Hyppää sisältöön

"Ei ole sellaista ilmapiiriä, että se olisi hyväksyttävää" – huipulla urheileva äiti on edelleen poikkeus ilman tukea

Huippu-urheilija ei Suomessa synnytä. Ainakaan sen perusteella, että äitiyttä tai raskautta ei mainita missään Olympiakomitean ohjeissa tai ministeriön apurahaperusteissa. Joukkueurheilussa raskaus on voinut johtaa jopa sopimuksen purkuun.

Taru Lahti-Liukkonen nosti maaliskuussa esiin äitiyden ja huippu-urheilun yhdistämiseen liittyvät vaikeudet. Kuva: Markku Rantala / Yle

Perheen perustaminen aktiiviuran aikana on huippu-urheileville naisille edelleen harvinaista. Aihe on puhuttanut myös urheilupiireissä, ainakin yleisurheilijoiden kesken.

– Siihen (perheen perustamiseen) ei ole luotu sellaista positiivista ilmapiiriä, että se olisi hyväksyttävää tai sallittavaa. Voisivathan urheilu-urat olla pidempiä, jos ajateltaisiin, että perheen voisi perustaa ja sitten tulla takaisin ja homma toimii, kolmiloikkaaja Kristiina Mäkelä sanoo.

Beach volley -pelaaja Taru Lahti-Liukkonen nosti huippu-urheilun ja äitiyden yhdistämiseen liittyvät haasteet esiin maaliskuussa. Äitiyslomalta palattuaan Lahti-Liukkonen jäi ilman urheilija-apurahaa ja hakee nyt päätökseen oikaisua hallinto-oikeudesta.

Kristiina Mäkelä on kertonut haaveilevansa perheestä, mutta tottunut siirtämään haaveitaan urheilu-uransa vuoksi.

Yle Urheilu otti yhteyttä lukuisiin urheilijoihin, urheiluvaikuttajiin ja tutkijoihin, mutta yksi asia kävi selväksi: juuri kukaan ei kokenut olevansa oikea henkilö puhumaan asiasta. Huippu-urheilun ja äitiyden yhdistämiseen liittyviä haasteita ei Suomessa ole tutkittu, eikä aiheesta käydä julkista keskustelua – ainakaan yhteiskunnallisesta näkökulmasta.

Kristiina Mäkelän mielestä urheilijoiden urat voisivat olla pidempiä, jos ilmapiiri perheen perustamiselle olisi parempi. Kuva: AOP

Äitiyttä ei mainita urheilija-apurahoja koskevissa myöntämisperusteissa. Suomalaisesta huippu-urheilusta vastaavan Olympiakomitean huippu-urheiluyksikössä äitiyttä ei mainita ohjeissa sanallakaan.

– Jos apurahat jaetaan vain vuoden perusteella, ja on juuri saanut lapsen tärkeimpään aikaan, se voi olla todella haasteellista. Siihen ei ole selkeää kuviota tai sääntöjä, miten tämä tehdään. Nyt pitäisi tulla nykyaikaan monella tavalla, Mäkelä sanoo.

Samaa mieltä on vuosia urheilun parissa työskennellyt Naisjärjestöjen keskusliiton puheenjohtaja Terhi Heinilä.

– Näkisin tärkeänä, että esimerkiksi Olympiakomiteassa ja lajiliitoissa rakennettaisiin malleja, jotka tukevat naisten urheilua raskauden ja äitiyden aikana, ja että naiset voisivat niin toivoessaan jatkaa urheilu-uraa raskauden jälkeen, Heinilä sanoo.

Apurahoista vastaavan Opetus- ja kulttuuriministeriön ylitarkastaja Kari Niemi-Nikkolan mukaan äitiyttä ei mainita ehdoissa, koska tilanteet raskauden aikana ja sen jälkeen ovat yksilöllisiä ja lajikohtaisia. Niemi-Nikkola vakuuttaa, että urheilijan raskaus apurahakaudella ei ole keskeyttänyt apurahan maksatusta.

Kristiina Mäki juoksi Tokion olympialaisissa vain seitsemän kuukautta synnytyksensä jälkeen. Kuva: All Over Press

– Päätös perheen perustamisesta edellyttää jokaisen urheilijan kohdalla pohdintaa ja järjestelyjä suhteessa ammattimaisen ja tavoitteellisen, kansainväliseen menestykseen tähtäävän urheilu-uran jatkamisen osalta, Niemi-Nikkola muotoilee sähköpostivastauksessaan.

Kristiina Mäkelä uskoo, että paras keino parantaa äidiksi tulevien huippu-urheilijoiden asemaa on avoin keskustelu. Hän muistuttaa myös, että raskaus ei ole vain taakka. Hyvät esimerkit voivat kannustaa muita.

– Raskaus tuo myös paljon positiivisia asioita ihmiskehoon. Esimerkiksi Kristiina Mäki sai lapsen ja meni siitä vain suoraan olympialaisiin. Kun asiat ovat kunnossa taustalla, niin kaikki tällainen on mahdollista.

Raskaus voi johtaa sopimuksen purkuun

Palloilulajeissa tilanne voi olla vielä yksilöurheilijoitakin kinkkisempi. Ainakin ulkomailla ammatikseen pelaavilla pelaajilla voi olla sopimuksessaan pykälä, jonka mukaan seuralla on oikeus purkaa sopimus tai olla maksamatta palkkaa, mikäli pelaaja tulee raskaaksi.

Sellainen oli myös Taru Tuukkasella,kun hän pelasi ammattilaisena ulkomailla. Tuukkanen, 44, pelasi vuosia Espanjassa, Italiassa ja Ranskassa ja voitti vastikään Torpan Poikien kanssa SM-pronssia.

– Suomessa minulla ei ole ollut tuollaisia, mutta en tiedä, mikä käytäntö on nykyään, Tuukkanen sanoo.

Vuonna 2016 Naisten Korisliigassa HyPoa edustanut yhdysvaltalaispelaaja pelasi lähes koko syksyn raskautensa salaten. Asia paljastui vasta marraskuun lopulla, ja lapsen hän synnytti joulukuussa. Tällöin sopimusta ei purettu raskauden takia, mutta sellainen sopimuspykälä oli olemassa.

Tuukkanen painottaa, että hänellä perheen ja urheilun yhdistäminen on sujunut aina hyvin. Hän on onnistunut ajoittamaan raskautensa niin, että lapset ovat syntyneet loppuvuodesta, jolloin hän on ehtinyt pelata edelliset kaudet loppuun. Uuden sopimuksen Tuukkanen on solminut aina vasta äitiyslomalta pelikuntoon palattuaan.

– Oli monta vuotta, että Korisliigassa ei ollut ollenkaan äitejä, mutta nyt meitä on pari. Ei se vielä ole normaalia, mutta pikkuhiljaa. Mielestäni on hienoa, että ihmiset ymmärtävät, että asiat pystyy yhdistämään, eikä aina tarvitse valita jompaakumpaa. On tärkeää kannustaa siihen, että urheilu-uria pystyisi jatkamaan lasten kanssa, Tuukkanen sanoo.

Taru Tuukkanen juhli tänä keväänä SM-pronssia ToPon kanssa. Kuva: Lehtikuva

Joissain lajeissa pelaajayhdistykset ovat ponnistelleet läpi uudistuksia, joiden tarkoituksena on ollut parantaa naisten asemaa. Yksi esimerkki on jalkapallon kansainvälinen pelaajayhdistys FIFPRO.

Kansainvälisen jalkapalloliiton Fifan nykyisten sääntöjen mukaan äitiyslomalla oleville pelaajille täytyy maksaa vähintään kaksi kolmasosaa palkasta. Pelaajan tilalle voidaan palkata toinen äitiysvapaan ajaksi, mutta äitiysvapaalta palaavalle pelaajalle on taattava työpaikka. Seuroilla ei myöskään ole oikeutta purkaa pelaajasopimusta raskauden vuoksi.

– On hurjaa, että elämme vuotta 2022 ja joudumme vielä puhumaan tällaisista asioista. Ne ovat elinehtoja, jotta urheilijan ammattiasema paranee ja jotta saadaan selkiytettyä äitiys- ja isyysvapaita pelaajille ja seuroille, Jalkapalloilijoiden pelaajayhdistyksen varapuheenjohtaja Katarina Naumanen kommentoi.

HPS:n Dani Meller, 30, jäi viime kesäkuussa äitiyslomalle. Esimerkkejä ei kuitenkaan ole monia. Kuva: Kansallinen Liiga

Suomessa Kansallisen liigan pelaajista vain harva ansaitsee jalkapallon pelaamisella elantonsa. Pelaajien keski-ikäkin on alhainen: vielä pari vuotta sitten se oli vain 21,5. Äitiys ei ole monellekaan ajankohtaista.

– Se on ehkä syy, miksi äitiys on aiheena haastava ja mistä pelaajat ja seurat eivät osaa keskustella, Naumanen pohtii.

Joulukuussa perustetun Joukkueurheilijat ry:n koripallon lajiedustaja Ninni Salmi kertoo, että myös joukkueurheilijoiden yhteinen pelaajayhdistys aikoo käsitellä aihetta jatkossa.

Salmi ja Naumanen eivät ole kuulleet Suomessa tapauksista, joissa naispelaajan sopimus olisi purettu raskauden takia.

Äitiyden tukemisesta voi tulla seuroille kilpailuetu

Suomessa huippu-urheilun ja äitiyden yhdistämistä ei ole tutkittu. Aihetta Ruotsissa tutkineen Anna-Maria Jennerheim Hellborgin mukaan puntarointi perheen perustamisesta liittyy usein talouteen ja fyysiseen palautumiseen. Äitiyslomalta paluuseen liittyy silti muitakin asioita, jotka mietityttävät – ja joista ei ole olemassa yleisiä linjauksia.

– Usein on epäselvää, mitä sopimukselle, maajoukkuepaikalle, rankingille ja sponsoreille käy. Myös vanhempainvapaaseen liittyvät asiat ovat monesti epäselviä, Jennerheim Hellborg luettelee.

Esimerkiksi Lahti-Liukkosen tapauksessa hän koki huippu-urheiluyksikön tarkastelleen rankingia epäoikeudenmukaisesti. Suomessa äitiyslomalta palaava urheilija saa lentopalloliiton sääntöjen mukaan pitää 75 prosenttia pisteistään, joita on ansainnut pelaamalla ennen raskautta. Kansainvälisellä lentopalloliitolla sääntö on sata prosenttia.

– (Kansainvälinen) sääntö oli ennen tuo 75 prosenttia, mutta se muuttui, koska haluttiin tukea äitiyttä, joka on lajissamme hyvin normaalia. Huipulla voi pelata 40-vuotiaaksi asti, Lahti-Liukkonen huomauttaa.

Serena Williams putosi äitiysloman aikana sijoittamattomaksi pelaajaksi. Hän pääsi kuitenkin suurturnauksiin mukaan historiansa ansiosta. Kuva: John G. Mabanglo / EPA / All Over Press

Tenniksen puolella Serena Williams on nimekkäin esimerkki pelaajasta, joka on kärsinyt perheen perustamisesta kesken urheilu-uran. Williams voitti tammikuussa 2017 Australian avoimen tennisturnauksen ja jäi sen jälkeen äitiyslomalle maailmanlistan ykkösenä. Kun hän palasi takaisin maaliskuussa 2018, hänen sijoituksensa oli 451:s.

Moni sponsori suhtautuu urheilijan raskausuutiseen nykyään positiivisesti, mutta aina näin ei ole ollut. Kun yhdysvaltalaisen keskimatkan juoksijan, ihmenaiseksikin kutsutun Alysia Montanon raskaus tuli julki, ilmoittivat sponsorit, että sopimus laitetaan tauolle. Yhdysvalloissa sponsoritulot ovat yleisurheilijoille merkittävin tulonlähde.

Liitto ei suostunut maksamaan hänen sairausvakuutustaan sillä perusteella, että raskauden ja äitiysloman vuoksi hän ei pystynyt hetkellisesti kilpailemaan samalla tasolla kuin aiemmin.

Montano kertoi tarinansa New York Timesille (siirryt toiseen palveluun). Tapaus sai valtavan mediahuomion, ja Montanoa sponsoroinut kansainvälinen urheiluvälinejätti taipui monen muun suuryrityksen tavoin muuttamaan sponsorikäytäntöjään.

Taru Tuukkanen on saanut ulkomailla ammattilaisena pelatessaan seuroilta apua. Kuva: Ville Vuorinen/Basketballviews.com

Miten seurat tai liitot voisivat sitten ilmaista tukevansa vanhemmaksi tulevaa huippu-urheilijaa?

– Esimerkiksi jakamalla tietoa huippu-urheilun ja vanhemmuuden yhdistämisestä, sallimalla vanhempien ottaa lapsi mukaan kilpailuihin ja harjoituksiin tai tarjoamalla lastenhoitoa tai muuta tukea, joka osoittaa urheilijalle, että seura tai liitto on perehtynyt näihin asioihin ja pitää niitä tärkeänä, Jennerheim Hellborg vinkkaa.

Aino-Kaisa Saarinen onnistui urallaan yhdistämään äitiyden ja huippu-urheilun. Saarinen kiittelee Kansainvälistä hiihtoliittoa, joka järjesti muun muassa akkreditoinnit lastenhoitajille. Kuva: EPA-EFE/All Over Press

Suomessa toistaiseksi vain harvassa liitossa ja seurassa näin on. Pitäisi olla, jos Jennerheim Hellborgilta kysytään.

– Seurojen ja liittojen täytyy lisätä tietoisuuttaan asiasta, sillä huippu-urheilun ja äitiyden yhdistämisestä tulee yhä tavallisempaa. Äitiyden ja huippu-urheilun yhdistäminen pitäisi normalisoida ja siinä seurojen ja liittojen on osoitettava olevansa lapsiystävällisiä.

Ruotsalaistutkija näkee, että tulevaisuudessa suotuisa suhtautuminen perheen perustamiselle voi olla seuralle myös kilpailuetu.

– Luulen, että tällä hetkellä tieto on avain muutokseen. Jos seurat ja liitot ajattelevat, että urheilijat pysyvät urheilun parissa pidempään tukemalla perheenlisäystä saavia naisia, he voivat voittaa paljon.

Äitiys on ollut yksi Taru Lahti-Liukkosen suurimmista haaveista. Kuva: Markku Rantala / Yle

Taru Lahti-Liukkosen apuraha-asia on hallinto-oikeuden käsittelyssä, mutta muuten arki jatkuu treenien, kilpailujen ja reilun vuoden ikäisen tyttären täyttämänä. Vaikka paluu äitiyslomalta huippu-urheilun pariin vaatii erilaisia ponnisteluja, hän ei kadu valintaansa.

– Tuntuu edelleen 110-prosenttisesti oikealta ratkaisulta, että uskalsi mennä unelmia kohti ja onnistuimme saamaan oman lapsen. Halusin tuoda tämän ilmi, jotta jos tämä auttaa jotain ihmistä, olen siitä onnellinen.

Lue myös: