Hyppää sisältöön

Länsinaapurin ylivoima Jukolassa oli mykistävää – asiantuntija vertaa ruotsalaista suunnistusta Norjan hiihtodominointiin ja avaa, mitä suomalaisilta uupuu

Ruotsalaisten yösuunnistuspanostus, seurakulttuuri ja harrastajamäärät ovat menestyksen osatekijöitä. Janne Salmen mukaan lajin harrastajamääriä Suomessa pitäisi lisätä, jos ruotsalaisia vastaan halutaan pärjätä.

Ruotsalaisjoukkueet karkasivat yön pimeydessä. Kuva: Tomi Hänninen

Tämän piti olla suomalaisjoukkueiden tilaisuus. Kovaa kyytiä lähestyvien sprinttimatkojen MM-kisojen takia kovia kansainvälisiä huippuja puuttui ulkomaalaisten joukkueiden riveistä niin Jukolan kuin Venlojenkin viesteistä.

Toisin kuitenkin kävi. Ruotsalaisjoukkueet onnistuivat molemmissa kilpailuissa laajalla rintamalla ja valtasivat korkeimmat sijoitukset Suomen harvojen kärkijoukkueiden sortuessa pummeihin ja vääriin rasteihin.

Venlojen viestissä IFK Göteborg, IFK Lidingö ja OK Kåre olivat palkintokorokkeella. Naisten kisassa ruotsalaisjoukkue on voittanut neljä viimeisestä viidestä kilpailusta. Jukolassa Stora Tuna OK otti kolmannen perättäisen voittonsa. OK Ravinen säesti kakkossijalla.

Stora Tuna OK voitti jälleen. Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Yle Urheilun asiantuntija Janne Salmen mukaan ruotsalaiset pärjäävät, koska länsinaapurissa suunnistuksen harrastajia on selvästi enemmän kuin Suomessa.

– Ruotsi on suunnistuksessa vähän samanlainen maa kuin Norja maastohiihdossa. Seuroja on paljon ja monet toimivat kohtalaisen ammattimaisesti.

– Tosissaan urheilevia suunnistajia on monta kertaa enemmän kuin Suomessa. Ruotsin sadanneksi paras mies tai nainen on tasoltaan samanlainen kuin Suomen kolmanneksikymmenenneksi paras, Salmi arvioi.

Ruotsissa seura- ja viestikulttuuri on lisäksi vahvempaa.

Yön taitajat

Jukolan ensimmäisessä vaihdossa kymppisakissa oli vielä neljä suomalaisjoukkuetta (Koovee, Turun Metsänkävijät, Pyrintö, Haka) ja kolme norjalaistiimiä. Seuraavilla pätkillä sateen yltyessä ja metsän pimetessä ruotsalaisten yötaidot pääsivät esiin. Kolmannen osuuden jälkeen ruotsalaisilla oli parhaillaan jo vitoisjohto.

Yösuunnistuksen rutiinit ja pimeässä juokseminen näyttivät olevan kuin selkäytimessä.

Ruotsalaiset uskaltavat pitää vauhtia pimeässä. Kuva: Tomi Hänninen

Salmi kertoo, että yösuunnistusta harjoitellaan Ruotsissa selvästi Suomea enemmän.

– Stora Tunan kotiseuduilta Borlängestä etelään yösuunnistus on hyvin merkittävä talven harjoittelumuoto. Joka paikassa, jossa on suhteellisen lumetonta, on useampi yöharjoitus viikossa läpi talven. Se ei Suomessa ihan lounaisinta osaa lukuunottamatta ole mahdollista lumiolosuhteiden takia.

Ruotsalaisten taso vaatii ammattimaista harjoittelua

Suomalaisten kärki on länsinaapuriin verrattuna kapea. Virheet näkyivät heti joukkueiden katoamisena tuloslistojen kärkisijoilta.

Tampereen Pyrinnön Venla Harjun pohja-aika naisten viestin ankkuriosuudella ja Punakoneen Aleksi Niemen nousu toiseksi Jukolan viidennellä osuudella jäivät laihaksi lohduksi, kun joukkueiden kokonaispanos ei riittänyt voittotaistoon.

Leveä ruotsalaisrintama ei pienistä hetkahtanut.

Sanna Fasth nosti osuudellaan IFK Göteborin keulaan. Kuva: Tomi Hänninen

Venlojen viestissä Stora Tuna putosi kärjestä, kun joukkueen avaaja Tilda Östberg pummasi kolmen minuutin verran. Ruotsalaiset valtasivat silti palkintokorokkeen.

Jukolassa OK Linné ja Göteborg taipuivat ankkuriosuudella kärkikamppailusta, mutta Stora Tuna ja OK Ravinen veivät parhaat sijat Ruotsiin.

Salmi toivoo lisää suomalaisia harrastajia lajin pariin.

– Määrä ei ole lähellekään riittävän suuri tänä päivänä. Pitäisi palata siihen, missä suomalaiset seurat olivat 90-luvulla. Oli paljon seuroja, joissa oli 10–20 miessuunnistajaa, jotka treenasivat suhteellisen määrätietoisesti.

Nykyään moni jättää määrätietoisen harjoittelun opiskelujen aikana.

– Taso, jolla ruotsalaisten seurojen rivimiehet- ja naiset pystyvät urheilemaan, vaatii päivittäistä harjoittelua. Jopa vähän enemmän.

Seuratoimintaan panostettava

Salmen mukaan muutamia vuosia sitten elvytetty kotimainen viestisuunnistuksen kilpailusarja Viestiliiga on yksi keino kasvattaa seura- ja viestikulttuuria Suomessa.

– Viestiliiga on suuri motivaattori nuorille suunnistajille. Se on vain yksi, vaikkakin merkittävä askel. Toinen on se, että uusien harrastajien rekrytoimiseen pitää panostaa. Suomessa on todella vahva Jukolan vetovoima vähän vanhemmissa ikäluokissa, mutta se ei näy lasten ja nuorten harrastajamäärissä. Seuratoimintaan ja yhteisiin harjoituksiin pitää panostaa enemmän, Salmi peräänkuuluttaa.

Jukola vetää harrastajia, seuratoiminta ei. Kuva: Tomi Hänninen

Ensi vuonna Porvoossa vastus kovenee, kun maailman huiput, kuten Stora Tunan Tove Alexandersson Venloissa ja IFK Göteborgin Kasper Fosser Jukolassa ovat taas mukana kilpailussa.

Lue lisää:

.
.