Hyppää sisältöön

Nelli Laitinen, 19, murtautui maailman huipulle Pekingin olympialaisissa – asiantuntijoilta tärkeä havainto Naisleijonien tulevaisuudesta

Onko muhkean apurahapotin saanut Suomen naisten jääkiekkomaajoukkue kehittynyt tarpeeksi? Ainakaan lajitaidot eivät ole menneet riittävästi eteenpäin, sanovat Yle Urheilun asiantuntijat analyysissaan.

Puolustaja Nelli Laitinen kuului Suomen joukkueen onnistujiin Pekingin olympialaisissa. Kuva: Jussi Nukari / Lehtikuva

Varma pronssi! Kiintiömitali! Muun muassa tällaisilla sanoilla Suomen naisten jääkiekkomaajoukkueen olympiamatkaa on kuvailtu. On annettu ymmärtää, että pelillisistä ongelmista huolimatta Suomen naiset matkaavat "varmaan mitaliin" Pekingin olympialaisissa.

Ei se aivan näinkään ole, sillä naisten jääkiekkoa on pelattu olympialaisissa seitsemän kertaa ja Suomi on poistunut mitali kaulassa turnauksesta neljästi.

Kritiikki on kohdistunut siihen, että naisten jääkiekossa Kanada ja Yhdysvallat ovat käytännössä varmat mitalijoukkueet. Pronssiottelussa on ollut Suomen lisäksi usein Sveitsi tai Venäjä. Tasoerot maiden välillä ovat suuria.

Naisleijonat saavutti olympiapronssia keskiviikkona, kun joukkue kukisti Sveitsin 4–0.

Yle Urheilun asiantuntija Saara Niemi arvelee, että kilpailu naisten jääkiekon huipulla kovenee lähivuosina, eikä pronssi ole Suomelle enää "varma mitali".

– Suomen on kurottava eroa kiinni Pohjois-Amerikkaan. Muut eurooppalaisetkin menevät koko ajan eteenpäin. Pronssi ei varmastikaan ole mikään itsestäänselvyys tästä eteenpäin, Niemi sanoi Urheilustudion jatkoilla.

Naisleijonat juhli olympiamitalia, mutta onko kehitystä tapahtunut oikeasti? Kuva: Getty Images

Kritiikki on ollut kovaa myös siksi, että Naisleijonat sai tällä kaudella 31,5 prosenttia talvilajien urheilija-apurahoista, kuten Ilta-Sanomat avasi olympiavälierän jälkeen (siirryt toiseen palveluun). Apurahaurheilijoista 34,4 prosenttia on naiskiekkoilijoita.

Opetus- ja kulttuuriministeriö teki vuonna 2018 päätöksen, jonka jälkeen naisten maajoukkueen avainpelaajat ovat saaneet 10 000 euron apurahan vuodessa. Lahjakkaille nuorille on myönnetty 6 000 euron apuraha.

Vuoden 2019 MM-kotikisoissa Suomi pelasi loppuottelussa, mutta Pekingissä näytti jälleen siltä, että matka pohjoisamerikkalaisiin on venynyt pitkäksi. Esimerkiksi alkusarjassa Suomi hävisi Kanadalle 1–11.

Onko apurahoilla saatu neljän vuoden aikana tarpeeksi kehitystä?

– Lajitaidot eivät ole menneet Suomessa eteenpäin sillä tavalla kuin muilla eurooppalaisilla joukkueilla. Taktisesti olemme edelleen hyviä ja joukkue osoitti pystyvänsä noudattamaan taktiikkaa, mutta suuremman analyysin paikka on joukkueen palattua Pekingistä, Yle Urheilun asiantuntija Mira Kuisma sanoi.

Kuisma on tyttöjen maajoukkueen päävalmentaja. Niemi työskentelee tällä hetkellä Helsingin IFK:n päävalmentajana.

– Urheilullisuudesta on puhuttu nyt vuosikymmen ja on hienoa nähdä, että Naisleijonat ovat nykypäivänä huippu-urheilijoita. Se asia on mennyt eteenpäin, mutta kuten Mira sanoi, perustyöhön pitäisi varmasti satsata joka tasolla nuorista naiskiekkoilijoista lähtien.

Nelli Laitinen turnauksen tähti

On se apurahojen ansiota tai ei, Pekingin olympialaisissa muutama 2000-luvulla syntynyt pelaaja murtautui eturiviin. Kirkkaimpana tähtenä loisti 19-vuotias puolustaja Nelli Laitinen, joka asiantuntija-arvioiden perusteella pelasi jopa paremmin kuin kokeneemmat luottopuolustajat Jenni Hiirikoski, Ronja Savolainen tai Minttu Tuominen.

– Laitinen oli mielestämme Suomen paras puolustaja tässä turnauksessa, Kuisma sanoi.

Juuso Toivola saa vedet niskaan kesken Nelli Laitisen haastattelun

Kuisma on aiemmin kuvaillut Nelli Laitista päämäärätietoiseksi pelaajaksi, joka on ystävällinen ja hyvin kasvatettu. Laitinen oli kapteeni Kuisman valmentamassa nuorten maajoukkueessa.

Laitinen siirtyy ensi syksynä pelaamaan yliopistojääkiekkoa Minnesota Golden Gophersin joukkueeseen.

– Kolme yliopistoa oli loppusuoralla vaihtoehtoina, mutta päädyin Minnesotaan. Noora Rädyllä ja Mira Jalosuolla on ollut hyvää sanottavaa paikasta ja saan heiltä varmasti tukea jatkossakin, Laitinen kertoi ennen olympiaturnausta.

Nuoria onnistujia oli muitakin.

– Moni 2000-luvulla syntyneistä pelaajista ei päässyt vielä puoli vuotta sitten MM-kisoissa tälle tasolle. Pekingissä he näyttivät, että pystyvät pelaamaan ihan naisten kansainvälisellä huipulla, Kuisma sanoi Yle Puheen Olympiaradiossa.

Kuisma nostaa esimerkeiksi Viivi Vainikan, 20, Elisa Holopaisen, 20, ja Sanni Rantalan, 19, nimet.

Elisa Holopainen (oik.) oli vahvassa vireessä koko turnauksen. Kuva: Getty Images

Suomi ei siis ollut täysin Petra Niemisen, Michelle Karvisen ja Susanna Tapanin muodostaman ykkösketjun varassa, vaikka kolmikko tehopisteitä tekikin.

Naisleijonien pistepörssin kärki:

#PelaajaMaalitSyötötPisteet
1Susanna Tapani628
2Petra Nieminen358
3Michelle Karvinen347
4Nelli Laitinen255
5Jenni Hiirikoski055
0Noora Tulus055

Saara Niemen mielestä Naisleijonien vahvuus oli laaja pelaajamateriaali. Se erotti Suomen Sveitsistä, jonka kärki oli yhtä lailla terävä.

– Suomen vahvuus tässä turnauksessa oli, että kaikki neljä kenttää pystyivät pelaamaan omalla hyvällä tasollaan. Ykkösketju lunasti suuria odotuksia loppumetreillä ja pisteitä tulikin. Pronssiottelusta nostaisin kuitenkin esille Noora Tuluksen johtaman kakkoskentän, jonka nuoret Viivi Vainikka ja Elisa Holopainen pääsivät maalin makuun ja toivat vahvasti kiekkoa hyökkäyspäähän, Niemi sanoo.

Miltä näyttää tulevaisuus?

Juuso Toivola saa asiantuntijoilta puhtaat paperit debyytistään Naisleijonien päävalmentajana. Pasi Mustonen joutui lähtemään perhesyistä kotiin jo avausottelun jälkeen ja tämän apuvalmentajana toiminut Toivola hyppäsi uuteen, jo sovittuun rooliinsa päävalmentajana ennen aikojaan.

– Ei ollut helppo alku uudessa pestissä. Toivola tuli yhtäkkiä toiseen peliin päävalmentajaksi ja kaksi ottelua meni alta riman, mutta nostan hattua sille, että Toivola sai kurssin korjattua. Joukkueen peli muuttui ihan täysin turnauksen edetessä, Niemi totesi.

Naisleijonien päävalmentaja Juuso Toivola iloitsi olympiapronssista

Toivola jatkaa Naisleijonien pelaamisen kehittämistä kohti vuoden 2026 olympialaisia.

Jos kehutut nuoret pelaajat jatkavat kehittymistään odotetulla tavalla, Suomella voi olla niissä kisoissa hyvä joukkue jalkeilla.

– Nuoret pelaajat ovat neljän vuoden päästä kokeneempia ja sieltä tulee vielä uusia nuoria. Näen Naisleijonien tulevaisuuden valoisana, Kuisma sanoo.

– Moni kokeneempi pelaaja on tehnyt jatkosopimukset Ruotsiin, mikä kertoo, etteivät he ole ainakaan vielä lopettamassa, Niemi komppaa.

Yhden kokeneemman pelaajan ura päättyi Pekingin olympialaisiin, kun Tanja Niskanen kertoi kyynelsilmin lopettavansa uransa.

Nähtäväksi jää, jatkavatko ykkösketjun kokeneemmat hyökkääjät, kapteeni Hiirikoski ja kumppanit uraansa vielä neljän vuoden päähän seuraaviin olympialaisiin.

Lue myös:

Kommentti: Naisleijonat on mitaliautomaatti, mutta naisten jääkiekon karulta arjelta ei saa ummistaa silmiä

Olympiapronssia! Naisleijonien mitaliputki jatkuu, Sveitsi komeasti nurin – "Nämä ovat spesiaaleja hetkiä"

Uransa olympiapronssiin päättänyt Tanja Niskanen kyynelehti tunteikkaassa haastattelussa: "On ollut ihan uskomaton matka"

Naisleijonien sankari Anni Keisala kiitti läheisiään tärkeästä tuesta kovassa paikassa – joutui Noora Räty -kohussa myrskyn silmään