Hyppää sisältöön

Superpesiksen yleisömäärät laskussa, myös tv-sopimus hiertää: "Seurojen saama korvaus on tavattoman pieni"

Varsinkin miesten peleissä yleisömäärät ovat laskeneet selkeästi koronaa edeltäneeseen kauteen 2019 nähden.

Hallitsevan mestarin Porin Pesäkarhujen peleissä on riittänyt yleisöä. Kuva: Elmeri Elo / All Over Press

Sekä naisten että miesten Superpesiksessä katsojaluvut ovat olleet viime vuosina laskusuhdanteessa.

Ennen koronaa kaudella 2019 miesten Superpesiksen otteluissa oli keskimäärin päälle 1 200 katsojaa ottelussa. Tällä kaudella sarjan katsojakeskiarvosta on sulanut lähes 200 silmäparia, ottelukohtaisen keskiarvon ollessa vain hieman yli tuhat katsojaa.

Vuonna 2019 huonoin yleisöjengi SiiPe keräsi 890 katsojaa per ottelu, tänä vuonna viisi joukkuetta on jäänyt noiden lukujen alle. Kolme vuotta sitten peräti 12 joukkuetta ylsi yli tuhannen katsojan keskiarvoon, mutta nyt tällaisia joukkueita on vain seitsemän.

Pandemian tuoma epävarmuus ja rajoitukset ovat ymmärrettävästi pienentäneet kansallislajin huippusarjojen yleisökeskiarvoa. Pesäpalloliiton toiminnanjohtaja Vesa Rämetin mukaan pandemia näkyy yhä fanien käytöksessä.

– Korona ei ole vieläkään kokonaan poistunut ja ihmiset ovat edelleen varautuneita. Monet pohtivat, uskaltaako ostaa lippuja, jos ottelu vaikka perutaan, Rämet sanoo Yle Urheilun haastattelussa.

Rämet korostaa, ettei korona kuitenkaan yksin selitä yleisön laskevaa trendiä. Peräti 53 prosenttia Superpesiksen katsojista asuu suurien kaupunkien ulkopuolella.

– Jos otteluita ajetaan usein katsomaan kauempaa, myös polttoaineen kohonnut hinta vaikuttaa. Kaikkien ulkolajien ihanuus on myös se, että olemme täysin riippuvaisia säästä. Kesä-heinäkuussa yleisöä on eniten ja tänä vuonna sekä sateet että lämpö ovat karsineet kansaa katsomosta.

Naisten Superpesiksen yleisökeskiarvo oli kaudella 2019 yli 500, nyt samainen lukema on päälle 400 katsojaa ottelua kohden. Kaudella 2019 yleisötilaston nelonen Lapuan Virkiä keräsi lähes 600 katsojan ottelukeskiarvon, mihin on tällä kaudella yltänyt vain Porin Pesäkarhut.

Hallitseva mestari Pori on tällä hetkellä naisten Superpesiksessä ylivoimainen yleisömagneetti, joka nostaa yleisökeskiarvoa merkittävästi. Pesäkarhujen yleisökeskiarvo lähentelee tällä kaudella tuhatta katsojaa ottelua kohden.

– Pori on tehnyt vuosikausia määrätietoista ja hyvää työtä naisten pesäpallon näkyvyyden ja ottelutapahtuman kiinnostavuuden eteen. Yleisö on myös ottanut joukkueen omakseen, Rämet valottaa Pesäkarhujen suosiota.

Yleisön vanheneminen on yksi haasteista

Tutkimusyritys Sponsor Insightin raportti "Superpesiksestä kiinnostuneiden ihmisten profiilit" viime maaliskuulta antaa lisätietoa pesäpallon yleisöistä.

Huippupesäpallon seuraajista 60 prosenttia on miehiä ja 40 prosenttia naisia. Eläkeläisiä katsojista on 26 prosenttia, opiskelijoita vain 7 prosenttia.

Yleisön vähentyminen ja ikääntyminen lehtereillä on havaittu esimerkiksi naisten pesäpallon kautta aikain menestyneimmällä paikkakunnalla Lapualla. Virkiän yleisömäärät ovat laskeneet joukkueen menestysvuosista selvästi, takavuosien 3 200 katsojan yleisöennätyksestä on tultu pitkä matka alaspäin.

– Kun menestystä tuli, tuhat ihmistä oli sellainen raja, että jos sen alle jäi, niin petyttiin. Nykyään jos ottelussa on 500 katsojaa, olemme tyytyväisiä. Pudotus on ollut huima, Virkiän pesäpallojaoston puheenjohtaja Tero Ala-Nissilä linjaa.

Tällä hetkellä Virkiän keskiarvo on 397.

Lapuan Virkiän pesäpallojaoston puheenjohtaja Tero Ala-Nissilä eläytyy joukkueen peleihin selostuskopissa. Kuva: Mika Nygård / Yle

11-kertaisen Suomen mestarin edellinen voittodynastia on vuosilta 2011–2015. Tuolloin menestyksellä oli erikoinen vaikutus kaupunkilaisiin.

– Moni kommentoi, että mitä järkeä sinne on tulla, kun aina voitetaan. Voittaminen on mukavaa, mutta jos siitä tulee aamupuuron syöntiä, niin eihän se enää tunnu missään. Nyt on seitsemän vuoden jälkeen hirveä nälkä takaisin ykköspaikalle, Ala-Nissilä sanoo.

Pelinjohtaja Tero Viinamäen mielestä yleinen epävarma maailmantilanne vaikuttaa myös siihen, että ihmiset käyttävät rahojaan varautuneesti ja miettivät tarkkaan, mihin eurot laitetaan.

Pesäpalloliiton Rämetin mukaan yleisön vanheneminen ei kuitenkaan ole yleinen trendi Suomessa vaan paikkakuntakohtainen ilmiö.

– Suomi ikääntyy, mutta meillä on sekä miesten että naisten Superpesiksessä monipuolinen yleisö, joka koostuu perheistä, lapsista, miehistä ja naisista. Ikärakenne vaihtelee paljon paikkakunnasta riippuen, Rämet painottaa.

Lapuan pelinjohtaja Tero Viinamäki ja lukkari Anni Heikkilä harjoituksissa Lapuan katetulla Lukkarilan pesäpallostadionilla. Kuva: Mika Nygård / Yle

Sopimus Ruudun kanssa jakaa mielipiteitä

Yksi selitys laskeneiden yleisömäärien taustalla on myös Superpesiksen tv-sopimus. Pesäpalloliitolla on sopimus Sanoman Ruutu-palvelun kanssa, joka näyttää kaikki Superpesiksen ottelut.

Pesäpallo on Ruudun katsotuin kotimainen palloilusarja ja sopimus tuo Pesäpalloliitolle tällä hetkellä arviolta noin 100 000 euron (siirryt toiseen palveluun) vuositulot. Pesäpalloliitto ei suostunut kertomaan Yle Urheilulle, kuinka suuri osuus lähetysoikeuksista tulevista korvauksista jaetaan seuroille.

Virkiän Tero Ala-Nissilän mukaan seuroille valuu tuloista vain murusia.

– Ruutu-sopimuksesta seurojen saama korvaus on tavattoman pieni, Ala-Nissilä huokaa.

Elmo TV:n mukaan (siirryt toiseen palveluun) osa Superpesis-seuroista harkitsee jopa irtautumista Pesäpalloliitosta, jos tv-rahojen jakamiseen ei tule muutosta.

Kouvolan Pallonlyöjien puheenjohtaja Harri Lehto on lähettänyt Pesäpalloliiton johtokunnalle kirjeen, jossa hän vaatii selvitystä ja päätöksiä siitä, kuinka Pesäpalloliitolle tulevat tv-rahat ja muut tulot jatkossa jaetaan.

Pesäpalloliiton toiminnanjohtaja Vesa Rämetin mukaan Ruutu-sopimus tuo seuroille ja lajille ennen kaikkea näkyvyyttä, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi yhteistyökumppanuuksien solmimisessa ja mainosmyynnissä.

Tämänhetkinen sopimus on laadittu kauden 2026 loppuun saakka.

Lapualla on huomattu, että varsinkin sateisella säällä ihmiset katsovat ottelua mieluummin kotisohvalta kuin stadionin lehtereiltä.

– Lapualaisia on aina pesäpallo kiinnostanut ja tietenkin menestys edesauttaa siinä. Yksi syy laskeneisiin katsojamääriin on meillä varmasti se, että huonommalla säällä Ruudusta matseja näkee edullisesti, eikä tule ihan samalla tavalla lähdettyä enää paikan päälle, Lapuan Virkiän kapteeni Kaisaleena Saukko kertoo.

Kapteeni Kaisaleena Saukko kertoo mestaruuden olevan Virkiälle tällä kaudella realistinen. Kuva: Mika Nygård / Yle

Nuorison saamiseksi lehtereille on harkittu jopa TikTok-tähtien tai vastaavien idolien tuomista väliaikaviihdykkeeksi. Pelinjohtaja Tero Viinamäen mukaan ratkaisu yleisön houkuttelemiseksi on oltava pelillinen.

– Pelin on oltava mielenkiintoista ja viihdyttävää, ei kukaan halua tulla pelkkää kopittelua katsomaan, Viinamäki toteaa.

Yleisötilastoja voi tutkailla tarkemmin Superpesiksen nettisivuilta (siirryt toiseen palveluun).

Lue myös:

.
.