Hyppää sisältöön

Rauta on totellut EM-sensaatio Lotta Kemppistä: treeneissä käytössä kovimmat kyykkypainot – sprintteri juoksee paikasta jopa MM-finaalissa

Lotta Kemppinen nousi suuren yleisön tietoisuuteen viimeistään vuosi sitten saavutettuaan EM-hallikisoissa 60 metrillä hopeaa. Nyt SE-aikaa jo hätyytellyt juoksija on valmis seuraavaan haasteeseen MM-hallikisoissa. Kehitystä on haettu voimaharjoittelusta.

Lotta Kemppinen on hakenut voimaharjoittelulla voimaa ennen kaikkea jalkoihin. Kuva: Ilkka Klemola / Yle

Belgradin MM-hallikilpailut näkyvät Ylen kanavilla ja Yle Areenassa 18.–20. maaliskuuta. Lähetys perjantain kilpailuista alkaa TV2:ssa ja Yle Areenassa kello 10.25.

Reilu vuosi sitten Lotta Kemppinen osallistui uransa ensimmäisiin aikuisten arvokisoihin ja voitti EM-hallikisoista saman tien 60 metrillä hopeaa. Torunin täysosuma oli yllätys monelle, myös Kemppiselle itselleen.

Nyt vuorossa on paria astetta kovempi haaste: Belgradin MM-hallikilpailut. Kemppisen hallikausi on kuitenkin sujunut vähintään yhtä hyvin kuin vuosi sitten. SM-hallikisoissa HIFK:n juoksija voitti mestaruuden selkeästi ja pari viikkoa myöhemmin hän lähenteli jo nimissään olevaa SE-aikaa Pariisin kovatasoisessa kilpailussa.

Kemppisen juoksema 7,17 tässä vaiheessa kautta on erittäin hyvä, sillä se jää vain sadasosan hänen vuosi sitten juoksemastaan SE-ajasta. Juoksu kulki sen verran hyvin, että Kemppinen odotti ennätysajan jopa rikkoontuvan.

– Kun katsoin sitä juoksua, niin 10–30 metrille pitäisi saada kulmaa vähän paremmaksi, että juoksu kulkisi paremmin eteenpäin, hän pohti Yle Urheilun haastattelussa.

Kemppinen uskoo, että tilanne voi olla parempi jo MM-hallikisoissa, mutta hän ei kuitenkaan uskalla veikata sitä, kuinka paljon hänen aikansa voi parantua arvokisoissa. Aikaan vaikuttavat niin monet asiat, kuten esimerkiksi kisapaikan rata ja jopa telineetkin.

– Kuudellakympillä se on niin pienestä kiinni. Aivan pieni kulma voi vaikuttaa vahvasti juoksuun. Mutta jos pääsisin 7,10-pintaan. Sinne on mahdollisuudet, mutta se vaatii tosi onnistunutta juoksua.

Lotta Kemppisellä on takana hyvä harjoittelukausi, ja se on näkynyt tänä talvena tuloksissa. Kuva: Ilkka Klemola / Yle

Rauta on totellut

Kun juoksu kulkee, on urheileminen Kemppisenkin mielestä varsin kivaa. Hän on ollut tyytyväinen moneen asiaan tällä hallikaudella, mutta parannettavaakin riittää.

– Juoksun alku on vaikea varsinkin 60 metrillä, kun sitä ei hirveästi ehdi korjata, niin se pitää saada kuntoon.

Kemppinen piti viime kauden jälkeen vain viikon mittaisen ylimenokauden ja sai tehtyä ennen hallikautta hyvän harjoituskauden. Puolen vuoden harjoittelu alkaa hänen mielestään näkyä tuloksissakin.

Kemppinen on valmentajansa Mervi Brandenburgin johdolla keskittynyt etenkin voimaharjoitteluun. Rauta on totellut pikajuoksijaa hyvin, sillä hän on voinut ottaa treeneissä kovimmat kyykkypainot käyttöön. Parhaimmillaan hän on tehnyt muun muassa korkeaa takakyykkyä 160 kilolla, kun kauden alkupuolella kilomäärä oli 130 kilossa.

Ohjelmassa on ollut paljon yhden ja kahden jalan kyykkyjä. Rinnallevetoja sen sijaan hän on tehnyt vain nopeina toistoina.

– Voima suojaa loukkaantumisilta. Ja kun kyseessä on teholaji, niin tavallaan voima on yhtä kuin teho. Pääsee nopeammin liikkeelle telineistä ja se näkyy myös muun muassa kiihdytyksessä ja maksimijuoksussa.

Starttiasennosta murheenkryyni

Loukkaantumiset ovat häirinneet Lotta Kemppisen uraa, ja viime kesänä hän joutui sivuun Tokion olympialaisista jalkavamman takia. Edelliset kuusi kuukautta hän on kuitenkin saanut harjoitella terveenä – yhtä takareiden venähdystä lukuun ottamatta, joka on nyt onneksi selätetty.

– Kyllä minä niitä olympialaisia odotin. Olen yrittänyt lohduttautua sillä, että kun ne olivat tällaiset korona-ajan olympialaiset, niin se ei ihan sellainen täydellinen olympiakokemus olisi ollut, Kemppinen naurahti.

– Katseet on nyt siirretty Pariisiin. Kun on kerran päässyt sisään, niin otetaan Pariisissa uusiksi.

Lotta Kemppinen on hakenut starttiasennossaan kulmaa, jolla pääsisi parhaiten liikkeelle. Kuva: Ilkka Klemola / Yle

Jalkavamman takia Kemppinen ja Brandenburg joutuivat tekemään töitä Kemppisen juoksutekniikan kanssa, mutta myös starttiasentoa on muutettu pariin otteeseen. Kemppinen nauroikin starttiasennon olleen hänelle pienoinen murheenkryyni.

Kemppinen oli jo ehtinyt vaihtaa starttiasentonsa uusille asetuksille, mutta ennen kisakauden alkua hän huomasi, etteivät ne toimineetkaan, ja hän joutui palaamaan takaisin vanhoihin asetuksiin.

– Nyt on pitänyt vielä hakea juoksuun vähän eri kulmaa, minkä olimme saaneet jo viime vuonna kuntoon. Siinä telinelähdössä on ollut eniten rukkaamista, mutta toivottavasti lähtö toimii MM-kisoissa. Viimeistään kesällä sitten saadaan uudet asetukset käyttöön.

Tiukka sekunnin sadasosien taisto

Kemppisen juoksema aika 7,17 riittää tällä hetkellä kansainvälisessä tilastossa jaetulle 25. sijalle. Naisten 60 metrin tämänhetkistä tasaisuutta kuvaa hyvin se, että Kemppinen on ainoastaan 0,13 sekuntia listan kakkossijasta. Maailmanlistan ykkösnimi, Puolan Ewa Swoboda on ainoa alle 7 sekunnin alittaja 6,99-ajallaan.

MM-kisoihin on ilmoittautunut tällä hetkellä 12 juoksijaa, jotka ovat juosseet Kemppisen kanssa saman ajan tai paremmin. Sekuntien kymmenyksien tai jopa sadasosien höylääminen pois ajasta on Kemppisen mielestä varsin haastavaa, etenkin 60 metrillä.

Lotta Kemppinen on saanut harjoitella lähes tulkoon koko hallikauden terveenä. Ainoastaan kerran hänellä on ollut ongelmia, kun ylirytmisessä juoksuharjoituksessa venähti takareisi. Tämä vamma on kuitenkin jo selätetty. Kuva: Ilkka Klemola / Yle

– Mitä kovemmalla tasolla ollaan, sitä vaikeammat ne sadasosat ovat. Mutta kun ottaa nappilähdön ja nappikiihdytyksen ja tekee loistavan juoksun, niin sitten aikakin voi olla hyvä.

Kemppinen tietää, että finaaliin on äärimmäisen kova tunku ja sen saavuttamiseen hän tarvitsee nimenomaan nappijuoksun. Mutta sellaisia hän on tehnyt ennenkin arvokisoissa, joten miksi ei nytkin?

– Ensimmäinen tavoitteeni on välierät. Siellä olisi tavoitteenani, että pystyisin juoksemaan Suomen ennätyksen. Mitä lähemmäksi sitä finaalipaikkaa pääsisi, niin se olisi hienoa, Kemppinen listasi.

Lue myös:

.
.