Leijonat voitti Suomen jääkiekkohistorian neljännen maailmanmestaruuden lyömällä Tampereen loppuottelussa Kanadan jatkoerässä maalein 4–3. Yle Urheilun asiantuntija Ismo Lehkonen nostaa esiin kolme pointtia loppuottelusta.
1. Suomi selvisi hämmästyttävästä viihdenäytelmästä voittajana
Leijonat nousi komeasti takaa-ajoasemasta kolmannessa erässä kahden maalin johtoon, jonka menetti viime minuuteilla. Sakari Manninen vapautti kotiyleisön suoraan huutoon ylivoimaosumallaan ajassa 66.42.
Lehkonen toteaa, että ottelu tarjosi aivan kaiken mahdollisen.
– Tuollaista käsikirjoitusta ei pysty kukaan kirjoittamaan, että ollaan mestaruudessa kiinni, sitten menettämässä se, mennään koppiin, tullaan takaisin ja tintataan jatkoerässä maali. Tätä urheilu on, ja tämän takia meikäläinen rakastaa tätä pallopeliä.
Lehkonen sanoo, että finaalista voisi lähteä perkaamaan kaikenlaista, mutta se on toissijaista, kun puhutaan viihdebisneksestä ja lajin markkinoimisesta.
– Peli oli laadultaan kisojen paras, ja hyvin otteluun valmistettu Kanada tuli tositarkoituksella ryöstämään kullan pistäen Suomen todella ahtaalle. Molempien puolustaminen oli huippuluokkaa kansainvälisillä mittareilla niin viisikkona kuin yksilöinäkin.
2. NHL-tähdet tuikkivat, kun heitä tarvittiin
NHL-vahvistukset MM-kisoissa on kestoaihe, joka nousee esiin joka kevät. Leijonat on menestynyt vahvana kollektiivina viime vuosina, mutta viikonlopun mitalipeleissä Atlantin takaa saapuneet Miro Heiskanen, Mikael Granlund ja Joel Armia osoittivat suorituksillaan olevansa todellisia vahvistuksia. Tulitukea tarjosivat varmoilla otteillaan Esa Lindell sekä Juho Lammikko.
Lehkonen korostaa suomalaisten pelaavan aina suurella sydämellä joukkueelle, ja pelaajat ovat paikalla oikeista syistä.
– Jos ajatellaan vähän negan kautta muiden maiden suuria tähtiä, kyllä siellä kurinalaisuudessa oli vähän lipsumista. Meillä yksikään, joka tämän valmennustiimin alaisuuteen tulee, ei vedä välistä. He tekevät esimerkillisesti sen, mitä heiltä odotetaankin.
Kuudennet MM-kisansa pelannut Granlund sulatti suomalaisten sydämet ennakkoluulottomilla otteillaan jo Bratislavassa 11 vuotta sitten, ja nyt finaalissa tehot 2+1 nakutellut Nashvillen tähti sai ihmiset uudelleen hurmioon.
– Ei tämä ollut ensimmäinen kerta hänelle näissä tansseissa. Kun paine ja stressitila ovat kovimmillaan ja pelejä ratkotaan, hän haluaakin ottaa sen vastuun. Joillain ihmisillä on dna:ssa se juttu, että heistä tulee kylmänviileitä ja he löytävät ne pienet raot, joista ratkaisut voi tehdä.
3. Mitään esteitä tai kirouksia ei enää ole
Päävalmentaja Jukka Jalosen kyvystä virittää Leijonat iskuun tärkeillä hetkillä on saatu vahvoja näytteitä viime vuosina. Saman kevään aikana olympia- ja MM-kultaa juhlinut Suomi on kyennyt voittamaan tukun tasaisia otteluita viime vuosien arvokisoissa, ja nyt joukkue onnistui myös rikkomaan kotikisojen kirouksen.
Suomesta tuli vasta kolmas maa vuoden 1986 Neuvostoliiton ja 2013 Ruotsin jälkeen, joka on juhlinut MM-kultaa kotiturnauksessa.
– Tämä lauma, jonka valmennustiimi on tähän muokannut, ei anna minkään toissijaisen seikan vaikuttaa. He eivät jää historiaan ja menneeseen makaamaan, koska siihen ei voi vaikuttaa. Siksi tulos on ollut lähes järjestään positiivinen viime aikoina.
– Kun pelaaja tulee joukkueeseen, hän on vain yksi pieni pala, eikä hänen tarvitse kantaa sitä taakkaa, mikä ehkä seurajoukkueessa on. He pystyvät hyväksymään roolinsa ja heittäytymään siihen.
Kotikisojen kirouksen murtamisen ohella yksilötasolla tehtiin historiaa, kun kapteeni Valtteri Filppulasta tuli ensimmäinen harvinaisen Kolmen kullan klubin suomalaisjäsen Stanley Cupin, olympiakullan ja maailmanmestaruuden voitolla.
Menestys niin joukkueena kuin yksilöinäkin ruokkii tulevaisuuden jatkumoa.
– Viime vuodet ovat antaneet uskoa meidän nuorisolle. Tänään murrettiin kova juttu, kun saatiin Filppula kolmen kullan kerhoon. Meille aikanaan pronssimitali oli unelma, mutta nykypolvi voi unelmoida siitä, että he pääsisivät joskus myös samaan kerhoon.
Lue myös: