkotervolle loistavaa tulevaisuutta lajin parissa.

– Henkka on huikea tyyppi. Älykäs, atleettinen futsalpelaaja, tulevaisuuden pelaajan prototyyppi. Hänellä on hyvä pelisilmä ja kyky omaksua asioita nopeasti. Loistava potku molemmilla jaloilla, minkä lisäksi hän on hyvä suunnanmuutospelaaja. Sellaisia Suomessa ei ole liikaa maajoukkueen mukana ollut. Loistava tulevaisuus edessä, Autio suitsuttaa.

– Huikea poika, iso potentiaali. Hyvä pelaaja, Hosio komppaa.

Myös muiden maajoukkuekavereiden puheissa toistuvat samat teemat: kylmäpäisyys, pallovarmuus ja mahtava persoona.

– Vain taivas on rajana, mihin kaveri voi kehittyä, Juhana Jyrkiäinen huikkaa.

Miika Hosio (vas.) tuulettaa Henri Alamikkotervon maalia. Kuva: EPA-EFE/All Over Press

Kotipitäjässä Alamikkotervon tietä on seurattu tarkasti ja ilolla. Osa tervolalaisista oli hankkinut liput EM-kisoihin ja oli lähdössä paikan päälle Hollantiin kannustamaan. Hollannin tiukat koronarajoitukset sulkivat kuitenkin ovet yleisöltä, ja alun perin kaikki alkusarjan ottelut oli määrä pelata ilman yleisöä. Lippujen ostajat saivat rahansa takaisin.

Myöhään keskiviikkona tuli tieto, että Hollanti luopuu tiukoista rajoituksista. Yleisörajoituksen poistuminen tarkoittaa, että myös Suomi saa viimeiseen alkusarjan otteluunsa Sloveniaa vastaan yleisön tuen. Panoksena on EM-kisojen jatkopaikka.

Henri Alamikkotervo Ylen haastattelussa ottelun jälkeen. Kuva: Hollandse Hoogte/Shutterstock/All Over Press

Tervolan Palloseurassa 1980-luvulta asti vaikuttanut Mäki-Iso on tuttuun tapaan ollut edellisenä iltana vetämässä futsalharjoituksia. Enää vuosiin lapsista ja nuorista ei ole saatu muodostettua kilpajoukkueita, mutta pelit saadaan pystyyn ja hiki virtaamaan. Liikunnan ilo on tärkeintä.

Maanantai-iltana, sopivissa ajoin ennen futsalmiesten EM-kisojen toista ottelua, harjoituksiin on kuitenkin saapunut yllättävän paljon osallistujia.

– Kyllä täältä vielä uusia alamikkotervoja tulee!

Lue myös: