Hyppää sisältöön

Kerttu ja Iivo Niskanen saavuttivat puolet Suomen olympiamitaleista Pekingissä – onko menestys liikaa yhden perheen varassa, Mika Lehtimäki?

Kaikki Suomen mitalit tulivat maastohiidosta ja jääkiekosta. Yhdistetyssä ja lumilautailussa päästiin pistesijoille. Mika Lehtimäen mukaan kilpaurheilua harrastavien nuorten määrää pitäisi saada kasvatettua, jotta menestystä tulisi myös jatkossa.

Kerttu ja Iivo Niskanen saavuttivat puolet Suomen olympiamitaleista Pekingin olympialaisissa. Kuva: All Over Press

Suomen Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön johtajan Mika Lehtimäen hymy oli herkässä sunnuntain mitalipäivän jälkeen. Suomi sai kaksi mitalia Pekingin olympialaisten päätöspäivänä, kun Leijonat otti olympiakultaa ja Kerttu Niskanen olympiapronssia naisten 30 kilometrillä.

– Olen äärimmäisen ylpeä koko joukkueesta. Tätä hienompaa päätöstä ei olisi voinut tulla. Miesten jääkiekkokulta on Suomessa äärimmäisen arvostettu ja kovan työn takana. Kerralla saatiin olympiavoittajien kerhoon iso määrä lisää, Lehtimäki tunnelmoi Yle Urheilulle kisojen päätöspäivänä.

Suomi saavutti Pekingin talviolympialaisissa yhteensä kahdeksan mitalia, kaksi kultaa, kaksi hopeaa ja neljä pronssia. Suomi oli kisojen mitalitaulukossa 16:s. Norja oli Pekingissä jälleen omaa luokkaansa. Se saavutti kaikkiaan 37 mitalia, joista kultaisia oli 16 kappaletta. Etenkin kelkkailua hallinnut Saksa oli mitalitaulukon toinen 27 mitalillaan (12 kultaa). Kolmanneksi nousi isäntämaa Kiina, joka sai 15 mitalia ja yhdeksän kultaa. Ruotsi oli mitalitaulukon viides 18 mitalillaan.

Kuusi Suomen mitaleista tuli maastohiihdosta ja kaksi jääkiekosta. Esimerkiksi Ruotsi saavutti mitaleita maastohiihdon lisäksi ampumahiihdossa, pujottelussa, curlingissa, freestylessä ja pikaluistelussa. Lehtimäki myöntää, että Suomen kansainvälinen kärki on kapea. Hän kuitenkin muistuttaa, että mitaleita olisi voinut tulla muissakin lajeissa.

– Lumilautailussa ja yhdistetyssä olimme pistesijoilla. Siellä meillä ehkä oli pienet mitaliodotukset. Tiesimme etukäteen, että meillä on saumat neljässä lajissa.

– Nyt onnistuttiin isolla seulalla, mutta meillä oli joukkueessa kaksijakoisuutta, koska useat urheilijat jäivät omasta tasostaan.

Esimerkiksi yhdistetyssä kärkikamppailuun povattu Ilkka Herola jäi normaalimäen kilpailussa kuudenneksi. Suurmäen kisassa hän oli 16:s. Enni Rukajärvi oli naisten lumilautailun slopestylessä seitsemäs. Big airissa hän karsiutui finaalista. Rene Rinnekangas jäi karsintaan lumilautailun slopestylessä ja big airissa.

– Esimerkiksi Herolalla, Rinnekankaalla ja ampumahiihtäjä Tero Seppälällä on vielä erinomainen sauma menestyä neljän vuoden päästä Cortinassa.

Mika Lehtimäen pesti Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön johdossa päättyy näillä näkymin kesällä. Kuva: Jarno Kuusinen / All Over Press

Iivo ja Kerttu Niskanen kantoivat päävastuun Suomen mitaleista Pekingissä. He toivat Suomen kuudesta maastohiihtomitalista viisi, joista neljä oli henkilökohtaisia. Iivo voitti kultaa miesten 15 kilometrillä ja pronssia yhdistelmäkisassa. Kerttu sai hopeaa naisten 10 kilometrillä ja pronssia 30 kilometrillä. Lisäksi Iivo voitti Joni Mäen kanssa parisprintin hopeaa. Lehtimäen mukaan Niskasten dominointi ei ole täysin poikkeuksellista muihin maihin verrattuna.

– Esimerkiksi Norjan joukkueessa Marte Röiseland ja Johannes Thingnes Bö ampumahiihdossa sekä Therese Johaug ja Johannes Hösflot Kläbo maastohiihdossa vastaavat myös aikamoisesta mitalimäärästä. Joukkue tarvitsee supertähtiä ja onneksi meillä on niitä. Toki jatkossa kaipaamme lisää leveyttä menestykseen.

Mistä menestystä seuraaviin olympialaisiin?

Lehtimäen mukaan Pyeongchangin talviolympialaisten jälkeen vuonna 2018 ilmoilla oli sama huoli siitä, miten seuraavista kisoista saadaan menestystä, kun mitalit olivat muutamien yksilöiden varassa.

– Olemme pystyneet vastaamaan siihen kohtuullisen hyvin ja uskon, että neljän vuoden kasvuaika on tulevalle sukupolvellemme riittävä.

Lehtimäen mukaan Suomen mitalilajeissa on tehty oikeita valintoja. Jääkiekossa Suomi osaa tunnistaa kansainvälisen tason ja jalkauttaa sen kotimaiseen valmennusjärjestelmään. Maastohiidossa Vuokatin ja Rukan olympiavalmennuskeskus on merkittävässä roolissa. Tie menestykseen vaatii resurssien keskittämistä, Lehtimäki sanoo.

– Meillä on kohtuullisen pienet resurssit kansainvälisesti mitattuna ja rajallinen määrä maailman huippuosaamista. Meidän pitää saada parhaat valmentajat valmentamaan parhaita urheilijoita hyviin olosuhteisiin, hyvien asiantuntijapalveluiden luo. Yksilötasolla polkuja voi olla toisenlaisiakin.

Lehtimäki on huolissaan harrastajamääristä ja monipuolisesti urheilua harrastavien lasten vähäisyydestä. Pekingissä kilpailtiin 109 lajissa. Suomella ei ollut edustajaa 58:ssa lajissa.

– Aika monesta meillä puuttuu lajikulttuuri kokonaan. Short trackista, kelkkailusta tai suuresta osasta rinnelajeja, joissa on valtava määrä mitaleita jaossa.

Esimerkiksi short trackiin sopivia kaukaloita Suomessa riittäisi, mutta välineistö, valmennusosaaminen ja lajiperinteet puuttuvat. Lajikulttuurin luominen tyhjästä on hankalaa.

Lehtimäki sanoo, että menestykseen tarvitaan enemmän kouluyhteistyötä ja lajikokeiluja. Lisäksi 14–18-vuotiaiden kilpaurheilussa tulisi olla enemmän harrastajia.

Lehtimäen kausi Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön johdossa on katkolla kesäkuussa. Hän ei ole vielä omien sanojensa mukaan ajatellut jatkoa.

Katso alta Pekingin talvikisojen ikimuistoisia suomalaishetkiä

Kerttu Niskanen kirii kolmanneksi Pekingin olympialaisten päätösmatkalla.
Kerttu Niskanen voitti olympiapronssia Pekingin olympialaisten 30 kilometrillä. Katso maaliintulo.
Katso miesten parisprintin finaalin loppuratkaisu.
Iivo Niskanen oli omaa luokkaansa 15 kilometrin perinteisen kisassa.
Iivo Niskanen tulee kolmantena maaliin

Lue myös:

.
.