Hyppää sisältöön

Kommentti: Haloo Helsinki villitsi, Sauli Niinistö hurmasi – Leijonien onneksi vielä yksi kansansuosikki löytyi areenan uumenista

Leijonat sai kotikisoihin kaikin puolin loisteliaan alun. Ja vielä parempaa on luvassa, kirjoittaa Jussi Paasi. 

Haloo Helsinki esitti Maamme-laulun ennen Suomen ja Norjan kohtaamista Tampereen areenassa. Kuva: Tomi Hänninen

Tampereen areenassa oli perjantai-iltana melkoinen jyrinä ja pauhu.

Desibelien kuuluikin nousta kunnolla, kun MM-kisat avattiin. Mutta tällä kertaa poikkeuksellisen rouhea äänimaisema tuli Fredrik Paciuksen sävelistä.

Haloo Helsinki! käsitteli Maamme-laulua rajulla otteella. Rock-paahtoa kovaa. Ja lopuksi korkealta.

Suosikkiyhtyeen revittely upposi MM-kisakatsomoon. Puritaanisempi yleisö olisi voinut reagoida toisin, mutta kahden ja puolen viikon kiekkokarnevaalin lähtölaukaukseksi veto sopi likipitäen täydellisesti.

Kansallislaulun jälkeen areenan jättikokoiselle mediakuutiolle ilmestyi Sauli Niinistö. Presidentin kannatuksen mittaamiseen ei tarvita gallupeja. Leijonafanien huutomyrsky kertoi kaiken kansansuosiosta. Lehterit mylvivät Niinistön tervehdykselle vähintään yhtä kovaa kuin Maamme-laulun tulkinnalle.

Haloo Helsinki villitsi, Sauli Niinistö hurmasi. Katsomosta kuului vain yksi poikkipuolinen ääni. Kun Jääkiekkoliiton puheenjohtaja Harri Nummela piti puhetta, eräs kovaääninen kannattaja ihmetteli, että "missä v*****a Kummola on?"

Kalervo Kummolaa ei näkynyt, mutta samaan aikaan kun yleisö seurasi Leijonien maalitehtailua Norjaa vastaan, areenan uumenista löytyi kansansuosikki, joka tietää edellä mainittujen tavoin, miten yleisö saadaan hurmokseen.

Postimerkkiin ikuistettu kansallissankari. Mikael Granlund. Granlund lensi käytännössä lähes samantien Suomeen, kun NHL-kausi Nashvillessä päättyi.

Kun kerroin kollegalleni meneväni erätauolla haastattelemaan Granlundia, hän totesi, että "sieltä ei taida kovin montaa lausetta tulla".

Toisin kävi. Tavallisesti melko lyhytsanaisen Grandundin suusta suorastaan pulppusi puhetta. Jokaisen vastauksen aikana hyökkääjän suupielet kääntyivät mairean hymyyn.

Mikael Granlundia hymyilytti median edessä Tampereella. Kuva: Tomi Hänninen

Kysyin Granlundilta, eikö kotikisojen kirous arveluta. MM-turnaushan on perinteisesti ollut isäntämaalle likipitäen mahdoton paikka menestyä. Vain Neuvostoliitto (1986) ja Ruotsi (2013) ovat onnistuneet voittamaan kultaa järjestämissään kisoissa.

Ja MG on kaiken lisäksi vielä yksi näiden kisojen kirkkaimmista tähdistä. Kun hän luistelee jäälle, sinivalkoiset fanit näkevät koko ajan silmissään kohta tulevan ilmaveivin tai jonkin muun huimaavan tempun, jolla ratkaistaan isoja pelejä.

Ryyditin vielä kysymystä ja painotin, että pakkohan tuon asetelman on tuoda paineita. Granlund kuunteli ja jatkoi hymyilemistä. Vastaus kertoi kaiken pelurin asenteesta ja siitä, miksi hän halusi tulla Tampereelle raskaan NHL-kauden jälkeen.

– Mikään ei ole tuon hienompaa.

Leijonien tuloksellisesti heikko valmistautuminen (neljä peräkkäistä tappiota) MM-kisoihin pyyhkiytyi pois kannattajien mielistä tyylipuhtaalla avausvoitolla. Norja oli täysi vastaantulija, kun Suomi teki kaiken juuri niin kuin piti.

Leijonat viihdytti yleisöä Maamme-laulun räväkän tulkinnan tavoin. Kauniita maaleja vastustajan verkkoon, omiin ei yhtään, rajumpien otteiden ystäville vielä yksi nyrkkitappelu kaupan päälle.

Kun tuohon yhtälöön lisätään pian kaukaloon hyppäävä Mikael Granlund, on Leijonat saanut kotikisoille täydellisen alun.

Lue lisää: