Hyppää sisältöön

Tuore raportti paljastaa suomalaisesta urheilusta: Miehet johtavat menestyviä urheilijanaisia

Suomalaista urheilua johtavat yhä miehet, selviää tuoreesta ministeriön raportista. Samaan aikaan menestystä olympialajeissa hankkivat erityisesti naiset.

Kerttu Niskanen ja Krista Pärmäkoski nappasivat olympiamitalit Pekingin kisioissa. Suomalaiset urheilijanaiset ovat voittaneet 15 viime vuoden aikana liki jokaisena vuonna miehiä enemmän arvokisamitaleita. Kuva: Lehtikuva

Naisten määrä urheilun johtotehtävissä ei ole kasvanut merkittävästi 2000-luvun alun jälkeen, selviää tuoreesta opetus- ja kulttuuriministeriön raportista. Raportti (siirryt toiseen palveluun) tarkastelee liikunnan ja urheilun ajankohtaisia liikuntapoliittisia teemoja sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta.

EU:n liikuntapolitiikan strategiset suositukset vuodelta 2014 ja tavoitteet sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi näkyvät myös Suomessa.

– Tavoitteena on ollut, että päätöksenteon paikoille tulisi lisää naisia luottamus- ja operatiivisiin tehtäviin niin valtakunnallisiin järjestöihin kuin paikallistasolle. Yhä ollaan kuitenkin kaukana tilanteesta, jossa 40 prosenttia puheenjohtajista ja hallitusten jäsenistä olisi naisia, kertoo Jyväskylän ammattikorkeakoulun erikoistutkija, dosentti Kati Lehtonen.

Lehtonen vastasi tuoreen raportin toteutuksesta.

Tasa-arvon näkökulmasta merkittävimmät positiiviset muutokset tapahtuivat yli 20 vuotta sitten, kun silloinen järjestökenttä asetti omat järjestöpoliittiset tavoitteensa. Naisten osuus valtakunnallisten järjestöjen hallitusjäsenistä on vaihdellut viime vuosina kolmasosan kahden puolen.

Kati Lehtosen mukaan suomalaisissa urheilujärjestöissä riittää vielä tehtävää tasa-arvon edistämiseksi. Kuva: Esa Fills / YLE

– On jollain lailla hälyttävää, että noin 20 vuotta on tampattu paikallaan, vaikka meillä on eurooppalaisissa vertailuissa hyvä strateginen ote. Valtio ohjeistaa ja jopa vaatii tekoja tasa-arvon edistämiseksi myös johtamisessa. On hyviä vastuullisohjelmia, mutta jostain syystä rekrytoituminen erityisesti puheenjohtajiksi on hyvin hidasta, sanoo Lehtonen.

Lehtosen mukaan järjestöissä on myös eroja. Dosentti arvioi, että miehisessä maailmassa saatetaan vaalia samankaltaisuutta, mutta toisaalta jotkut lajit ovat hyvin naisvaltaisia.

– Tasa-arvo ei tarkoita, että naisia pitää saada enemmän joka paikkaan, vaan että lajikulttuuri heijastaisi muutakin kuin keskimääräistä sukupuolta.

Naiset menestyvät olympialajeissa

Raportissa selvitettiin myös suomalaisten urheilumenestystä. Sen mukaan olympialajeissa naiset ovat viimeisen 15 vuoden aikana tuoneet vain joitain poikkeuksia lukuun ottamatta enemmän arvokisamitaleita. Vain vuosina 2013-2014 miehet saavuttivat naisia enemmän arvokisamitaleita olympialajeissa.

Esimerkiksi kolmesta viimeisestä kesälajien olympiamitalista Suomi on saanut kaksi naisten nyrkkeilystä, joka tuli kisaohjelmaan Lontoossa 2012.

– Vähintään yhtä hyvä menestyskään ei näytä tuovan naisille pääomaa toimia urheilujohtajina, Lehtonen sanoo.

– Edessä voi kuitenkin olla iso murros, joka jo nyt näkyy naisten kasvaneena osuutena merkittävien yritysten hallituksissa ja politiikan johtopaikoilla. Urheilussa muutokset näyttäisivät tulevan viiveellä. Onkin syytä kysyä, mitä urheilujohtajuudessa arvostaa ja millainen on hyvä urheilujohtaja?

Naisten nyrkkeily tuli olympialaisten ohjelmaan vuonna 2012. Sen jälkeen Mira Potkonen toi kaksissa olympialaisissa pronssia Suomeen. Kuva: All Over Press

Väitöskirjatutkija Marjukka Mikkonen Tampereen yliopistosta sanoo, että urheilun rekrytointiprosesseissa olisi jatkossa tärkeää tarkastella kriittisesti sitä, kuinka henkilöitä valitaan.

– Pitäisi pysähtyä tarkastelemaan ja tunnistamaan, onko meillä esimerkiksi alitajuntaisia taipumuksia, jotka saavat meidät mieltymään ja valitsemaan tietyntyyppisiä henkilöitä, Marjukka Mikkonen toteaa.

– Pohjaako sopivuus siihen, mihin ollaan totuttu, eli aiemman hallitusjäsenen ominaisuuksiin? Vai pohjaako sopivuus siihen, mitä meidän hallituksemme tällä hetkellä tarvitsee, ja minkälaisilla erityyppisillä ominaisuuksilla, taustoilla ja taidoilla tämän tarpeen voi täyttää?

Vastaavat liikunnan ja urheilun tasa-arvokatsaukset on tehty vuosina 2011 ja 2017. Vaikka nyt julkaistun raportin tulokset ovat osin kaksijakoisia, pitää opetus- ja kulttuuriministeriön liikunnan vastuualueen johtaja Tiina Kivisaari niitä rohkaisevina.

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus on lisätty kriteeriksi järjestöille maksettaviin yleisavustuksiin. Kivisaaren mukaan niihin suhtaudutaan vakavasti.

– Sukupuolten tasa-arvon edistäminen on keskeinen liikuntapolitiikan tavoite. Valtion liikuntapolitiikan näkökulmasta se on tuloksekasta silloin, kun toimijoilla on yhteistyökykyä ja yhteistä tahtoa. Järjestöt ovat ansiokkaalla tavalla tuottaneet ja toimeenpanneet suunnitelmia, jotta liikunta ja urheilu olisi yhä tasa-arvoisempaa.

Lue myös:

.
.