Hyppää sisältöön

Ida Hulkko, 23, olisi jättänyt rahakkaan uintiliigan väliin ilmankin Venäjän hyökkäystä Ukrainaan – "Olin fyysisesti ja henkisesti aika rikki"

Ida Hulkko saapui ennen kauden avaustaan haastatteluun rannetuki kädessään. Rankan viime syksyn jälkeen kipu kädessä on pahentunut.

Ida Hulkko kertoo rannetuestaan
Ida Hulkko kertoo rannetuestaan

80 kisastarttia: Neljät arvokisat ja kansainvälinen uintiliiga ISL.

Ida Hulkon viime vuosi oli todella kiireinen. Kirkkaimpina tuloksina 50 metrin rintauinnista EM-hopea pitkältä radalta sekä Tokion olympialaisissa 12. sija 100 metrin rintauinnista. Maailmantilastossa tamperelaisuimari oli pitkän radan 50 metrillä 4:s ja 100 metrillä 15:s.

Raskaalta viime kaudelta on yhä peruja.

23-vuotias Hulkko kävelee Mäkelänrinteen uintikeskuksessa rannetuki kädessään ennen tämän vuoden ensimmäistä kisaa.

– Viime syksyn aikana oli pientä kipuilua ranteessa. Viime viikkoina kipua on tullut enemmän. Ei oikein saa maitopurkkia auki, Hulkko kuvailee.

Ranne on käyty kuvaamassa. Nyt odotellaan tuloksia. Hulkko uskoo, että kyse ei ole mistään vakavasta. Uidessa käsi toimii hyvin. Ranteessa ei tunnu silloin kipua, eikä kädestä ole löytynyt murtumia. Hulkko epäilee, että kyse voi olla jonkin sortin tulehduksesta.

– Yllättävän helposti olen päässyt menemään tämän kanssa. Katsotaan, mitä kuvauksista tulee. Ainakin kisatessa tulee niin paljoa adrenaliinia, että kipua ei huomaa. Aamulla ja altaan ulkopuolella tulee särkyä. Kyse ei ole kuitenkaan mistään maailmaa mullistavasta.

Ida Hulkko pääsi myös keskiviikkona hymyilemään Mäkelänrinteessä, kun voitti 100 metrin rintauintikisan seuransa TaTu Tampereen punaisissa väreissä. Kuva: Lehtikuva

Ruotsin uintitähti Sarah Sjöström kertoi tammikuussa Expressen-lehdelle (siirryt toiseen palveluun), että oli lähes loppuun palanut viime vuoden jäljiltä. Sjöström nappasi vielä joulukuussa Abu Dhabissa lyhyen radan MM-uinneissa kolme kultaa, kolme hopeaa ja yhden pronssin.

Hulkko oli kauden päättäneissä arvokisoissa kuudes 50 metrin rintauinnissa. 100 metrillä tamperelainen voitti oman alkueränsä, mutta uinti hylättiin kielletyn delfiinipotkun takia.

– Tokion olympialaisten jälkeen oli aika vaikea lähteä uuteen kauteen. Kerkesin pitää suunnilleen viikon lomaa. Työelämässä olevat tietävät, että viikossa ei kyllä hirveästi latailla akkuja monen vuoden puristuksen jälkeen, Hulkko kuvailee viime kauttaan.

Olympialaisten jälkeen tuli vielä nelisenkymmentä kisastarttia.

– Syksy lähti liikkeelle valmiiksi vähillä energioilla. Sitten tuli reissattua ja kisattua lähes joka viikonloppu, kun kisasi ISL:ssä. Abu Dhabin jälkeen ei ollut mitään jäljellä. Yritin kolme viikkoa palautella ja lepäillä, mutta on ollut vaikeaa lähteä tähän kauteen. Olin henkisesti ja fyysisesti aika rikki.

Ida Hulkolle viime kausi oli menestykekäs, mutta myös raskas. Kuva: EPA-EFE/All Over Press

Kansainvälinen uintiliiga jää pois

Hulkko on päässyt pikku hiljaa kiinni uudelleen arkeen. Kansainvälisessä uinnissa on eletty alkuvuodesta mielenkiintoisia hetkiä. Viime viikolla kansainvälinen uintiliiga ISL tiedotti, että liigaa ei kisata tänä vuonna. Taustalla oli Venäjän hyökkäys Ukrainaan.

Uintiliigaa on lähes täysin rahoittanut venäläisukrainalainen miljardööri Konstantin Grigorishin. Hän on myös ISL-liigan perustaja.

Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, energiateollisuudella Ukrainassa tienanneen Grigorishinin rahahanat menivät kiinni.

ISL itse kertoi tiedotteessaan perumisen syyksi sen, että moni ISL:n työntekijä on jumissa Ukrainassa.

Hulkko oli itse päättänyt jo aiemmin, että jättäisi tänä vuonna ISL:n väliin.

– Viime syksynä tuli kisattua sen verran paljon, että kisaaminen ei tuntunut oikeastaan miltään. Ei saanut ladattua itseään, otettua irti tai nautittua kisaamisesta. Siitä tuli niin rutiinia. Haluan, että kisa-altaassa vedetään täysiä ja pystytään mittaamaan tulosta ulos. Sitä ei tullut viime syksynä tehtyä.

Ida Hulkko kisasi viime syksynä monta viikonloppua Napolissa Italiassa ja Eindhovenissa Hollannissa. Kuva: Getty Images

Hulkko oli mukana kahdella edelliskaudella ISL:ssä. Team Ironia edustanut suomalainen voitti viime vuonna ensimmäistä kertaa henkilökohtaisen kilpailun kivikovassa sarjassa, kun oli ykkönen Napolissa käydyssä 50 metrin rintauintikilpailussa.

Miten Hulkko kokee nyt taloudellisen tilanteen, kun hän päätti jättää ISL:n väliin?

– Totta kai se vaikuttaa, mutta MM-kisoissakin on finalisteille aika hyvät palkintorahat. Arvokisafinaalit ovat nyt ensimmäinen tavoite. On myös pystynyt rakentamaan omaa kaupallista puolta sen verran, että ei ole riippuvainen palkintorahoista. Olen pystynyt rakentamaan tukevan tiimin ympärille. Pystyn tekemään järkeviä päätöksiä terveyden ja etenkin henkisen terveyden kannalta, Hulkko toteaa.

Uinnin sisäinen vääntö harmittaa

ISL oli kovin kehuttu konsepti, kun se pääsi vauhtiin. Kilpailut olivat kovatasoisia. Uimarille liiga oli myös taloudellisesti ennennäkemätön (siirryt toiseen palveluun).

Palkintorahojen lisäksi uimareille maksettiin palkkaa. Vuonna 2020 ISL lupasi 15 000 dollaria peruspalkaksi kaudesta. Viime vuodella palkintorahoja kasvatettiin, joten peruspalkka oli 7 500 dollaria (siirryt toiseen palveluun). Palkka on ollut tarkoitus maksaa erissä.

SwimSwam kertoi liigan peruutusuutisen yhteydessä, että ISL:llä on ollut maksuongelmia (siirryt toiseen palveluun). Se oli yksi syy, miksi tältä vuodelta liiga peruutettiin. Hulkko kertoo, että hänelläkin on saatavia liigalta.

– Ei ole vielä viime vuoden palkkoja tullut tilille. Sopimukset ovat kuitenkin allekirjoitettu. Pitää vaan malttaa, Hulkko sanoo.

Ida Hulkko hakee jatkossa enemmän menestystä 100 metrin matkalta rintauinnissa. Kuva: EPA-EFE/All Over Press

Suomalaisuimarin mukaan tämän hetkisessä maailmantilanteessa palkkarästit eivät ole ensimmäinen asia mielessä.

– Viime vuonna oli sama homma. Palkat tulivat myöhässä, mutta aina olen kaikki rahani saanut, Hulkko kertoo.

Uinnissa oli myös alkuvuodesta sisäpoliittista vääntöä. Kansainvälinen uintiliitto FINA siirsi helmikuun alussa MM-uinnit ISL-kisojen päälle. Uusi ajankohta Budapestissä on kesäkuun puolivälistä heinäkuun alkuun. Uuden ISL-kauden piti alkaa kesäkuussa.

Alun perin MM-uinnit piti järjestää Japanin Fukuokassa toukokuussa, mutta Japanin vuoro siirrettiin ensi vuoteen maan koronatilanteen takia.

– Vaikka ISL on todella hieno formaatti, sen ei pitäisi kilpailla kansainvälisen lajiliiton kanssa. Se ei aja uimareiden etua, eikä vie lajia eteenpäin. Vähän harmittaa, että ei päästä sopuun, eikä pystytä viemään yhdessä uintia laajalla rintamalla eteenpäin. Senkin takia ehkä halusin myös arvokisojen puolelle ja nostaa sitä puolta, Hulkko toteaa.

Hulkko ei sulje pois, etteikö kansainvälisellä uintiliigalla olisi tulevaisuutta, kunhan maailmantilanne paranee. Venäjän hyökkäykseen Ukrainassa hänellä on myös mielenkiintoinen katsantokanta siinä mielessä, että Hulkko on puhunut avoimesti pohdinnastaan tehdä ura Puolustusvoimissa uintiuran jälkeen. Hänen isänsä on vuodenvaihteeseen asti Maavoimien komentajana toiminut Petri Hulkko.

– On ollut hienoa huomata, että puolustusinto on noussut Suomessa. Isänmaallisuus on noussut esiin. Se on ollut hienoa huomata, Hulkko sanoo.

Fokus olympiakisoissa 2024 ja 100 metrillä

Nyt Hulkolla on kuitenkin täysi keskittyminen huippu-urheiluun ja siinä menestymiseen. Hän on asettanut seuraavan suuren maalin parin vuoden päähän Pariisin olympialaisiin. Siellä päätähtäimenä on 100 metrin rintauinti. 50 metrin rintauinti ei ole olympiamatka. 50 metriä on jätetty selvästi kakkoseksi tamperelaisen ajatusmaailmassa.

Samaan aikaan on puhuttu myös arvokisojen määrästä uinnissa. Viime vuonna oli peräti neljät arvokisat uinnissa: pitkän radan EM-uinnit, olympialaiset sekä lyhyen radan EM- ja MM-uinnit.

Tänä vuonna on kolmet arvokisat: pitkän radan EM- ja MM-uinnit sekä lyhyen radan MM-uinnit. Niistä viimeisimmän järjestäjä on tosin auki, koska kilpailut piti olla Kazanissa Venäjällä.

Onko uinnissa liikaa arvokisoja?

– Olen tykännyt tahdista, jossa joka toinen vuosi on MM-kisat ja joka toinen vuosi EM-kisat. Nyt tuntuu, että joutuu rakentamaan kaksi pientä kautta yhteen kauteen. Ei oikein tiedä, missä saa mitattua päätulokset, Hulkko kuvailee ja muistuttaa, että tilanteeseen on toki vaikuttanut koronaviruspandemian aiheuttamat siirrot.

Ida Hulkko poseerasi viime vuonna EM-hopean kanssa. Tänä vuonna mitali on taas mielessä. Kuva: Getty Images

Suomalaisuimari on myös tyytyväinen, että pandemian jäljiltä on päästy kunnolla kisaamaan. Tiistaina Helsingissä kansainvälisessä kutsukilpailussa Hulkko ui voittoon 100 metrin rintauinnissa ajalla 1.08,09. Se jäi vielä reilusti Tokiossa uidusta Suomen ennätyksestä 1.06,19.

Vielä Hulkko ei kuitenkaan havittele ennätysaikojaan. Kesän arvokisoihin MM- ja EM-uinteihin tavoitteet ovat kirkkaat.

– MM-kisoissa lähdetään hakemaan finaalipaikkaa. Se jäi lyhyeltä radalta ikävästi viime vuonna saavuttamatta. Pääpaino on sadalla metrillä. Viidelläkymmenellä metrillä minulle on itsestäänselvyys, että finaalipaikka pitää saada ja oma taso on mitalitaistelussa, Hulkko toteaa.

Ida Hulkko ja muut Suomen kärkiuimarit ovat mukana Helsingissä kansainvälisessä Helsinki Swim Meet -kutsukilpailussa. Keskiviikkona Hulkko kilpailee 50 metrin rintauinnissa.

Lue lisää:

.
.