Hyppää sisältöön

Kommentti: Suomen MM-joukkue paisui hämmästyttävän suureksi – yleisurheilijat käyttivät päätään ja voittivat rankingpelin

Eugenen MM-kisoissa arvokisakasteensa saa peräti kymmenen suomalaisyleisurheilijaa. Monille jo arvokisapaikka on iso saavutus.

Tuomas Seppänen palaa arvokisaympyröihin kuuden vuoden tauon jälkeen. Vuonna 2015 moukarinheittäjä kisasi Pekingin MM-finaalissa. Kuva: All Over Press

Siitä ei ole kuin viisi vuotta, kun Suomen yleisurheilun MM-joukkueessa oli vain 12 urheilijaa. Mikäli minkäänlaisia takapakkeja ei tule, parin viikon päästä USA:n Eugenessa vastaava luku on 32. Kyseessä on isoin suomalaisjoukkue MM- tai olympiatasolla sitten vuoden 2005 Helsingin MM-kisojen.

Helsingin joukkueessa oli reilusti yli 30 urheilijaa. Kotikisoihin saa valita urheilijoita tavallista heppoisemmin valintaperustein.

Eugenen MM-joukkueen kokoon vaikuttaa ainakin osaltaan uusi rankingsysteemi. Siinä katsotaan yhden tuloksen sijaan useampia kisoja. Tuloksia isommassa arvossa ovat sijoitukset, joista saa hyviä pisteitä.

Kisat ovat eritasoisia, joten pelisilmällä on ollut paljonkin merkitystä MM-paikkojen metsästyksessä. Iso rooli on ollut Suomen Urheiluliiton valmennuspäällikkö Tuomo Salosella, joka on tutustunut rankingiin perin pohjin.

Urheilijat ovat ymmärtäneet, miten kisoihin päästään. He ovat etsineet sopivia kisoja, mitä on helpottanut Suomen hyvä kilpailujärjestelmä. Paavo Nurmen kisoista, Kuortaneen GP-kisoista ja Oulun rankingkisoista oli jaossa hyviä sijoituspisteitä. Lisäksi Eugenen MM-ikkunaan osuivat myös viime vuonna juhannuksen jälkeen pidetyt Vaasan rankingkisat. Siinäkin käytettiin järkeä, etteivät suomalaiset kisanneet toisiaan pihalle rankingkisoissa.

Systeemi suosii suomalaisia, mutta lajikin on myötätuulessa. Vuosi sitten Tokiossa joukkueessa oli 21 urheilijaa ja kolmen vuoden takaisissa MM-kisoissa 22 urheilijaa. Ollaan kaukana niistä ajoista, jolloin joukkueessa oli lähinnä keihäänheittäjiä ja kilpakävelijöitä.

Sanne Erkkola on yksi Suomen kymmenestä arvokisadebytantista. Kuva: Lehtikuva

MM-kisapaikoista uutisoiminen on aiheuttanut jonkin verran kritiikkiä. Itse kisapaikka ei kaikkien mielestä ole minkäänlainen saavutus.

Menestykseen tähtääville urheilijoille se ei sitä olekaan. Esimerkiksi Lassi Etelätalon, Kristiina Mäkelän, Wilma Murron ja Topi Raitasen kaltaisille kokeneille urheilijoille pelkkä osallistuminen ei riitä. MM-kisoissa menestyminen tarkoittaa heille lähinnä pistesijaa.

Suomen miesten jalkapallomaajoukkueelle EM-kisapaikka oli historiallinen. MM-kisapaikka on yhtä lailla historiallinen niille yleisurheilijoille, joille kisaedustus on ensimmäinen.

Vaikka joukkue on poikkeuksellinen iso, se ei kuitenkaan tarkoita suomalaisjuhlia Eugenessa. Noin kymmenellä urheilijalla on mahdollisuudet finaaliin tai pistesijaan, mutta MM-mitali olisi yllätys.

Elokuussa Münchenissä pidettävät EM-kisat ovat suomalaisille mitalimielessä otollisemmat kisat.

Eugenen MM-joukkueessa on peräti kymmenen urheilijaa, jotka tekevät aikuisten arvokisadebyyttinsä. Lisäksi kiekonheittäjä Salla Sipponen ja kilpakävelijä Elisa Neuvonen debytoivat MM- tai olympiatasolla.

Joukkueessa on myös moukarinheittäjä Tuomas Seppäsen kaltaisia hienoja tarinoita. Vuoden 2015 MM-finalistin huippupäivien arveltiin olleen jo ohi. Eugenessa 36-vuotias Seppänen palaa arvokisatasolle kuuden vuoden tauon jälkeen.

– Lähden tästä kotiin. Aamulla kuudelta töihin ja työvuoron jälkeen taas treenaamaan, Seppänen kertoi arjestaan Yle Urheilulle Oulun rankingkisoissa.

Seppäsen kommenttiin kiteytyy urheilun hienous. Kisapaikkakin on siis parhaimmillaan erittäin kova saavutus.

Lue myös:

.
.