Hyppää sisältöön

"Tukkikaa nyt sen tutkijan turpa" – liikuntatutkijat kertovat työssään kokemastaan painostuksesta

Valtion liikuntaneuvoston kyselystä selviää, että urheilun sisältä halutaan vaikuttaa tutkijoiden työhön ja estää epäsuotuisten tulosten esiin nouseminen.

Kuva: imago sportfotodienst

Liikuntatutkijat ovat kokeneet työssään maalittamista, painostamista, vaikuttamista ja epäasiallista käytöstä erityisesti silloin, kun tutkimukset liittyvät liikunnan tai urheilun kannalta negatiivisiin tutkimusaiheisiin ja -tuloksiin. Tämä selviää valtion liikuntaneuvoston vuonna 2021 toteuttamasta kyselystä (siirryt toiseen palveluun), johon vastasi 95 tutkijaa.

– Vaikuttamista ja painostamista tehdään sidosryhmien kautta eli käytetään yhteistyökumppaneita ns. viestinviejinä ja pyydetään heitä viemään vaikuttajien agendaa eteenpäin, raportissa todetaan.

Erityisen herkkiä aihealueita ovat yhdenvertaisuuteen, tasa-arvoon, vähemmistöihin sekä syrjintään liittyvät teemat. Samoin huippu-urheilu ja urheilujärjestelmä, liikunnan ja urheilun talous ja rahoitus sekä teemat, joihin liittyy jotain negatiivista kuten doping tai kiusaaminen.

– Tutkimustulokset eivät aina ole suotuisia liikunnan ja urheilun toimialalle. Tällaisista tuloksista raportoiminen ei sovi suomalaisen urheilun narratiiviin, jossa kaikki on hyvää ja ihanaa, raportissa sanotaan.

Kuva: Rex Features

Maalittaminen ja vaikuttaminen ei ole yhteiskunnassa yleisesti uusi ilmiö. Esimerkiksi tuomariliiton tuoreen tutkimuksen mukaan yli puolet liiton kyselyyn vastanneista on kokenut epäasiallista käytöstä ja erityisesti maalittamista, jonka tavoitteena on vaikuttaa toimintaan ja heikentää luottamusta.

Akateemisessa maailmassa koronaviruspandemia ja muut kriisit ovat rajoittaneet tutkijoiden vapautta opettaa, tutkia, liikkua ja julkaista tutkimustuloksiaan. Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan kyselyissä vuosina 2015, 2017 ja 2019 useat tutkijat ovat raportoineet kohtaamastaan häirinnästä.

Häirintä ja uhkailu liittyvät erityisesti sellaisiin tunteita herättäviin aiheisiin kuin rokotuksiin, ruokavalioon, ympäristönsuojeluun, maahanmuuttoon tai sukupuoleen ja seksuaalisuuteen, kirjoitti Esa Väliverronen Helsingin Sanomien Vieraskynä-artikkelissa 11.4.2022 (siirryt toiseen palveluun).

Liikuntaneuvoston liikuntatutkijoille tehdyn kyselyn vastaajista 15 prosenttia (14 henkilöä) kertoi joutuneensa tutkimustyöhön liittyvän painostuksen kohteeksi edeltäneiden viiden vuoden aikana. Häirintää ja maalittamista oli kokenut 6 prosenttia vastaajista.

– Liikunnan tutkijana on kiva olla, jos kertoo, etteivät lapset liiku ja urheilu saa liian vähän julkista tukea. Jos sitten yrittää avata keskustelua esimerkiksi rahapelitoiminnasta tai urheilun keskeisten instituutioiden asiantuntijuudesta tai urheiluhallinnon eettisyydestä, niin se pyritään vaientamaan, raportissa kuvataan.

– Tyypillisesti mediassa ilmestyneen uutisen jälkeen jokin em. taho ottaa yhteyttä ja 'neuvoo', miten aiheesta tulisi jatkossa kertoa julkisuudessa – tai ettei siitä pitäisi kertoa lainkaan.

Erityisesti maalittamisen esiintyminen on ikävä havainto, koska se saattaa muuttaa tapaa toimia, ainakin nuorten ja pätkärahoituksella toimivien tutkijoiden osalta.

Kuva: Getty Images

Häirintä kohdistuu tutkijoihin alan sisältä

Liikuntaneuvoston selvityksen merkittävä havainto on, että vaikuttaminen ja häirintä näyttävät kohdistuvan tutkijoihin erityisesti liikunta-alan sisältä – jopa esihenkilöiltä – ei niinkään toimialan ulkopuolelta.

Tutkijat eivät siis ole aina edes omassa organisaatiossaan suojassa; pyritään vaikuttamaan tutkimustuloksiin ja vääristelemään niitä, jopa häivyttämään ei toivottuja havaintoja sekä estämään systemaattisesti tutkitun tiedon kertominen sellaisena kuin se on.

– Olen myös kohdannut kasvokkaisissa tilanteissa vielä suorempaa uhkailua, jolloin on 'käsketty' olemaan tutkimatta tiettyjä aiheita tai jättää jatkossa viestimättä tietyistä tuloksista, eräs kyselyyn vastannut tutkija toteaa raportissa.

Esimerkki kovasta kielenkäytöstä tutkimustoimintaa kohtaan on manageri Harri Halmeen haastattelu Urheilulehden numerossa 26/2020. Siinä Halme kritisoi opetus- ja kulttuuriministeriön avustuksia Likes-tutkimuskeskukselle.

– Lafka elää äärimmäisen pitkälle veikkausvarojen piikkiin, ja sen tutkijat lähinnä kampittavat urheiluliikettä ja kus***t sen omiin muroihin omia totuuksiaan, Halme latasi vuonna 2020.

Maalittaminen ja painostaminen sekä pelko on johtanut joidenkin tutkimuskohteiden häviämiseen. Tämä voi johtaa liikuntatutkimuksen vinoutumiseen ja keskittymiseen vain tietynlaisiin aiheisiin, mikä on tiedepoliittisesti iso kysymys.

Vaikuttaminen, maalittaminen ja häirintä ovat aiheuttaneet niiden kohteille useimmiten pahaa oloa ja vaikenemista sekä vähentäneet julkiseen keskusteluun osallistumista.

Otteita raportista (siirryt toiseen palveluun), josta löytyy kyselyyn vastanneiden tutkijoiden sitaatteja:

– On haluttu vaikuttaa tutkimustuloksista tiedottamiseen eri tavoin. On soitettu henkilökohtaisia puheluita minulle. Kerran on soitettu työnantajalle, että tukkikaa sen tutkijan turpa.

– Tulee paha mieli ja pelottaa, mitä uhkaileva taho keksii seuraavaksi.

– Häirintä on vähentänyt intoani tehdä asiantuntijaesiintymisiä, sillä en jaksa esiintymisten jälkeen esihenkilön toimesta purkautuvaa mielipahaa.

– Kun sitä jatkui riittävän kauan, luovuin kokonaan tietyistä aihepiireistä sekä tutkimuksessa että julkisissa keskusteluissa. Mietin tutkimusaiheeni sen mukaan, etten joudu tekemisiin painostusta tekevien tahojen kanssa. Häirintä sosiaalisessa mediassa johti siihen, että lopetin (sosiaalisen median) tilini kokonaan.

Kyselyyn oli mahdollisuus vastata arviolta noin 500 tutkijalla syys-lokakuussa 2021.

Lue myös:

.
.