Hyppää sisältöön

Seitsenkertainen kultamitalisti Pertti Sankilampi on mietteliäänä paralympialaisten alkaessa: "Olympiarauhaa ei ole"

Kiinan paralympialaisia varjostaa Venäjän aloittama sota Ukrainaa kohtaan. Suomessa vammaisurheiluliike on syntynyt sotainvalidien kautta.

Kempeleen Köykkyrin maastoista löytyy Pertti Sankilammen mukaan nimetty hiihtolenkkikin. Kuva: Timo Nykyri / Yle

Kunnallisneuvos ja paraurheilun mestari Pertti Sankilampi on tuttu näky Kempeleen Köykkyrin hiihtoladuilla. Ladulla on ehtinyt miettiä maailman menoa. Hän on odottanut alkavia Pekingin talviparalympialaisia järkyttyneenä.

YK:n pääsihteeri António Guterres julisti olympiarauhan 29. tammikuuta. Se on voimassa 20. maaliskuuta asti, eli vielä seitsemän päivää paralympialaisten päättymisen jälkeen.

Kisoja varjostaa Sankilammen mukaan Venäjän aloittama sota Ukrainaa kohtaan. Mieli on apea rikotun olympiarauhan takia.

– Olympiarauhan julistus kesti Pekingin kisoihin. Nyt Kiinassa on paralympialaiset ja olympiarauhaa ei ole. Se harmittaa minua hirvittävästi ennen kaikkea sen vuoksi, kun ajatellaan, miten vammaisurheiluliike on syntynyt Suomessa.

– Se syntyi sotainvalidien kautta, siis heidän, jotka puolustivat itsenäistä isänmaatamme. He tulivat sodasta haavoittuneena ja olivat valmiita perustamaan oman urheilujärjestön, Sotainvalidien Veljesliiton urheilujaoston vuonna 1945, Sankilampi kertoo.

Suomen Invalidien Urheiluliitto perustettiin vuonna 1964.

Paraurheilun pioneerin ensimmäinen kultamitali ei unohdu koskaan

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 46 vuotta siitä, kun Pertti Sankilampi voitti ensimmäisen kultamitalinsa hiihdossa. Ne olivat kaikkien aikojen ensimmäiset talviparalympiakisat Ruotsin Örnsköldvikissä.

Luusyöpä ja sen myötä reisiamputaatio vuonna 1966 muuttivat lupaavan hiihtäjän suunnitelmat. Tavoite oli ollut Grenoblen vuoden 1968 talviolympialaisissa, mutta hiihtoura jatkuikin paraurheilun parissa.

Uran sykähdyttävin hetki on vuonna 1976 suomalaisten kolmoisvoiton myötä kultamitalin saaminen kaulaan Ruotsin kuninkaalta. Hopealle hiihtivät Otto Malkki ja pronssille Tauno Seppänen.

– Kuningas Kaarle XVI Kustaa kisojen suojelijana ripusti meille kolmikolle mitalit kaulaan. Kun siniristiliput nousivat salkoon ja Maamme-laulu soi, niin se oli tunnelmallinen hetki.

– Korostan, että tunnelmaa toi lisää se, että kisan kakkonen ja kolmonen eli sotainvalidit Malkki ja Seppänen olivat minua kahta puolta palkintopallilla. Se oli sellainen hetki, että se ei unohdu koskaan, kertoo Sankilampi.

Paraurheilun arvostus on noussut

Paikallispolitiikassa ja järjestöelämässä vuosikymmeniä vaikuttanut Sankilampi on pannut ilolla merkille paraurheilijoiden aseman kohentumisen. Kilpaileminen ja harjoitusolosuhteet ovat kunnossa. Vuoden Urheilija 2016 -titteli meni paraurheilijalle ensimmäistä kertaa.

– Paraurheilijoita arvostetaan maassamme todella hyvin. Osoituksena on se, että Leo-Pekka Tähdestä tuli Vuoden Urheilija. Paraurheilijan tuloksia osataan jo noteerata ja sopeuttaa niin, että vamma ei ole este jopa huipputuloksiin, kertoo Sankilampi.

76-vuotias Sankilampi on edelleen virkeässä kunnossa, kiitos liikunnan ja urheilun. Tänäkin talvena hän on hiihtänyt tasatyöntöä jo 1 500 kilometriä. Se on Sankilammen mukaan normaalimäärä tässä vaiheessa talvea.

– Lapsena saatu liikunnan kipinä on pitänyt mielen virkeänä, vaikka vuosien varrella on tullut vastoinkäymisiä, kertoo Sankilampi ja jatkaa takaisin hiihtoladulle.

Lue lisää:

Voit keskustella aiheesta 5. maaliskuuta kello 23:een saakka.

.
.