Hyppää sisältöön

Kommentti: Kaikkien aikojen pesäpalloilijan tempaus johti potkuihin, mutta siihen kiteytyi paljon – Toni Kohosen psyyke erotti hänet muista

Pesäpallolegenda Toni Kohosen uran johtavin teema on ollut hänen psyykkeensä, kirjoittaa Yle Urheilun toimittaja Simo Arkko.

Kuva: Elmeri Elo / All Over Press

Imatran pesäpallostadionilla päättyy tänään yksi suomalaisen urheiluhistorian merkittävimmistä urista.

Toni Kohosen, kaikkien aikojen pesäpalloilijan, merkittävyyttä ja suuruutta lajissa on vaikea edes kuvailla. Mestaruuksien, mitaleiden ja henkilökohtaisten saavutusten lisäksi kenties parhaiten uraa kuvastaa, että Kohonen on pelannut pesäpalloa kolmasosan satavuotisen lajin historiasta.

Huipulla ja miesten Superpesiksessä vuosia kertyi lähes kolmekymmentä. Kohonen saavutti legendaarisella urallaan kymmenen SM-kultaa ja kaikkiaan 20 mitalia.

Hänet valittiin vuoden pesäpalloilijaksi kolmesti ja vuoden lukkariksi 13 kertaa. Itä–Länsi-kamppailuja Kohosella on eniten, 23 kappaletta.

Pesäpallolegenda ei ollut vain voittamassa mestaruuksia, hän oli yksi niiden kulmakivistä paitsi huiman lukkarointinsa myös sisäpelaamisensa ansiosta.

Kohosen parhaimmat vuodet nähtiin 2010-luvulla Sotkamon Jymyssä, jossa hän johdatti seuran viisi kertaa peräkkäin Suomen mestariksi. Kolme kovaa koota, Toni Kohonen, Jani Komulainen ja Roope Korhonen, muodostivat tuolloin hurjan trion Jymyn sisäpelissä.

Katso alta Urheiluruudun juttu Toni Kohosesta sunnuntailta 14.8.2022. Katseluoikeus päättyy 12.9.2022.

Toni Kohonen lyö
Urheiluruutu vieraili Toni Kohosen luona muistelemassa miehen pitkää ja menestyksekästä uraa.

Kohosen kaltaista uraa ei voisi saavuttaa ilman valtavaa kunnianhimoa ja henkistä kanttia. Hän oli myös hankala ja jääräpäinen pelaaja, joka halusi tehdä asioita omalla tavallaan.

Kun Kohonen ei saanut pelata Kiteellä joukkueensa ykköslukkarina, hän päästi vuonna 1996 Loimaalla yhdessä ottelussa kolme palloa tahallaan räpylänsä alta. Se johti potkuihin seurasta.

Kohonen totesikin uransa päätöshaastattelussa Yle Urheilulle, ettei mikään muu kuin lukkarina pelaaminen kiinnostanut.

– Mutta voin sanoa, että jos en olisi niitä ratkaisuja silloin tehnyt, tuskin olisin tällaista uraa tehnyt, lukkarina ainakaan. En tekisi mitään toisin, Kohonen totesi Ylelle.

Lukkarina Kohonen loisti aluksi hirmukovan fysiikkansa ansiosta kovalla heittokädellään sekä räjähtävyydellään. Niiden ansiosta hän teki jäätäviä suorituksia polttaessaan etenijöitä näppilyönneistä.

Myöhemmin Kohonen menestyi aiempaa enemmän myös lautasen hallinnan, rytmittämisen ja taktisuuden kautta. Hän sääteli varmoja syöttöjään usein juuri sopivalla tavalla tilanteen mukaan.

Voi kuitenkin vain ihmetellä, miten Kohonen pysyi niinkin pitkään lajin ja lukkaroinnin kehityksessä mukana, vaikka ne muuttuivat pitkän uran aikana valtavasti.

Tähän vastaus lienee Kohosen hurjassa harjoittelussa ja intohimossa lajiin. Hän totesi haastattelussani jo vajaat kaksi vuotta sitten, että jaksaa pelata ja pysyä kunnossa juuri intohimonsa ansiosta.

– Kyllä se lähtee henkilökohtaisesta suhtautumisesta urheiluun. Intohimo tähän lajiin on ollut valtava, Kohonen tuumi urastaan.

Toni Kohosen uralla johtavin teema onkin ollut hänen psyykkeensä.

Monella huippu-urheilijalla takki olisi voinut tyhjentyä saavutuksien ansiosta, mutta Kohoselle ei riittänyt mikään. Hän halusi kerta toisensa jälkeen olla paras ja voittaa.

Ja niin hän myös oli ja voitti.

Kaikkien aikojen pesäpalloilija.

Lue myös:

Toni Kohonen päätti jo nuorena, että haluaa Suomen parhaaksi lukkariksi – potkuihin johtanut tempaus kertoo pesäpallolegendan kovapäisyydestä

Pesäpallolegenda Toni Kohonen vaihtaa seuraa – edessä huikean uran viimeinen rutistus: "Oli lähellä, että olisin lopettanut viime kauteen"