Hyppää sisältöön

Teinipoika häkeltyi täysin, kun jääkiekon MM-kisat tuotiin Suomeen – hallin katossa oli jotain, mitä kukaan ei ollut ennen nähnyt

Kimmo Leinonen koki vuonna 1965 unelmien täyttymyksen päästessään ensimmäistä kertaa jäähalliin ja MM-kisoihin. Moni asia on 57 vuodessa muuttunut, mutta jääkiekon MM-turnauksen ydin näyttää olevan yhä ennallaan. 

Lipunkantajia jääkiekon MM-kisojen avajaisissa vuonna 1965. Kuva: Lehtikuva

Tampere. Suomen jääkiekon pääkaupunki. Sitä Tampere oli vuonna 1965, kun Suomessa järjestettiin ensimmäistä kertaa jääkiekon MM-kisat. Ja sitä se on tänäkin vuonna, kun MM-turnaus käynnistyy 13. toukokuuta.

Pitkän linjan jääkiekkovaikuttaja Kimmo Leinonen oli 15-vuotias, kun pääsi kokemaan ensimmäisten suomalaisten joukossa, miltä jäähalli näyttää. Samalla härmässä saatiin esimakua siitä, mitä kaikkea jääkiekon MM-kisat ihmisille, kaupungille ja koko maalle tarkoittavat.

"Onko jää muovia?"

Tampere, maaliskuu 1965

– Se oli 15-vuotiaalle unelmien täyttymys! Jotain sellaista, mitä lähestyttiin jopa aika varoen, kun ei tiedetty mistään jäähallista mitään. Silmät olivat kuin lautaset, Leinonen muistelee.

Ennen Hakametsän jäähallin valmistumista Koulukadun ulkokenttä oli Tampereen kiekkopyhättö.

– Se jää oli Hakametsässä niin tasainen. Mietimme kaverien kanssa, että onko tuo muovia. Vaikutelma syntyi ehkä myös siitä, että jään alla ollut betonilaatta oli maalaamatta ja jään väri oli vähän kellertävä. Sitä verrattiin tietysti Koulukatuun. Niin kuin nyt uutta areenaa verrataan Hakametsään, Leinonen sanoo.

Elävä arkisto: Välähdyksiä Suomen MM-kisoista 1965

Kun teini-ikäiset pojat olivat ihmetelleet aikansa maan ensimmäisen jäähallin jäätä, päät kääntyivät katon suuntaan. Sielläkin näkyi jotain aivan uutta ja ihmeellistä.

– Tulostaulu, jossa viisari liikkui. Ei kukaan ollut sellaista ennen nähnyt. Punainen valo syttyi pienessä jäähykellossa. Ne olivat niitä isoja asioita, joihin kiinnitettiin huomiota. Lisäksi ihmetytti, että millä ne olivat saaneet halliin sellaisen satulakaton rakennettua?

Liikaan ihasteluun ei ollut aikaa, sillä seisomakatsomosta oli nopeasti löydettävä parhaat paikat.

– Missä täällä saa olla, mistä näkee parhaiten pelin? Sitten se peli veikin jo tietysti mennessään, Leinonen kertoo.

Tampere, toukokuu 2022

Kisaturistit pääsevät ihastelemaan Tampereen tuliterässä areenassa 13 tonnia painavaa, 3 miljoonaa lediä sisältävää, pinta-alaltaan 196 neliömetrin kokoista mediakuutiota. Lukuisia muita visuaalisia elementtejä löytyy muun muassa kaukalon laidoista. Jää ei ole kellertävää, vaan valkoista ja mainoksilla täytettyä. Jokaiselle löytyy oma istuin, eli paikkaa ei tarvitse rynnätä varaamaan.

Markalla peliin

Tampere, maaliskuu 1965

Pääsyliput muihin kuin Suomen otteluihin maksoivat 1 markan.

– Isäni haki minut Tampereen lyseosta ja sanoi, että nyt mennään Stockalle lipunmyyntipisteeseen. Sain siellä ruksia ne pelit, minne halusin mennä.

Kisat pelattiin maaliskuun alussa. Kouluissa oli sopivasti hiihtoloma, joten Leinonen pääsi viettämään rutkasti aikaa Hakametsässä.

