Hyppää sisältöön

Uudet EU:n urheilun tasa-arvosuositukset vaativat lisää naisia johtotehtäviin – "Suomessa on helpompi saavuttaa olympiakulta kuin urheilun tasa-arvo"

Euroopan komission urheilun korkean tason työryhmä on saanut valmiiksi ensimmäiset tasa-arvosuosituksensa ja toimintaohjelmansa. Tavoitteena on saada lisää naisia päätöksentekoon ja puuttua häirintään.

Urheilumaailman johtopaikoille kaivataan lisää naisia. Kuva: imago sportfotodienst

Euroopan komissio on työstänyt uudet urheilun tasa-arvon strategiset suositukset ja toimintaohjelman koko Euroopan unionin alueelle.

Komission urheilun korkean tason työryhmän tekemien suositusten tavoitteena on saada lisää naisia päätöksentekoon ja valmennuksen keskeisiin tehtäviin, puuttua naisten ja vähemmistöjen kohtaamaan häirintään ja väkivaltaan urheilussa sekä lisätä urheilijanaisten medianäkyvyyttä.

Suositukset luovutettiin tiistaina Euroopan komission koulutus-, nuoriso-, urheilu- ja kulttuuriasioista vastaavalle komissaarille Marya Gabrielille.

Naisjärjestöjen Keskusliiton pääsihteeri Terhi Heinilä on urheilun korkean tason työryhmän ainoa pohjoismainen jäsen (siirryt toiseen palveluun). Hänet valittiin 15 jäsenen työryhmään vuonna 2020.

– Urheiluliikkeen johdon on sitouduttava tasa-arvon lisäämiseen päätöksenteossa ja seksuaalisen häirinnän estämiseen urheilussa. Suomen urheilun johdon tulee nyt toimia naisten johtajuuden, urheilun moninaisuuden ja tyttöjen osallistumisen lisäämiseksi. Suomessa naisten osuus urheilujärjestöjen luottamusjohdossa on pysynyt samoissa luvuissa viimeiset 15 vuotta. Vaikuttaa siltä, että Suomessa on helpompi saavuttaa olympiakultaa kuin urheilun tasa-arvo, sanoo Heinilä tiedotteessa.

EU-komission työryhmän tuoreiden suositusten mukaan naisia tulee olla puolet urheilun luottamusjohdossa ja operatiivisessa hallinnossa kaikilla tasoilla. Suomessa lajiliittojen hallitusten puheenjohtajista naisia on 16 prosenttia ja lajiliittojen hallitusten jäsenistä alle kolmasosa (28 prosenttia).

Urheilujärjestöt voivat työryhmän mukaan lisätä naisten johtajuutta rajoittamalla luottamustoimien kausien määrää tai edellyttämällä vaihtelevasti eri sukupuolia johtajapaikoilla.

– Suomen urheiluliitto (SUL) on rohkeasti ottanut kiintiöt käyttöön hallinnossaan. Tästä kannattaa muiden urheilujärjestöjen ottaa mallia. Lasikatto on urheilussa tukevasti paikoillaan: vielä koskaan ei Suomen olympiakomitean tai suurimpien lajiliittojen puheenjohtajana tai toiminnanjohtajana ole ollut naista. Samoin moninaisuus kokonaisuudessaan on suuri haaste. On syytä kiinnittää huomiota myös naisten urakehitykseen ja rekrytointeihin, jotta osaavat naiset eivät jää rekrytointiprosesseissa taka-alalle ja operatiivisessa hallinnossa johtoryhmien ulkopuolelle, pohtii Heinilä.

Urheiluliikkeen johdolla suuri merkitys seksuaalisen häirinnän kitkemisessä

Suomen urheilun eettisen keskuksen Suekin 2020 tehdyn tutkimuksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) urheilevista naisista seksuaalista häirintää oli kokenut lähes joka kolmas (32 prosenttia) ja miehistä lähes joka viides (19 prosenttia). Naiset olivat kokeneet sukupuolista häirintää (23 prosenttia) selvästi enemmän kuin miehet (kolme prosenttia). Nuoret naiset ja eri vähemmistöihin kuuluvat urheilijat kokivat eniten häirintää.

Työryhmän suositukset painottavat, että urheilujohdon sitoutuminen väkivallan ja häirinnän lopettamiseksi urheilun kaikilla asteilla on edellytys ehkäisylle.

Sukupuolistunutta häirintää ja väkivaltaa jäsenmaat voivat suositusten mukaan ehkäistä perustamalla ilmiantokanavia ja edellyttämällä väkivallan vastaista suunnitelmaa rahoituksen saamiseksi. Suomessa tällaisina kanavina toimivat Väestöliiton ja suomalaisen urheilun yhteishanke Et ole yksin ja Suekin ILMO-palvelu urheilun rikkomusten ilmoittamiseen.

Naisjärjestöjen Keskusliitto näkee tärkeänä, että edellä mainittuja palveluita jatkuvasti kehitetään, jotta pystytään puuttumaan rakenteisiin ja tekemään tarvittavia korjausliikkeitä. Liiton mukaan Suomessakin on syytä harkita väkivallan vastaisen suunnitelman edellyttämistä urheilujärjestöiltä.

Tiedotteessa kerrotaan, että EU-komission työryhmän yksityiskohtaiset suositukset on laadittu sukupuolten tasa-arvon, naisten oikeuksien ja intersektionaalisuuden periaatteita noudattaen. Intersektionaalisuus tarkoittaa ihmisen asemaan ja syrjintäriskiin yhdessä vaikuttavien tekijöiden huomiointia, kuten ikä, sukupuoli ja sukupuoli-identiteetti, toimintakyky, etninen tausta ja seksuaalinen suuntautuminen. Suositukset sisältävät ohjeita Euroopan komissiolle, jäsenvaltiolle, kansallisille urheilujärjestöille ja ruohonjuuritason toimijoille.

Euroopan komission urheilun korkean tason tasa-arvotyöryhmään kuuluvat Heinilän lisäksi muun muassa Irlannin olympiakomitean puheenjohtaja Sarah Keane, KOK:n jäsen ja kansainvälisen triathlonliiton puheenjohtaja, espanjalainen Marisol Casado, KOK:n urheilijatoimikunnan entinen puheenjohtaja ja miekkailun olympiamitalisti, saksalainen Claudia Bokel sekä entinen tenniksen ammattilaispelaaja ja tenniksen olympiamitalisti, belgialainen Dominique Monami.

Lue myös:

.
.