Hyppää sisältöön

"Ihan kympin ukko", Leijonien pelaajat ylistävät rakastettua taustahahmoa – MM-kultakisojen puuroepisodi teki lähtemättömän vaikutuksen

Leijonien joukkueenjohtajan Mika Kortelaisen pokka pitää, vaikka ympärillä kohisisi. HIFK:n hyökkääjälegenda haluaa tehdä työssään kaikkensa, jotta Suomen pelaajilla olisi hyvä olla.

– Kovaksi on mennyt, kun pitää "Kölliä" alkaa kehua!

Marko Anttila virnistää, väläyttää leveää hymyään ja kopauttaa harjoitusten päätteeksi hanskallaan Mika "Kölli" Kortelaista kevyesti olkapäähän. Pieneen, ohikiitävään hetkeen tiivistyy hienosti suhde, joka joukkueen ja kaudesta 2018–2019 lähtien Leijonien joukkueenjohtajana toimineen Kortelaisen välille on vuosien aikana muodostunut.

Kysyy Kortelaisesta keneltä tahansa niin pelaajistossa tai johtoryhmässä, vastaus on samansuuntainen. Energiaa, huumorintajua ja intohimoa riittää, ja hän on Leijonissa tärkeä sekä erittäin rakastettu mies.

Kortelainen hoitaa kaiken viimeisen päälle ja on valmis tekemään kaikkensa, jotta pelaajilla olisi hyvä olla.

(Veli-Matti) Savinainen pyysi kerran riisipuuroa, ja "Kölli" (Kortelainen) keitti sen varmaan itse. Sinne se oli seuraavalle iltapalalle ilmestynyt. Kaikki hoituu, Anttila kertoo esimerkin hymyillen.

Kortelainen hymähtää Anttilan heitolle. Tapaus liittyy vuoden 2019 Slovakian MM-kisoihin, joissa hotellin aamupala ei miellyttänyt joukkuetta. Kun maalivahti Kevin Lankisella oli ollut pikapuuropusseja mukana, muutkin halusivat puuroa.

Pusseja tuli paikalle kahmalokaupalla seuraavana päivänä, kun päähuoltaja Riku Koivusen vaimon veli oli tulossa Suomesta Kosiceen.

– Teen parhaani sen eteen, että kaikilla on hyvä olla joukkueessa ja yritän saada toiveet toteutettua. Yritän olla auttamassa yhtenä palasena muuta joukkuetta, toukokuun alussa 55 vuotta täyttänyt Kortelainen sanoo.

Mika Kortelaiselta sujuu puuron tekeminen Ylen kameroillekin MM-kotikisojen kiireen keskellä. Kuva: Tomi Hänninen

Kultajoukkueeseen niin kyseisissä MM-kisoissa kuin tänä talvena olympialaisissakin kuuluneen Harri Pesosen mukaan Kortelainen tekee työnsä pelaajien ja kaikkien joukkueeseen kuuluvien eteen pieteetillä. Pesti on vaikuttanut kiireistä huolimatta houkuttelevalta.

– Mikään ei jää roikkumaan, ja hän hoitaa kaikki hommat, mitä vain kysyt. Ihan kympin ukko.

– Olemme puhuneet, että jos meikäläisestäkin voisi olla tuohon "jojon" hommaan uran jälkeen. Yritän imeä häneltä oppia koko ajan, Pesonen naurahtaa ja katsoo Kortelaisen suuntaan.

Mika Kortelainen ja Jere Lehtinen ovat tärkeä tutkapari Leijonien taustalla. Pelejäkin he seuraavat ja analysoivat yhdessä. Kuva: Mikko Ahmajärvi / Yle

Rauhallinen suunnittelija

Helsingin IFK:n hyökkääjälegenda numero 22 on elänyt ja hengittänyt jääkiekkoa eri rooleissa koko ikänsä. Espoolaislähtöinen Matinkylän Mahdin kasvatti on pelaajauransa jälkeen työskennellyt pitkään IFK:n myynnissä sekä tv-kommentaattorina.

Kun Leijonien GM Jere Lehtinen soitti ja pyysi Kortelaista töihin maajoukkueeseen, olo oli otettu ja yllättynyt. Ensimmäinen puhelu lähti maajoukkueen joukkueenjohtajana 1993–2003 työskennelleelle ystävälle Heikki Riihirannalle, jonka paita roikkuu Kortelaisen rinnalla Helsingin jäähallin katossa.

– Kysyin "Hexin" (Riihiranta) mielipidettä ja tukea. Hän taisi sanoa, ettei ala neuvomaan, vaan toivoo ja uskoo, että pärjään työssä. Kun häntä on nähnyt kauden aikana, hän aina kyselee, miten menee, Kortelainen sanoo.

Vuodet Leijonien kanssa ovat tuoneet kolmessa arvoturnauksessa MM-kultaa, olympiakultaa sekä MM-hopeaa. Matkalla on sattunut ja tapahtunut, kun koronaviruspandemia on tuonut omat mutkansa matkaan. Kiinassa tapahtumia riitti, kun pelaajista Anttila ja Jussi Olkinuora kiidätettiin eristyshotelliin.

Epävarmoinakin hetkinä Kortelaisen pokka piti, eikä vakaan rauhallinen luonne järkkynyt.

– Ihmettelyä kyllä voi piisata, mutta jos alan hyppimään tasajalkaa ja potkimaan roskiksia, ei se tilanteita helpota. Asiat menevät maailmalla paremmin, kun otat rauhassa ja keskityt asioihin, joihin voit vaikuttaa. Jos jokin asia ei järjesty, voi ainakin sanoa, että on yritetty.

Kekseliäisyyttä ja malttia piisasi Bratislavan MM-kultajuhlissakin keväällä 2019, kun shampanjat olivat jääneet joukkueenjohtajalta hankkimatta. Kortelainen äkkäsi Kanadan juhlakuohuvat, joita oltiin kärräämässä pois kopista. Kaupat syntyivät välittömästi kohtuullisella 20 euron pullohinnalla.

Mika Kortelaisen ensimmäiset MM-kisat joukkueenjohtajana keväällä 2019 toivat heti kultaa. Päävalmentaja Jukka Jalonen arvostaa kiekkolegendan näkemyksiä. Kuva: Jussi Nukari / Lehtikuva

Vaikkei tietyissä asioissa kannatakaan mennä asioiden edelle, Kortelainen kuvailee, että suunnittelu on työssä tärkeässä roolissa. Joukkueenjohtaja, GM Lehtinen ja A-maajoukkuesihteeri Sanna Hult pyrkivät pitämään yhdessä huolen siitä, että seuraava viikko on järjestetty.

– Kun juna lähtee liikkeelle, katsomme, että sillä on oikea nopeus, osaamme pysähtyä oikeilla asemilla ja otamme oikeat ihmiset kyytiin. Pidämme huolta, että aikataulu pitää ja pääsemme paikasta A paikkaan B, Kortelainen luonnehtii ja heiluttaa käsiään kuin tarkentaakseen sanomaansa.

Vinkkejä myös kaukaloon

Kortelaiselle on tärkeää, että ryhmässä on hyvä ilmapiiri, ja kaikki saavat olla oma itsensä niin jäällä kuin sen ulkopuolellakin. Joukkueenjohtajan vastuulla on muun muassa hotellihuonekokoonpanojen rakentaminen.

Suomen joukkueessa kaikki pelit katsotaan läpi yhdessä koko johtoryhmän voimin, jotta näkemyksiä saadaan enemmän kuuluviin. Päävalmentaja Jukka Jalosen mukaan Kortelaisella on ollut kokeneena pelaajana annettavaa myös niihin palavereihin.

– Ehkä enemmän valmentajat ovat äänessä, mutta aina kun kysytään vanhoilta huippupelaajilta Jereltä (Lehtinen) ja "Kölliltä" (Kortelainen), miten tietyissä tilanteissa kannattaisi toimia, sieltä tulee hyviä kommentteja, jotka auttavat meitä eteenpäin, Jalonen kiittelee.

– "Kölli" on huikea ukko kaikin puolin niin ihmisenä kuin ammattimiehenäkin. Kaikki johtoryhmän jäsenet ja pelaajat voivat keskittyä vain oman roolin hoitamiseen, kun hän hoitaa kaiken viimeisen päälle.

Kortelaiselle maajoukkueessa työskenteleminen on suuri kunnia-asia. Vierellä on usein johtoryhmästä GM Jere Lehtinen. Kuva: Tomi Hänninen

Kortelainen on ollut otettu päästessään mukaan palavereihin oppimaan lisää jääkiekosta.

– Jukka (Jalonen) on hieno johtaja siinä mielessä, että hän ottaa kaikkien mielipiteet huomioon, kyselee ja kuuntelee. Mitä enemmän on silmäpareja, sitä enemmän siitä on apua ja muutama meistä ymmärtääkin lajista jotain. Meillä on todella hauskaa yhdessä.

Varapaikka ei kiinnostanut

Kortelainen pelasi vuonna 2003 päättyneellä pelaajaurallaan 607 liigaottelua, joista kolmea vaille kaikki IFK:n punanutussa. Pisteitä kertyi 430, mutta A-maajoukkueessa Kortelaista ei koskaan nähty. Toisinkin olisi voinut käydä.

– Se oli "Aran" (Hannu Aravirta) aikaa, ja joskus oli joku pätkä mennyt ihan hyvinkin. Maajoukkue oli lähdössä Moskovan turnaukseen, ja päätin, että jos nämä näytöt eivät riitä, kieltäydyn.

– Aravirta soitti parin loukkaantumisen jälkeen, että tulisinko mukaan, mutten sitten lähtenyt, eikä seuraavaa puhelua koskaan tullut. Siinä taas syy löytyi peilistä ja pelillisistä jutuista. Siitä on "Aran" kanssa kyllä tullut juteltua ja naureskeltua.

SM-kultaa keväällä 1998 juhlinut Kortelainen rakastaa tarinoita, ja tämäkin tarina on tällaisenaan juuri täydellinen.

– En tiedä, olisiko urani ollut parempi yhdellä tai kahdella maaottelulla. Nollasta saa paremman tarinan, ja onhan siitä väritelty maajoukkueessakin.

Vuosina 1988–2002 HIFK:n paidassa pelannut Kortelainen (vas.) toimi seuran kapteenina 1995–1997. Tässä juhlitaan JyP HT:n verkkoon syntynyttä osumaa maaliskuussa 1997. Kuva: Lehtikuva

Seuraavaa tarinaa Leijonat rakentaa kotikisoissa Tampereella, ja joukkueen runko koostuu pitkälti Pekingissä kultaa vuolleista pelaajista. Osa oli mukana jo Bratislavan kultahuumassa.

Kotikisojen ympärillä on aina erityistä kohinaa. Aikalaisten mukaan esimerkiksi vuoden 2003 kotikisojen ryhmässä keskittyminen herpaantui olennaisesta, ja joukkuehenki oli kaukana parhaasta mahdollisesta.

Kortelainen muistuttaa, että jo osin päällä oleva koronatilannekin pakottaa pelaajat omiin oloihinsa, eikä riskiä otteen kirpoamisesta nyt ole. Vaikka Suomella ei ole kotikisoista vielä yhtään mitalia, hän ei usko suomalaisyleisön edessä pelaamisen olevan taakka tai uhka.

Kortelainen sanoo, että on vain mahtava asia, että paikalla on paljon pelaajien läheisiä.

– Totta kai kotikisat on ainutlaatuinen mahdollisuus ja unohtumaton juttu. Nämä ovat fiksuja poikia, eikä ole meidän tyylimme kytätä ja katsoa perään. Koronan takia kansainvälisen liiton puolelta on tiettyjä rajoituksia, jotka rauhoittavat toimintaa.

Perhe tärkeä kotona ja Leijonissa

Leijonaperheen vastapainona kolmen lapsen isä saa kotioloissa ajatukset pois jääkiekosta, ja nuorin lapsi on vasta kahdeksan kuukauden ikäinen.

– Perhe ja vaimon tuki on ihan ensiarvoisen tärkeää. Korostamme sitä pitkissä pätkissä muutenkin, ja perhearvot ovat meille tärkeitä. Yritämme ottaa vaimoja ja perheitä huomioon mahdollisimman paljon, sillä tiedämme, että siellä se isoin paine on ja suurin työ tehdään.

– Yhteisöllisyys on niin iso asia, että myös kisoissa järjestämme jotain vaimoille, mitä nyt koronatilanne mahdollistaa.

Juhlitaanko Mika Kortelaisen johdolla tänäkin vuonna? Kuva: Mikko Ahmajärvi/Yle

Kortelainen on saavuttanut jääkiekon parissa paljon, ja suurimmat haaveet jatkoa ajatellen liittyvät omaan perheeseen.

– Haaveena on se, että arki ja elämä olisi hyvää, lapset olisivat terveitä ja kasvaisivat hyviksi ihmisiksi. Eiköhän siinä ole haastetta ihan riittävästi.

Kortelainen on ollut Leijonille talismaani, kun jokaisessa arvoturnauksessa kolmen viime vuoden aikana Suomi on ollut loppuottelussa. Pitääkö finaalitakuu vielä Tampereellakin?

– Yleensä on pitänyt. Kyllä me "Kölliin" luotetaan, puolustaja Atte Ohtamaa sanoo virnistäen.

Lue myös: