Hyppää sisältöön

Selkävaivoista kärsinyt Ella Junnila joutuu työstämään hyppytekniikan uusiksi – opiskelut innoittivat EM-mitalistin uuteen luottamustoimeen

Korkeushyppääjä avaa kautensa viikonloppuna. Hyvän harjoitustalven keskellä Ella Junnila ottaa ensiaskeleitaan myös urheiluvaikuttajana. Hän toimii uuden yleisurheilijoiden etuja vaalivan yhdistyksen hallituksen puheenjohtajana.

Ella Junnila muokkasi selkävaivojen takia harjoitteluaan ja joutui opettelemaan hyppäämisen uudestaan
Ella Junnila muokkasi selkävaivojen takia harjoitteluaan ja joutui opettelemaan hyppäämisen uudestaan

Korkeushyppääjä Ella Junnila avaa tämän vuoden kilpailukautensa tulevana viikonloppuna Saksan Karlsruhen kansainvälisessä hallikilpailussa.

Junnila, 23, ei tiedä yhtään, mitä kauden avaukselta odottaa. Hän nimittäin työstää parhaillaan aivan uutta hyppytekniikkaa.

Päätöksen taustalla ovat selkävaivat. Syksyllä 2020 Junnilan selässä diagnosoitiin välilevyn pullistuma, joka pakotti urheilijan muuttamaan harjoitteluaan. Nyt harjoituksissa kiinnitetään huomiota eri ominaisuuksiin kuin ennen.

– Selkävamma oli viimeinen tikki. Se kertoi, että minun kehoni ei kestä sellaista harjoittelua. Nyt tilanteeseen on reagoitu ja löydetty keino, jolla keho kestää harjoittelua joka edesauttaa tulevaisuudessa hyppäämistä entistä korkeammalta.

Todenteolla harjoittelua alettiin muuttamaan Tokion olympialaisten jälkeen. Uudessa harjoittelussa on panostettu vauhti- ja voimaominaisuuksiin.

Junnila on tyytyväinen siihen, miten ominaisuuksien kehittämisessä on valmentaja Tuomas Sallisen kanssa onnistuttu harjoituskaudella. Nopeampi vauhti on kuitenkin pakottanut Junnilan muuttamaan hyppytekniikkaansa.

– Hypyn uudelleen rakennusta on syksyllä tehty ja rakentaminen on vielä kesken. Ihan yksinkertaisuudessaan olen lähtenyt hyppäämään lentävällä kahdella askeleella.

– Tällä hetkellä hypyssä suurin kehitettävä kohta on toiseksi viimeinen askel, joka tulee minulla vasemmalla jalalla. Tavoitteena saada jalka tulemaan oikein suhteessa painopisteeseeni, siten se tekisi oikealla tavalla työtä mennessä ponnarille. Näin ponnistuksesta päästäisiin parhaalla mahdollisella tavalla ylöspäin, eikä hyppy mene läpi. Tämä vaatii aikaa, mutta kesäksi hyppy saadaan kasaan, Junnila avaa.

Sisäratojen Toruńin EM-kilpailuissa 2021 Junnila saavutti pronssia Suomen ennätystuloksella 196. Kuva: 2021 Getty Images

Yleisurheilussa halli MM-kisat käydään maaliskuussa Belgradissa. Kisaraja on 197, sentin enemmän kuin Tokion olympiaraja. Junnilan tavoitteena on päästä mukaan kilpailuihin, vaikka haaste tekniikkamuutoksen keskellä on kova.

– Kilpailun pääsyn kriteerit ovat äärimmäisen kovat ja mukaan otetaan vain 12 hyppääjää, Junnila lisää.

Ensi kesänä edessä on kahdet arvokisat, kun heinäkuussa kilpaillaan MM-kisat Eugenessa ja EM-mitaleista kamppaillaan elokuussa Munchenissa. Pelkkä isoihin kilpailuihin osallistuminen ei Junnilalle riitä, vähimmäistavoite arvokisoista on loppukilpailupaikan lunastaminen.

– Tavoitteena on hypätä arvokisoissa parhaalla mahdollisella tasolla. Toivottavasti se riittää kahdeksan parhaan joukkoon.

Uusi pesti yleisurheilijoiden äänenkannattajana

Loppuvuosi toi uusia asioita Ella Junnilan arkeen muuallakin kuin hyppypaikalla. Junnila toimii viime joulukuussa perustetun Yleisurheilijat ry:n hallituksen puheenjohtajana.

Urheilijan innostusta yhdistystoimintaan ruokkii kesken oleva koulutus. Junnila suorittaa parhaillaan politiikan tutkimuksen opintoja Tampereen yliopistossa.

– Opiskelujen kautta kiinnostus tällaista poliittista vaikuttamista kohtaan tulee, Junnila sanoo.

Tuore yhdistys osallistuu Urheiluliiton (SUL) päätöksentekoelinten toimintaan ja pyrkii jatkossa tarjoamaan urheilijoille apua esimerkiksi sopimusasioissa. Yhdistys saa edustajansa muiden muassa SUL:n kilpailu- ja valmennusvaliokuntiin.

– Tässä on taustalle se, että Suomessa on näkyviä yksittäisiä urheilijoita, jotka pystyvät omilla lausunnoilla vaikuttamaan vahvasti. Urheilijalle joka on juuri noussut maajoukkueeseen kynnys ottaa liittoon yhteyttä on korkea, vaikka tapauksessa, jossa kilpailupaikalla kaikki ei ole mennyt niin kuin piti.

– Näissä tapauksissa itse olisin kaivannut tällaista matalan kynnyksen organisaatiota, johon ottaa yhteyttä. Sen yhdistyksen kautta olisi silloin saatu vaikuttavampi ääni aikaiseksi, Junnila kertoo.

Kolmiloikkaaja Topias Koukkula toimii Yleisurheilijat ry:n hallituksen varapuheenjohtajana. Ella Junnila on yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja. Kuva: Lehtikuva

Yleisurheilijat ry on perustettu vaalimaan maajoukkuetason sekä kotimaan kärkiyleisurheilijoiden oikeuksia päätöksenteossa.

Uuteen edunvalvontajärjestöön voivat liittyä aikuisurheilijat, joilta löytyy edustus Ruotsi-ottelusta vuosien 2017–2021 aikana. Liittymiseen ovat oikeutettuja myös kaikki aikuisten Team Finland -valmennusryhmään kuuluvat urheilijat. Liittymisoikeus on myös nuorten Team Finland -urheilijalla, joka on rikkonut aikuisten tulosrajan.

Kävelijöistä ja ottelijoista liittymisoikeutettuja ovat ne, jotka ovat yltäneet viimeisen neljän vuoden aikana mitaleille Kalevan kisoissa.

Junnilan mukaan Yleisurheilijat ry on otettu valtakunnan kärkiurheilijoiden parissa hyvin vastaan. Yhdistyksen tarpeellisuudesta ja lämpimästä vastaanotosta ja kertoo Junnilan mukaan yhdistyksen hallituksen kokoonpano, jossa istuu nimekkäitä kansainvälisen tason urheilijoita.

Hallituksessa ovat muun muassa Nooralotta Neziri, Toni Piispanen, Elmo Lakka, Lassi Etelätalo, Wilma Murto ja Maria Huntington.

Yleisurheilijat ry:n jäsenistöön kuuluu tällä hetkellä 44 jäsentä. Yhdistys tavoittelee ensimmäisenä toimivuotenaan 150 jäsentä.

Lue myös: