Hyppää sisältöön

Vierailu toisessa kotimaassa Etiopiassa herätti suomalaisen formulakuljettajan – kummastelee miljonäärien turhamaisuutta

Formula 3 -luokassa ajava William Alatalo tähtää autourheilun kuninkuusluokkaan. Vierailu hänen toiseen kotimaahansa sai pohtimaan, miten Suomessa ja ylipäätään Euroopassa voidaan valittaa pienimmistäkin asioista.

William Alatalo kertoo matkastaan Etiopiaan. Kuva: Jarkko Vuolle.
William Alatalo kertoo matkastaan Etiopiaan. Kuva: Jarkko Vuolle.

Kun puoliksi etiopialainen formulakuljettaja William Alatalo, 20, kävi kesäkuussa pitkästä aikaa Etiopiassa, erityisesti yksi jäi mieleen.

– Kodittomat lapset. Se ottaa kyllä sydämeen, Alatalo sanoo Kuortaneen kauniissa maisemissa.

Alatalo vieraili etiopialaisen äitinsä Mimin kanssa pääosin Etiopian pääkaupungissa Addis Abebassa. Kymmenen miljoonan ihmisen kaupungin kadut olivat ruuhkaisia, likaisia, ja niillä oli kodittomia nukkumassa ilman ruokaa tai vettä.

– Varsinkin kävi sääliksi kaikkia pieniä lapsia, joilla ei ole ollenkaan vanhempia. Ja he kerjäävät kadulla rahaa ja ruokaa. Se ei ole todellakaan hyvän näköistä, Alatalo sanoo.

Edellisestä Etiopian visiitistä ehti kulua nelisen vuotta. Alatalo olisi halunnut käydä maassa enemmän tapaamassa sukulaisiaan, mutta korona-aika ja maassa edelleen käytävä sisällissota muuttivat suunnitelmia.

Maan pohjoisosissa puhkesi vuoden 2020 lopulla konflikti liittohallituksen ja kapinallisten välillä. Tutkijat ovat arvioineet DW Newsin mukaan (siirryt toiseen palveluun), että jopa 500 000 ihmistä on saattanut kuolla konfliktin takia. Lisäksi yli 2,5 miljoonaa ihmistä on jättänyt kotinsa.

Juttu jatkuu kuvien jälkeen.

Kuva: Aleksi Hyvönen / Yle
Etiopian turvallisuusjoukot partioimassa kadulla sen jälkeen, kun armeija otti Haikin kaupungin haltuunsa kapinallisilta. Kuva joulukuulta 2021. Kuva: Anadolu Agency via Getty Images

Konflikti ehti jo hieman helpottua hallituksen julistettua maaliskuussa tulitauon, mutta nyt kuukausien jälkeen taistelut ovat alkaneet uudelleen.

YK:n humanitaaristen asioiden koordinointitoimisto OCHA:n mukaan Etiopian humanitaarinen tilanne onkin heikentynyt merkittävästi jatkuvien konfliktien, väkivallan ja ilmastohäiriöiden, kuten pitkittyneen kuivuuden takia.

Alatalo havaitsi reissuillaan myös kuivuutta. Kuva: William Alatalo

Väkiluvultaan Afrikan toiseksi suurin valtio on myös yksi maailman köyhimmistä maista. Se on ollut viime vuosina kuitenkin yksi nopeimmin kasvavista talouksista maailmassa.

Alatalo näkee, että moni asia on muuttunut edellisen vierailun jälkeen parempaan suuntaan, mutta edistys on hidasta.

– Ei se päivässä tapahdu, että ihmiset eivät näe nälkää. Se muuttuu hitaasti. Mutta mitä muistan viime reissusta, niin on menty parempaan päin. Kaupunki näytti paremmalta ja en nähnyt yhtä paljon ihmisiä kadun varrella. Heitä oli silti hyvin paljon.

Alatalo vieraili pääosin maan pääkaupungissa. Maaseutuun hän ehti tutustua kertaalleen käydessään vajaan kahden tunnin ajomatkan päässä isoäitinsä haudalla.

Pääkaupungin ulkopuolelle matkustaminen ei ole aina turvallista. Suomen ulkoministeriö linjasi huhtikuussa matkustustiedotteessa, että kaikkea matkustamista Addis Abeban ulkopuolella tulee välttää.

Ulkoministeriön mukaan esimerkiksi taskuvarkaudet ja omaisuusrikoksiin liittyvät pahoinpitelyt ovat lisääntyneet ja väkivaltaistuneet.

– Kaupungista ulospäin meneminen ei ole kovin turvallista. Ei se ole vaarallistakaan, mutta vähän pitää olla tarkempana. Olen kuullut, että ihmiset saattavat joskus varastaa. Minulle kaikki ihmiset ovat olleet mukavia, että en ole saanut itse sellaista kuvaa, Alatalo sanoo.

Maaseudun maisemia. Kuva: William Alatalo

Maaseudulla näytti Alatalon mukaan huonommalta kuin kaupungissa.

– Maaseutu on kaunista, mutta kuinka huonot oltavat ihmisillä onkaan. Puhumattakaan, että heillä olisi juoksevaa vettä tai sähköä. Juuri yksi ateria ruokaa päivässä. Eivät he olleet kovin terveitä. Se jäi päällimmäisenä mieleen.

Alatalon mukaan Addis Abebassa puolestaan osa asui pellistä tehdyissä kymmenen neliön kokoisissa taloissa. Huoneissa on patja ja jonkinlainen vessa. Usein se oli pieni reikä lattiassa.

– Toki meillä oli ihan hyvät oltavat. Meillä ei ollut suihkua ja ruokaa kovin paljon, mutta muuten oli hyvät oltavat. Jos menisi muiden paikallisten taloihin, niin se olisi hyvin erilaista. Sänky siellä olisi jo plussaa.

Kuva: William Alatalo
Kuva: William Alatalo

Alatalo oli reissussa etiopialaisen äitinsä kanssa. Hänen äitinsä opiskeli Etiopiassa, mutta muutti noin 20-vuotiaana Bahrainin kautta töiden perässä Dubaihin. Siellä hän tapasi työmatkalla olleen Markun, ja kaksikko muutti yhdessä Suomeen.

– Oma äitini ja sukuni siellä ovat olleet kohtuu hyvissä oloissa siihen keskitasoon nähden. Ruokaa on aina saatu ja on ollut katto pään päällä. Muilla ihmisillä ei ollut ihan samanlaiset mahdollisuudet, Alatalo sanoo.

Alatalo oli reissussa äitinsä kanssa. Alatalo kävi keskustelemassa myös Etiopian moottoriurheilujohtajan kanssa siitä, miten hän voisi tuoda lajia enemmän esille maassa. Kuva: William Alatalo

Alatalon mukaan Suomessa ja ylipäätään Euroopassa ihmisillä onkin usein samanlainen tyyli ajatella asioista. Vaikka asiat ovat hyvin, niin joidenkin mielestä ne ovat silti huonosti.

– Vaikka Etiopiassa asiat olivat huonosti, niin ihmisillä meni hyvin. He olivat iloisia, eivätkä he olleet masentuneen oloisia. Osa oli kodittomia, ja silti he hymyilivät ja juttelivat ihmisille. Ei heillä ollut mielessään mitään ongelmaa, vaikka elämä ei mennytkään niin hyvin.

Formulamaailmassa Alatalo on kuitenkin saanut todistaa, kuinka hyvin tienaavat urheilijat ovat valittaneet pienemmistäkin asioista.

– En ole itse niin tarkka, mutta muut ihmiset ovat aika tarkkoja, että kuinka heitä palvellaan. Minulle ei ole ihan niin väliä.

Esimerkiksi ruoasta löytyy aina sanottavaa.

– Tässä ei ole suolaa, tämä liha ei ole tarpeeksi kypsää, hotellissa on liian kova, liian pehmoinen tai liian pieni sänky ja suihkusta ei tule lämmintä vettä.

– Olemme hienoissa paikoissa ja viiden tähden hotelleissa ja syömme hyvissä ravintoloissa. Kaikki on hyvin, mutta voimme valittaa hyvin pienistäkin asioista. Välillä pienet ongelmat ovat isoja ongelmia.

Kaksi eri maailmaa

Etiopiasta Alatalo palasi arkeen ja formulamaailmaan, jossa raha näyttelee isoa roolia. Esimerkiksi Formula 3 -sarjassa ajaminen maksaa kuljettajalle satoja tuhansia euroja.

Raha vaikuttaa tuloksiin. Mitä enemmän rahaa, sitä enemmän voi ajaa testejä kauden aikana oikealla formulalla. Esimerkiksi Alatalo ajaa taloudellisista syistä enemmän simulaattorilla.

Alatalo harjoittelemassa Seinäjoella sijaitsevassa formulasimulaattorissa. Kuva: Jarkko Vuolle

Hän myöntää, että raha mietityttää ja stressaa jonkin verran.

– Jos ajaa seinään, se menee omasta pussista. F3:ssa menee aika paljon omasta pussista ja se ei ole halpaa leikkiä. Pitää miettiä seuraavaa kautta ja seuraavia kisoja koko ajan, että millä budjetti tähän riittää, Alatalo sanoo.

– Jos toisella on puolet enemmän rahaa, hän pystyy menemään parempaan tiimiin ja ajamaan enemmän. Kauteen lähdettäessä he ovat kymmenen askelta edellä. Se merkitsee todella paljon.

Yöunia suomalaiskuljettaja ei ole kuitenkaan menettänyt. Hän muistuttaa rahan olevan osa tätä lajia.

– Se on vaan omaa tyhmyyttä, että olen ottanut autourheilun lajiksi. Jos olisin ollut pienenä fiksumpi, niin olisin ottanut uinnin tai jonkun juoksun, että olisi ollut vähän halvempaa, Alatalo lohkaisee.

– Tästä olen kuitenkin tykännyt ja tähän ollaan menty. Toivottavasti pystyn tätä vielä harrastamaan. Jos rahat loppuvat, niin loppuvat. Sitten loppuu ajaminen tai siirrytään halvempaan luokkaan. Se on loppujen lopuksi hyvin yksinkertaista.

Jaakko Ojaniemi vastaa Alatalon fysiikkaharjoittelusta.

Alatalo on haaveillut autourheilun kuninkuusluokasta, F1:stä, 15 vuoden ajan. 20-vuotias suomalainen on saanut vastailla jo useita kertoja, milloin hän tavoittelee paikkaa auringossa.

Hänellä on sanojensa mukaan selvä suunnitelma F1-sarjaan. Vuodella ei ole kuitenkaan väliä.

– Olen sanonut, että 2025 tai vaikka 2024 tai 2026. Minulle on ihan sama. Toki mieluusti nuorena sinne pitäisi mennä, sillä sinne halutaan nuoria kuljettajia.

Tätä ennen on kuitenkin monta vuorta kiivettävänä.

– Unelmana on F1, mutta ensin pitää päästä F2-sarjaan, pärjätä siellä hyvin ja päästä F1-akatemiaan. Sitten pitää saada jonkinlainen budjetti, jotta pääsee formula ykkösiin, Alatalo tiivistää.

Lue myös:

F3-sarjaan nouseva formulalupaus William Alatalo, 19, nostaa vahvuudekseen kilpailutilanteet – treenaa parhaillaan Bottaksen aiemman fysiikkavalmentajan opeissa

Oletko koskaan nähnyt, miten formulakuski harjoittelee? Suomalaisen huippulupauksen treenipäivä sisältää kaikkea muuta kuin ajamista