Hyppää sisältöön

Mitä toivoa Suomellakaan on, kun huippumaitakin murskataan EM-kisoissa? Asiantuntijat eivät halua piiloutua helpon syyn taakse

EM-kisoissa on nähty muutamia murskavoittoja, jotka voivat olla arkipäivää jatkossakin. Asiantuntijat eivät halua piiloutua resurssipulan taakse, vaan kertovat, miten kehitys voi jatkua Suomessa takamatkasta huolimatta.

Englanti möyhensi Norjan EM-kisoissa peräti 8–0. Naisten jalkapallo on kasvanut maassa kovaa vauhtia viime vuosina, ja kotikisat vankistavat ilmiötä entisestään. Kuva: PA Images via Getty Images

Saksa–Tanska 4–0, Ranska–Italia 5–1, Englanti–Norja peräti 8–0. EM-kisoissa on nähty yllättävänkin murskaavia tuloksia, kun mestarisuosikkien joukkoon kuuluvat maat ovat murjoneet niin sanottuja seuraavan korin maita rumasti.

Samaiset maat Espanjalla höystettynä ovat myös niitä, joissa naisten jalkapalloon on viime vuosina satsattu enenevissä määrin paljon rahaa. Uefan seurarankingin perusteella Euroopan neljä parasta sarjaa ovat Ranska, Saksa, Espanja ja Englanti.

Kansainvälinen naisfutis on murroksessa, jossa yleinen kiinnostus kasvaa ja parhaisiin sarjoihin pystytään houkuttelemaan aiempaa suuremmilla palkoilla pelaajia.

Yle Urheilun asiantuntija, HJK:ta Kansallisessa liigassa valmentava Jonne Kunnas näkee, että kuilu kärkimaiden ja muiden välillä on kasvamassa entisestään, kun huippupelaajat kasaantuvat parhaisiin sarjoihin. Hän muistuttaa kuitenkin, että yksittäiset ottelut eivät kerro koko totuutta.

– Jos mietin Norjan kokoonpanoa, se on huonompi kuin Englannilla, mutta suurin osa pelaajista pelaa ihan samoissa sarjoissa. 8–0 ei kerro kaikkea. Tasoero huipun ja muiden välillä kasvaa, kun suurissa maissa satsataan ja taloudelliset resurssit sekä pelaajamassa ovat suurempia, Kunnas toteaa.

Kansainväliset jättibrändit ovat satsanneet naisfutikseen viime vuosien aikana merkittävällä tavalla, ja esimerkiksi FC Barcelona on maajoukkuepelaajineen jyrännyt Espanjan mestaruuteen neljästi peräkkäin.

Viime vuonna seura juhli Mestarien liigan voittoa, ja viime keväänä "Blaugrana" rikkoi kahdesti kaikkien aikojen yleisöennätyksen. Kotipeleissä Real Madridia ja Wolfsburgia vastaan Camp Noulle saapui yli 91 000 katsojaa.

FC Barcelona jyräsi Espanjan liigan voittoon ilman yhtään tappiota, ja kahdessa kotiottelussa seura sai houkuteltua paikalle yli 91 000 katsojan jättiyleisön. Kuva: Alejandro Garcia / EPA

Toukokuuhun saakka AIK:ta Ruotsin Damallsvenskanissa valmentanut Yle Urheilun asiantuntija Maiju Ruotsalainen muistuttaa, että suuret seurat pystyvät antamaan taloudellisen alkusysäyksen naisten joukkueen ammattimaistamiselle.

Osin kyse on myös yhteistyökumppanien vaatimuksista.

– Monet suuret yritykset, joilla tasa-arvoasiat ovat vahvasti esillä, eivät sponsoroi, jos seurassa ei panosteta myös naisten joukkueeseen. Vierailin Lyonissa vuonna 2005, ja siellä kerrottiin, että kaupunginjohtaja oli vedonnut seuraan, kuinka tärkeää kaupungin imagon kannalta olisi panostaa naisten joukkueeseen.

Tulosta on tullut, ja ranskalaisseura on hallinnut Mestarien liigaa voittamalla sen peräti kahdeksan kertaa, viimeksi toukokuussa. Aiemmin kansainvälisesti erittäin kova sarja Ruotsin Damallsvenskankin on helisemässä suurempien maiden kiihdyttäessä vauhtiaan.

– On tosi vaikeaa pysyä kilpailussa mukana, kun rahaa ei ole. Ruotsissa moni pelaaja elää matkalaukun kanssa ja menee yksiöistä toisiin, koska he vain pitävät futiksesta niin paljon. Toisaalla seurat pystyvät jo tarjoamaan sellaisen elintason, että on ihan kiva koti ja elämäkin siinä sivussa, Ruotsalainen havainnollistaa.

Mahdollisuus menestyä jatkossakin

Vaikka kärkimaat menevät kovaa, monien maiden mukaan lukien Suomen parhaat pelaajat pelaavat parhaissa sarjoissa. Se mahdollistaa Kunnaksen mukaan myös tulevaisuudessa sen, että yllätykset ovat arvokisoissa mahdollisia.

– Uskon, että asetelma tulee muuttumaan niin, että jos näissä kisoissa on puhuttu lukuisista mestarisuosikeista, niiden määrä tulee kapenemaan. Se ei silti poista mahdollisuutta menestyä jatkossakin, kun paras avauskokoonpano on kunnossa ja pelaajat pelaavat oikeissa sarjoissa ja seuroissa.

Arvokisojen ulkopuolella MM-karsinnoissa tasoerot ovat olleet vielä julmempaa luokkaa. Viime syksynä muun muassa Englanti riepotteli Latviaa 20–0, Belgia Armeniaa 19–0 ja Ranska Viroa 11–0. Tällaiset ottelut eivät palvele ketään.

Ruotsalainen näkee, että mahdollisuus pysyä mukana kilpailussa riippuu pitkälti arjen ammattimaisuudesta. Intensiteetin kaikessa tekemisessä täytyy olla korkealla tasolla.

– Naisten futiksen vauhti kasvaa kovaa, koska pelaajat ovat parempia urheilijoita. Jos intensiteettiä ei pystytä pitämään, kärkimaat huitelevat menemään. Ranskan ja Suomen treenipeliäkin kun katsoi keväällä, voidaan puhua mitä vain sijoittumisesta tai ratkaisuista kentällä, mutta esimerkiksi ranskalaispelaajien vauhti ja kyky prässätä sekä vaihtaa suuntaa olivat ihan eri tasolla kuin Suomen.

– Jos sellaista ei ole arjessa, miten ihmeessä pelissä sellaiseen pystyisi reagoimaan?

Englannin mestaruutta Chelsean paidassa juhlinut australialaishyökkääjä Sam Kerr on yksi WSL:n parhaiten palkatuista pelaajista. Kuva: The FA via Getty Images

Ennen viime kautta Englannin pääsarja WSL solmi kolmivuotisen sopimuksen Sky Sportsin ja BBC:n kanssa liigan näyttämisestä. Sky näyttää vuosittain 44 ja BBC 22 ottelua. Diilin vuosittaiseksi arvoksi on kerrottu brittimediassa (siirryt toiseen palveluun) noin kahdeksan miljoonaa puntaa eli lähemmäs 9,5 miljoonaa euroa, joka jaetaan seurojen käyttöön.

Telegraphin selvityksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) liigan pelaajat tienaavat vuosittain 20 000 punnasta noin 250 000 puntaan, jotkut enemmänkin. Yhdysvalloissa NSWL:ssä pelaajien minimipalkaksi on määritelty 35 000 dollaria. Suomessa tällaisista lukemista saadaan luonnollisesti vain haaveilla, ja mahdollisuus keskittyä vain jalkapalloon on ensisijaisesti KuPSissa ja Åland Unitedissa.

Viimevuotisen tutkimuksen mukaan naisten urheilulla Britanniassa on valtava potentiaali ja mahdollisuus triplata liikevaihto ja yltää jopa miljardiin puntaan vuoteen 2030 mennessä. Datan mukaan tennis ja jalkapallo luovat yli puolet liikevaihdosta.

Kunnas muistuttaa, että kun seuroilla alkaa olla esimerkiksi tv-sopimusten avulla enemmän rahaa, siitä saattaisi olla saatavissa pieni osuus myös Suomeen pelaajamyyntien avulla.

– Uskon pelaajamyynnin olevan iso markkina tulevaisuudessa, ja se on yksi mahdollisuus kasvattajasarjassa kerätä rahaa. Suomessakin pitää olla valmiita tekemään sellaisia sopimuksia, etteivät pelaajat aina lähde ilmaiseksi.

– Kansallinen liiga on ottanut hyviä steppejä, mutta vielä on pitkä matka siihen, mitä se voisi olla ilman mitään älyttömiä asioita. Liigassa täytyy pystyä takaamaan riittävät olosuhteet ja vaatia seuroilta enemmän.

"Ei saa piiloutua resurssien taakse"

Kunnas ja Ruotsalainen eivät näe mitään negatiivista siinä, että kansainvälinen huippufutis kehittyy ja resurssit paranevat. Erojen kasvaminen maiden välillä on normaalia kehityksen tulosta.

– Se on luonnollinen suunta, miten huippu-urheilu toimii. Tulee jakoa huippusarjoihin, niin sanottuihin välisarjoihin ja kasvattajasarjoihin. Näen sen niin, että se puskee meitä Suomessakin eteenpäin, Kunnas toteaa.

Kansallisessa liigassa pelaa tällä hetkellä 10 joukkuetta, mutta Jonne Kunnas toivoo, että joukkuemäärää supistettaisiin. Kuva: Nationella ligan

– Ei saa piiloutua vain resurssien taakse, vaikka ne ovat muualla isompia. On tärkeää löytää keinoja tehdä asioita kunkin maan mittakaavassa mahdollisimman hyvin niin, että sarja ja pelaajat kehittyvät.

Ruotsalainen toivoo, että Suomessa seuroissa olisi pidemmän tähtäimen strategioita, jotka eivät ole yksittäisistä ihmisistä riippuvaisia. Naisfutiksella on kotimaassa potentiaalia, jota ei ole täysin osattu hyödyntää.

– Miten saisimme naisten peleihin katsojia ja miten saisimme median kiinnostumaan enemmän? Tarvitaan hyviä suunnitelmia pitkälle ajalle ja strategia, joka olisi mahdollisimman hyvin pilkottu.

Lue myös:

Helmareiden vaihtopelaajat harmissaan tilanteestaan – "Siihen, ketkä pelaavat avauksessa, ei voi kauheasti vaikuttaa"

Kommentti: Pelkkä ilo Helmareiden EM-kisapaikasta ei enää riitä – Palloliitto voi seuraavien vuosien aikana osoittaa, seisooko se sanojensa takana

Miten Helmarit voisi saavuttaa maailman kärkeä? Asiantuntijalta vaatimus Palloliitolle ja kritiikkiä valmennukselle: "Annettu aika paljon tasoitusta"

Suomi pysäytti maailmantähdet hetkeksi, mutta sitten tuli melkoinen virhekimara – videot ottelusta saivat asiantuntijat pyörittelemään päitään

Helmareiden päävalmentaja selitti ihmetyttäneitä ratkaisuja EM-kisojen isossa pelissä – asiantuntijat kyseenalaistivat perustelut

Näin lähelle jäi Helmareiden tasapeli! Maailman kallein pelaaja Harder upotti Suomen – maalitykin vaihtaminen ihmetytti asiantuntijaa