Hyppää sisältöön

Huomasitko Miro Heiskasen merkittävän urotyön juuri ennen Leijonien voittomaalia? MM-finaalin ratkaisu kulminoituu näihin 50 sekuntiin

Suomen neljäs jääkiekon miesten maailmanmestaruus Tampereen areenassa ratkesi Sakari Mannisen jatkoerämaalilla. Yle Urheilun asiantuntija Juha Juujärvi purkaa maaliin johtaneen tilanteen ja sen, miten Mannisen maali syntyi.

Tämä maali ratkaisi MM-kullan

Pelikello seisahtui Tampereen uudessa areenassa aikaan 66.42, kun Sakari Mannisen lavasta lähtenyt kiekko löysi tiensä Kanadan maalivahdin Matt Tomkinsin taakse.

Mannisen kultainen maali mursi Suomen jääkiekkomaajoukkueen vuosia kestäneen kotikisojen kirouksen ja lennätti Leijonien kotikaukalopaineet taivaan tuuliin. Suomi pääsi juhlimaan jatkoerässä MM-kultaa maalein 4–3.

Neljällä kolmea vastaan -ylivoimalla syntynyt osuma oli Manniselta oppikirjamainen maali maalinteon perusvaatimusten suhteen, Yle Urheilun asiantuntija Juha Juujärvi sanoo. Sitä edelsi Suomelta onnistunutta kamppailupelaamista ja suomalaisten ratkaisuhalukkuutta.

– Maali oli myös Suomen peluutuksen ja ylivoimapelaamisen erinomaisuutta, ei Kanadan huonoutta. Kun joukkue luo maalintekouhkaa vastustajalle joka suunnasta, joku vaihtoehdoista saa paikan lopulta. Kaikki pelasivat oman osansa täydellisesti.

Kanadan kapteeni antoi mahdollisuuden viheltää

Areena repesi liitoksistaan ja Suomen joukkue tulvi jäälle. Näin Mannisen maali huudatti Tamperetta. Kuva: Lehtikuva

Suomen ottelun ratkaissut jatkoerän ylivoima käynnistyi Kanadan kapteenin Thomas Chabot'n virheestä ja Suomen Hannes Björnisen tilanteen tunnistamisesta.

Björninen kurvasi ulos Suomen hyökkäysalueen siniviivalla jatkoerässä pelikellon näyttäessä aikaa 14.45. Kanadan Chabot seurasi suomalaista tarkasti viivaa myöten omalta oikealtaan vasemmalle. Kun Björninen joutui kääntämään rintamasuuntansa maalin suunnasta keskikenttää päin, kanadalaispelaaja iski häneen kiinni.

Chabot pyrki työntämään kiekkoa suojanneen Björnisen ulos alueelta. Hän kuitenkin työnsi vartalolla puskiessaan samalla mailansa Björnisen jalkojen väliin ja väänsi sitä ylöspäin.

Suomen nelosketjun sentteri kaatui seisovilta luistimilta eteenpäin korostaakseen kanadalaisen rikettä. Tilanteesta vihellettiin kahden minuutin rangaistus koukkaamisesta Chabot'lle.

– Perussääntö on se, ettet voi antaa tuomarille mahdollisuutta viheltää. Heidän kapteeninsa antoi teollaan mahdollisuuden siihen, Juujärvi sanoo.

Tärkeää roolitusta

Ylivoimaa pelannut nelikko Manninen, Mikael Granlund, Miro Heiskanen ja Teemu Hartikainen oli hyvin roolitettu. Ottelussa kaksi kertaa maalannut Granlund ja Manninen toivat laukausuhkaa leveydestä, Hartikainen maalinedustalla näköesteen ja Heiskanen tähtitason viivapelaamista.

Juujärvi huomauttaa, että Mannisen johtama hyökkäysketju oli turnauksessa pelannut ylivoimaa pääasiassa puolustajista Mikko Lehtosen kanssa, mutta nyt NHL-tähti Heiskanen liukui jäälle.

– Sen lisäksi, että Heiskanen oli kuuma pelaaja, hänen ominaisuutensa ovat hyvin samankaltaiset Lehtosen kanssa. Hänen viivapelaamisensa oli erittäin ratkaisevassa asemassa voittomaalissa.

Miro Heiskasen peluutus hyökkäyskolmikon Granlund-Manninen-Hartikainen kanssa oli kannattava poikkeus. Kuva: Tomi Hänninen

Ylivoiman toisesta aloituksesta kesti 50 sekuntia voittomaaliin. Tähän 50 sekuntiin mahtuu monta hyvää suomalaissuoritusta.

Ensin Granlund haki Mannisen puoliksi hävityn aloituksen irtokiekon Suomelle. Kiekko liikkui ensin Hartikaiselle, mutta palautui nopeasti kaksinkamppailun kautta Suomen yläkolmiolle.

Suomi voitti ratkaisevassa vaihdossa kaksi kaksinkamppailua irtokiekosta ja teki kaksi purkukiekon pysäytystä viivalla. Näiden avulla Leijonat pystyi pitämään paineen Kanadan kolmikolla koko lopun ylivoiman ajan, eivätkä väsyneet kanadalaiset päässeet vaihtoon.

– Ylivoimapeli lähti kaksinkamppailuvoitoista liikkeelle, eli Mannisen aloitusvoitoista. Suomi reagoi ylivoiman ajan erinomaisesti sekä paluukiekkoihin että purkuihin ja sai näin kiekon takaisin haltuun. Esimerkiksi Heiskanen reagoi ennakkoon siihen, mihin purkukiekot päätyvät. Se oli todella hyvin pelattu, Juujärvi avaa.

Katso 50 sekunnin animaatio Suomen voittomaalia edeltävistä tapahtumista alta. Juttu jatkuu animaation jälkeen.

Näin Suomen voittomaali MM-finaalissa syntyi

Manninen antoi kiekonriistonsa jälkeen ristisyötön Granlundille, joka laukoi. Veto kimposi Tomkinsin vasemmasta jalasta puolustajien kautta kulmaan, josta kanadalaiset purkivat kiekon suoraan Heiskasen lapaan. Heiskanen rauhoitti tilanteen ja veti puolustuskolmion kärjessä pelanneen Nicholas Royn huomion.

– Heiskasella oli laukausuhka päällä, joten Royn oli peitettävä Granlundin ja Mannisen luomia ristisyöttölinjoja niin, ettei puolustaja pääsisi ampumaan liian läheltä.

Tämä Heiskasen urotyö oli ratkaiseva Leijonien voittomaalin kannalta.

Täydellistä ajoitusta

Kun Heiskanen rauhoitti pelin siniviivalla, Granlund ja Manninen ajoittivat liikkeensä Juujärven mukaan mestarillisesti.

Kiekko pelattiin Granlundille. Predators-hyökkääjä livautti syötön Royn taakse, johon Manninen liukui täydelliseen aikaan. Laukaus suoraan syötöstä, joka vilahti Tomkinsin vasemman käden kautta maaliin.

Vasempana puolustajana pelannut Graves ei ennättänyt lukea Mannisen uhkaa ajoissa. Peli oli ohi.

– Hartikainen teki maskia ja Tomkins erehtyi etsimään kiekkoa hänen ylitseen suorin jaloin. Kun Granlundin syöttö oli lähdössä, hän joutui pudottautumaan alas ja sen vuoksi hänen potkunsa jäästä sekä sivuttaisliikkeensä peittämään laukausta myöhästyivät, Juujärvi kertaa.

Ja näin se päättyi. Manninen sai nostaa "Pojan" kattoa kohden. Kuva: Tomi Hänninen

Manninen on osoittanut kykynsä olla ratkaiseva pelaaja aina, kun sellaista kaivataan. 30-vuotias "Kyy"-lempinimellä tunnettu oululainen on ennättänyt ratkaista maajoukkueessa aiemmin MM-kisoissa 2019 elintärkeän Suomi–Ruotsi-ottelun jatkoajalla.

– Hän kertoi itse ottelun jälkeen miettineensä, että hän halusi ottaa itselleen sen ratkaisijan viitan. Hän oli niin päämäärätietoinen. Se näkyi heti jatkoerässä: kolme laukausta reilun minuutin ylivoimalla, Juujärvi kehuu Mannista.

Suomen kiekkohistorian kotikisojen jatkoaikasankareissa on yksi liki samanlainen suoritus Manniseen katsottuna. Kasperi Kapanen oli menettämässä vuoden 2016 nuorten MM-kisojen finaalin viimeisessä vaihdossa kaksi kertaa kiekkoa, mistä Venäjä teki lopulta viime hetken tasoitusmaalin. Nykyinen Pittsburgh Penguinsin NHL-hyökkääjä tuli kuitenkin jatkoajalle ja ratkaisi yksilösuorituksellaan MM-kullan.

Manninen esitti Tampereella vastaavaa halukkuutta. Hän kertoi ottelun jälkeen, että häntä kaihersi Kanadan tasoitusmaaliin johtanut virhe. Mathew Barzal tarjoili Mannisen läpi ratkaisevan syötön Max Comtois'lle, joka tasoitti pelin ajassa 58.36.

– Erätauolla mietin, että tarvitsen jatkoajalla yhden vaihdon. Halusin tehdä maalin, että saan kuitattua virheeni, Manninen sanoi C Moren haastattelussa.

– Tuo kaikki kertoi siitä, minkälainen fokus ja halu hänellä oli voittaa peli joukkueensa kanssa, Juujärvi ynnää.

Lue myös:

.
.