Hyppää sisältöön

Entinen NHL-valmentaja yrittää yllättää Jukka Jalosen, viimeksi melkein onnistui – jos Slovakia sortuu tähän virheeseen, Leijonat tekee rumaa jälkeä

Suomi kohtaa jääkiekon MM-kisojen puolivälierässä Slovakian. Yle Urheilun asiantuntija Juha Juujärvi nosti esille neljä poimintaa ottelusta, jossa Slovakia hakee revanssia tappiolleen olympiavälierässä.

Slovakia tarjosi olympiavälierässä tiukan vastuksen Leijonille. Jäässä vääntävät Ville Pokka ja Juraj Slafkovsky, vasemmalla Atte Ohtamaa noutamassa kiekkoa kulmasta. Kuva: EPA-EFE / All Over Press

Suomi pelaa MM-puolivälierässä Slovakiaa vastaan torstaina kello 20.20. Ottelua seurataan hetki hetkeltä Ylen MM-kisaseurannassa.

Jääkiekon miesten MM-kisojen tosiottelut alkavat tänään torstaina. Leijonat voitti oman B-alkulohkonsa, joten se saa vastaansa Slovakian, joka sijoittui A-lohkossa neljänneksi. Puolivälieräkamppailu Tampereella alkaa kello 20.20.

Slovakia ei alkulohkossa venynyt suuriin yllätyksiin: se voitti Tanskan, Italian, Kazakstanin ja Ranskan, mutta hävisi Sveitsille, Saksalle ja Kanadalle.

Yle Urheilun asiantuntija Juha Juujärvi nostaa neljä poimintaa MM-kisojen "kohtalonottelusta".

1. Isojen tunteiden peli

Kerran eli vuonna 2002 MM-kultaa voittanut Slovakia on viimeksi ollut MM-mitaleilla 2012, kun se hävisi Helsingissä pelatussa finaalissa Venäjälle. Nyt Slovakia hamuaa nousua takaisin kärkitaistoon nuorten huippulupaustensa johdolla. Osoituksena orastavasta noususta Slovakia saavutti pronssimitalit Pekingin olympialaisissa helmikuussa.

Suomi taas yrittää murtaa kotikisojensa kirouksen. Ruotsin mestaruus 2013 on ainoa kerta 1986 Neuvostoliiton jälkeen, kun isäntämaa on voittanut mestaruuden. Suomi ei ole kotikisoissaan saanut koskaan edes mitalia.

– Suomi on iso ennakkosuosikki ja odotusarvo on, että välieriin pitää mennä. Slovakian jääkiekko puolestaan elää uutta tulemista, uusi kultainen sukupolvi on nousemassa, Juujärvi aloittaa.

– Slovakia vetää ennakkoluulottomalla rohkeudella ja kansallistunteella, Juujärvi kuvailee.

MM-kisoissa mukana olevia eturivin lupauksia ovat vuonna 2004 syntyneet Simon Nemec, Juraj Slafkovsky ja Adam Sykora. Slafkovsky pelasi viime kaudella SM-liigaa TPS:ssä. Olympialaisissa hän teki seitsemässä ottelussa seitsemän maalia ja nyt MM-kisoissa seitsemässä ottelussa on syntynyt tehot 3+6. Puolustaja Nemeciä pidetään yhtenä ikäluokkansa lupaavimmista maailmassa.

Superlupaus Juraj Slafkovsky nähtäneen TPS:ssä ensi kaudellakin. Kuva: EPA-EFE / All Over Press

Slovakian pelaajat eivät ole haastatteluissa peitelleet, että olisi maukasta ottaa revanssi Suomesta. Suomi voitti Slovakian Pekingin olympiavälierässä Sakari Mannisen ja Harri Pesosen maaleilla. Slovakia oli ottelussa pitkät ajat niskan päällä. Pesosen helpottava 2–0-osuma syntyi vasta tyhjiin viimeisellä minuutilla.

– Nyt on ensimmäinen tämän turnauksen todellinen painepeli. Tunteen merkitys korostuu. Kuinka se pystytään kanavoimaan, että järki pysyy mukana ja kestetään pelin tärkeyden tuoma stressitila, etenkin jos toinen pääsee johtoon, Juujärvi pohtii.

2. Peli-ideologinen ero

Slovakian päävalmentajana 2017 lähtien on toiminut 71-vuotias kanadalainen, Craig Ramsay. NHL:ssä 30 vuotta valmentajana toimineen Ramsayn peli-ideologiassa näkyy tyypillisiä pienen kaukalon elementtejä: nopeasti eteenpäin ja jatkuvaa painetta vastustajan kiekolliseen.

– Hän haluaa pitää kovaa tempoa, niin kiekollisena kuin karvauspelissä. Suomella taas on Jukka Jalosen johdolla kiistatta maailman johtava ison kaukalon konsepti menestyä. Suomi pyrkii enemmän kontrolloimaan pelin rytmiä ja tarvittaessa hidastamaan sitä viivelähdöin.

Craig Ramsay johdatti Slovakian aiemmin tänä vuonna olympiapronssille. Kuva: EPA-EFE / All Over Press

Juujärvi kuitenkin muistuttaa, että Slovakia onnistui hieman yllättämään Suomea olympiavälierässä. Silloin Slovakia kyllä antoi ajoittain kovaa painetta, mutta ei lähtenyt ryntäilemään, vaan osasi malttaa.

Nyt pelataan isossa, 28 metriä leveässä kaukalossa, kun olympialaisissa leveys oli NHL:stä tuttu 26 metriä.

– En usko, että Slovakia lähtee, varsinkaan isommassa kaukalossa, olemaan tyhmä. Se on Suomelle kuin syömään käskisi, jos Slovakia lähtee ryntäilemään. Sitten Suomi pystyy kyllä noilla pakeilla ja senttereillä saamaan peliä vauhtiin ja puhkomaan myöhässä tulevan karvauksen, Juujärvi luottaa.

Helsingissä ja Tampereella pelatut alkulohkot olivat vahvasti erilaisia. Juujärvi pohtii, että Helsingin A-lohkon kärkinelikko Sveitsi, Saksa, Kanada ja Slovakia ajattelivat pelistä melko samalla tavalla.

– Helsingissä A-lohko valmisti selvästi kovatempoisempaan peliin kuin Suomen lohkon ottelut. Suomi, Tshekki ja osin Ruotsi pelaavat kaksivaiheisemmin ja pelitempoa kontrolloivammin.

3. Pelilliset avaintekijät

Kiinnostava seuraamisen aihe on, kuinka Suomi rytmittää peliä ja pystyy juoksuttamaan Slovakian karvausta.

– Tulee kiistatta vaiheita, että Slovakia lyö kiekkoa päätyyn ja pääsee antamaan kovaa painetta. Paineen alta pelaamista tulee enemmän kuin aiemmin, ja sitä painetta tulee rohkeasti, jopa neljällä pelaajalla. Miten Suomi hoitaa hyvärytmisiä karvaustilanteita?

Jos Slovakian karvaus tulee myöhässä, on se helppo ohittaa, mutta Slovakia osaa myös paineistaa yhtenäisesti ja viisaasti, sillä joukkue on harjoitellut sitä paljon.

– Miten Suomi hoitaa ne tilanteet ja pystyykö Suomi kääntämään niistä jopa ylivoimahyökkäyksiä?

Milos Roman (vas.) ja Pavol Regenda juhlivat maalia Ranskaa vastaan. Slovakian liigan Dukla Michalovcessa viime kauden pelannut Regenda oli alkulohkossa Slovakian paras maalintekijä neljällä osumalla. Kuva: Lehtikuva

Toinen tekijä on, miten Suomi pystyy pysymään kiekossa hyökkäysalueella. Olympialaisissa Slovakia onnistui hyydyttämään Leijonien hyökkäyspelaamisen antamalla painetta jopa kolmella pelaajalla kulmiin, kiekolliseen pelaajaan.

– Miten sieltä paineen alta päästään hyödyntämään hyökkäysalueen kokoa ja pelaamaan leveyteen tai siniviivalle? Eli ensimmäisen paineen murtaminen ja sitten tilan hyödyntäminen ja maalille murtautuminen, Juujärvi avaa ja huomauttaa Suomen 1–0-osuman olympialaisissa syntyneen tämän tyyppisesti.

Olympiavälierässä Slovakian pelaajat olivat pienessä sumpussa maalin ympärillä, kun Suomi sai pelattua irtokiekon siniviivalle Sami Vataselle. Vatanen syötti viereen Petteri Lindbohmille, jolla oli tilaa toimittaa kiekko kohti maalia. Manninen lapioi maalin edestä puolustajan laukauksen irtokiekon reppuun.

Tilanteen vaatiessa Slovakia vetäytyy tiiviiseen sumppuun keskustaan. Näistä tilanteista ja mahdollisista irtokiekoista Slovakia osaa kääntää vastahyökkäyksiä erittäin terävästi, Juujärvi varoittaa.

Sakari Manninen (numero 65) teki voittomaalin Slovakiaa vastaan olympialaisten välierässä. Kuva: All Over Press

4. Tehokkuus

Slovakia on ollut vahvasti kärkiketjunsa varassa: Slafkovsky–Michal KristofTomas Tatar.

Heistä Kristof, 28, pelasi nuorena Vaasan Sportissa ja myöhemmin 2018–21 Kärpissä. Viime kausi Kristofilla meni Tshekin liigan Kometa Brnossa. NHL-vahvistus Tatar, 31, pelasi viime kauden New Jersey Devilsissä tehoin 15+15=30.

– Slovakian tehokkuus lepää yksilöiden todella hyvän irtokiekkopelaamisen ja niistä nopeiden maalintekotilanteiden luomisen varassa. Yksilöillä, etenkin Slafkovskylla, on taitoa haastaa.

– Suomen tehokkuus perustuu enemmän kollektiiviin. Hyvällä viisikkopelillä ratkaisijoita on löytynyt joka ketjusta.

Slovakian hyökkäyksen NHL-vahvistus Tomas Tatar teki alkulohkossa tehot 3+3=6. Kuva: IMAGO / ActionPictures / All Over Press

Tehokkuus on toki paljon kiinni siitä, kuinka hyvä vastustaja on maalinestopelissään. Tässä Suomella on Juujärven mielestä selkeä etu, huikean alkulohkon pelanneen maalivahti Jussi Olkinuoran sekä sataprosenttisen alivoimapelaamisen kautta.

– Slovakia pystyy kuitenkin pelaamaan monipuolista hyökkäysalueen hyökkäyspeliä. Suomen vahvuutta maalien edustoilla mitataan, joten tarvitaan esimerkiksi Atte Ohtamaan ja Esa Lindellin osaamista sekä sitoutumista ja taistelua viisikkoina.

Suomi pelaa MM-puolivälierässä Slovakiaa vastaan torstaina kello 20.20. Ottelua seurataan hetki hetkeltä Ylen MM-kisaseurannassa.

Lue lisää:

.
.