– Asuimme vielä hallin lähellä. En muista tarkkaa määrää, mutta huomattavan määrän pelejä pääsin katsomaan, Leinonen sanoo.

Itä-Saksan ja Tshekkoslovakian kohtaaminen oli ensimmäinen MM-kisapeli, jonka Leinonen todisti paikan päällä.

Peli oli nuorelle pojalle tärkein asia, mutta oheispalvelut Leinonen muistaa siitä huolimatta hyvin.

– Koulukadulla tuoksui aina höyrymakkara. Uudessa hallissa aistimaailma muuttui. Lihapiirakan tuoksun muistan. Sitä myytiin niissä vähissä myyntikojuissa, joissa myyjiä oli tosin hirvittävän paljon, hän kertoo.

Tampere, toukokuu 2022

Muihin kuin Suomen peleihin 15-vuotias voi päästä halvimmillaan reilun kahdenkymmenen euron lipulla. Suomen otteluihin saattaa vielä löytyä yksittäisiä lippuja. Teini-ikäinen joutuu pulittamaan viime hetkellä ostetusta Leijonien pelin lipusta yli 100 euroa.

Areenasta löytyy 22 ravitsemusliikettä, joissa myydään erilaisia ruoka-annoksia, alkoholijuomia ja virvokkeita. Aitiotasolla nautitaan jääkiekosta kalliimman ruoan ja juoman siivittämänä. Lihapiirakkaa on yhä tarjolla.

Tämän vuoden MM-kisat käydään Tampereen uudessa modernissa hallissa. Toinen pelipaikka on Helsingin jäähalli. Kuva: Jussi Saarinen / AOP

Voittaja selvillä ennen kisoja

Tampere, maaliskuu 1965

– Silloin elettiin aikaa, jolloin kisojen mitalijoukkueet tiedettiin jo ennen ensimmäistä peliä. Yksi joukkue voitti aina, neljän kärki oli päivänselvä, Leinonen kertoo.

Neuvostoliitto voitti kultaa. Hopeaa otti Tshekkoslovakia, pronssia Ruotsi. Kanada oli neljäs.

Suomen ja Ruotsin pelaajat kamppailevat jääkiekon MM-kisoissa vuonna 1965. Kuva: Lehtikuva

Maita oli mukana kahdeksan. Suomi jäi kitkerästi seitsemänneksi.

– Eniten harmitti Suomen lopullinen saldo. Siitä jäi tyhjä ja haikea olo, kun hävittiin Itä-Saksalle ottelun loppuhetkillä. Ruotsin kanssa kun pelattiin sensaatiomaisesti tasan, niin mitali olisi pitänyt kotikisoista saada. Ei osattu vielä voittaa oikeita pelejä, Leinonen sanoo.

Tampere, toukokuu 2022

Potentiaalisia mitalimaita on enemmän kuin neljä. Suomi lähtee kisoihin yhtenä mestarisuosikeista. Leijonat on oppinut voittamaan oikeat pelit. Itä-Saksaa ei enää ole. Saksan joukkuetta valmentaa suomalainen Toni Söderholm, Tshekkiä Kari Jalonen.

Leijonat lähtee tämän vuoden MM-kisoihin voittajasuosikkina olympiakullan jälkeen. Kuvassa Valtteri Filppula ja Harri Pesonen tuulettavat Pekingin olympialaisissa. Kuva: George Walker IV/USA TODAY Sports/All Over Press

Kitkerä lopputulos voi silti odottaa Suomea, jos kotikisakirous jatkuu. Kisojen isäntämaalle MM-turnaus on ollut lähes mahdoton paikka menestyä. Neuvostoliitto voitti kultaa Moskovassa vuonna 1986, Ruotsi Tukholmassa 2013.

Minkälainen on Kanadan uusi lippu?

Tampere, maaliskuu 1965

Juuri ennen MM-turnauksen alkua Tampereen kisajärjestäjät olivat oudon tilanteen edessä. Kanadan lippu oli muuttunut, eikä kukaan tuntunut tietävän, miltä uusi vaahteralehtilippu tarkalleen ottaen näyttää. Ja miten sellainen saataisiin nopeasti tehtyä.

– Kanadassa kansallistunne oli juuri voittanut ja maa oli päässyt irti brittiläisestä imperiumista, joten lippu vaihdettiin. Se aiheutti Tampereella aikamoisen haasteen. Miltä se näyttää? Mitkä ovat mitat? Mikä on oikea punaisen sävy? Ei sitä voinut netistä tarkistaa. En tiedä tarkkaan, miten tilanne ratkaistiin, mutta oikeanlainen lippu oli lopulta neulottavissa ja ommeltavissa, Leinonen kertoo.

Kimmo Leinonen toimi vuodet 1995–2007 Kansainvälisen jääkiekkoliiton markkinointijohtajana. Lippujen kanssa on ollut selkkauksia vuoden 1965 jälkeenkin. Muun muassa Sveitsin lippu on joskus ollut liian pieni ja neliskulmainen, eikä Slovakian lipun vaakuna ole aina kääntynyt oikeaan suuntaan. Kaikesta on kuitenkin selvitty.

Kimmo Leinonen on kokenut kiekkojohtaja. Tässä hän puhuu vuoden 2012 MM-kisojen tiedotustilaisuudessa Helsingissä huhtikuussa 2010. Kuva: Lehtikuva

Tampereella kisoihin osallistuvien maiden lippuja pääsivät avajaisissa kantamaan Tapparan, Ilveksen ja KooVeen juniorit. Leinonen ei harmikseen mahtunut mukaan. Yhdellä lipulla oli kolme kantajaa, mikä tarkoitti yhteensä 24:ää onnekasta kiekkojunioria.

– Siksi onkin aika hauskaa, että ainakin 250 henkilöä on vuosien varrella vakuuttanut minulle kantaneensa lippua kisojen avajaisissa. Mutta kun kysyn näiltä "haamukantajilta", että minkä maan lippua kannoit, kukaan ei muista mitään, Leinonen nauraa.

Tampere, toukokuu 2022

Kanadan lippu ei ole muuttunut 57 vuodessa. Muidenkin kisoihin osallistuvien maiden liput ovat ennallaan. Lippujen suhteen on silti tehty muutoksia viime vuoden kisoihin nähden. Venäjän ja Valko-Venäjän lippuja ei Tampereella näy.

”Visio osui sataprosenttisesti oikeaan”

Tampere, maaliskuu 1965

– Kaupunki meni ihan sekaisin, kun kisat tänne saatiin. Julisteita näkyi joka puolella, tarroja oli liikkeiden ikkunoissa. Hotellipula oli hirveä. Lehti-ilmoituksissa kyseltiin, voiko joku majoittaa vieraita. Aamiainen ja lämmin suihku piti järjestyä, Leinonen kertoo.

Kisat järjestettiin suurella ylpeydellä.

– Tampere otti kisat polleana hoidettavaksi. Niin kuin me suomalaiset teemme, eli järjestetään niin hyvin, että kukaan ei pääse napisemaan.

– Ja muistettava on, kun näistä ensimmäisistä kotikisoista puhutaan, että ajatus lähti liikkeelle jo 1950-luvun alussa. Paavo Honkajuuri lausui silloin, että Suomessa jääkiekon taso ja suosio lähtevät nousuun, kun järjestetään täällä MM-kisat. Se visio osui sataprosenttisesti oikeaan, Leinonen sanoo.

Tampere, toukokuu 2022

Jääkiekon taso ja suosio ovat Suomessa huipussaan. Hotellit pullistelevat vieraista Tampereella.

Koko Suomi menee kisoista ainakin reilun kahden viikon ajaksi sekaisin. Jos Leijonat voittaa kultaa, ihmiset hyppäävät suihkulähteisiin. Kunhan kotikisojen kirous ei jatku.

Jääkiekon MM-kisat käynnistyvät perjantaina 13. toukokuuta. Suomen avausvastustaja on Norja. Kisat pelataan Tampereella ja Helsingissä.

Suomalaisfanit valmistautuvat runsaan kahden viikon jääkiekkojuhlaan. Kuva: Lehtikuva

Lue myös: