Hyppää sisältöön

Yleisurheilun MM-kisojen pikajuoksuista on käynnistetty tutkinta – tässä ovat reaktioajat, joita ei usko kukaan: "Jotain outoa siellä tapahtui"

Oregonin MM-kisoissa ilmoitetut pikajuoksujen reaktioajat ovat epäuskottavia verrattuna arvokisojen keskiarvoihin. Vilppilähdöt ja niiden vuosikymmeniä vanha sääntö on puhuttanut myös Münchenin EM-kisoissa.

Mitalisuosikkeihin Oregonin MM-kisoissa kuulunut Devon Allen poistettiin finaalista vilppilähdön vuoksi. Kyseessä oli Allenin uran ensimmäinen varaslähtö. Kuva: EPA-EFE/All Over Press

Münchenin EM-viikko nähdään Ylen kanavilla 11.–21.8. Suorat lähetykset, kohokohdat, kisojen aikataulun, kiinnostavat uutiset ja puheenaiheet löydät Ylen kisasivulta.

MÜNCHEN. Oregonin MM-kilpailujen 110 metrin aitojen finaali keskeytetään välittömästi lähtölaukauksen jälkeen. Kotikatsomon pettymykseksi lähtötuomari hylkää ennakkosuosikkeihin lukeutuneen yhdysvaltalaisen Devon Allenin.

Allenin reaktioajaksi ilmoitetaan 99 millisekuntia eli 0,099 sekuntia. Yleisurheilussa käytössä olevan säännön mukaan urheilija hylätään, mikäli hänen reaktioaikansa on alle 100 millisekuntia, koska se katsotaan varaslähdöksi. Hämmennystä lisää, ettei Allenin vilppiä ole mahdollista havaita videokuvan perusteella, vaan hän lähtee samassa rintamassa kuin muut.

Lähtötelineissä olevat anturit ilmoittavat kuitenkin, että Allen on sääntöjen mukaan tuottanut niihin lähtöä kuvaavan määrän voimaa millisekunnin liian aikaisin.

Allen ohjataan sivuun. Yleisö osoittaa mieltään.

Yleisö ei ole mielipiteensä kanssa yksin. Asiantuntijoiden mukaan Allen ei syyllistynyt vilppiin, vaan joutui vanhan säännön uhriksi. Mutta palataan asiaan myöhemmin ja tarkastellaan ensin Oregonin MM-kisojen keskustelua herättänyttä ilmiötä.

Reaktioajoissa ennennäkemätön keskiarvo

Yleisurheilun ajanottoon liittyvissä asioissa japanilaisfirma Seiko ja sveitsiläinen Omega ovat alan kaksi suurinta toimijaa. Seiko on yksi Kansainvälisen yleisurheiluliiton pääsponsoreista, jonka kontolla ovat muun muassa MM-kisat. Omega puolestaan vastaa olympialaisista ja Timanttiliigasta.

Arvokilpailujen pikajuoksuissa ja Timanttiliigassa juoksijat reagoivat lähettäjän laukaukseen noin 0,150 sekunnin eli 150 millisekunnin keskiarvolla. Esimerkiksi Usain Bolt kilpaili urallaan 100 metrillä kolme olympia- ja viisi MM-finaalia, joissa finalistien reaktioaikojen keskiarvo oli 0,153 sekuntia. Bolt vilppasi urallaan vain kerran, Daegun MM-finaalissa vuonna 2011, mutta aina maaliin päästessään hän oli mitaleilla, vaikka hänen reaktioidensa keskiarvo oli 0,162 sekuntia.

Kuluvan kauden Timanttiliigan osakilpailuissa 100 metrin sileillä ja pika-aidoissa niin miesten kuin naisten keskiarvo on 0,150 sekuntia. Tätä taustaa vasten pikajuoksua seuraavat olivat ihmeissään, kun Oregonin MM-kisoissa juoksijoiden reaktioajat olivat aivan toista maata.

Miesten satasella juostiin kaikkiaan seitsemän alkuerää ja kolme välierää matkalla finaaliin. Näissä erissä juoksijoiden reaktioaikojen keskiarvo oli 0,132 sekuntia. Finaalissa se oli 0,130 sekuntia. Miesten pika-aidoissa trendi oli sama: matkalla finaaliin reaktioiden keskiarvo oli 0,135 ja finaalissa peräti 0,125 sekuntia. Naisten pika-aidoissa finalistit reagoivat paukkuun keskiarvolla 0,129:ssä ja sileällä 0,136 sekunnissa.

– Kun normaalisti koko kisoissa tulee 3–4 kappaletta alle 115 millisekunnin reaktioita, Oregonissa niitä tuli 25 kappaletta. Jotain outoa siellä tapahtui, Kansainvälisen yleisurheiluliiton tuomari Pasi Oksanen sanoo.

Oksanen ei ollut työtehtävissä Oregonissa, vaan vasta elokuun alussa nuorten MM-kisoissa Kolumbian Calissa.

– En tiedä, millainen rekyyli Oregonista tuli, mutta Calissa oltiin sitten ihan toisessa ääripäässä. 130:n reaktioiden keskiarvo olikin yhtäkkiä 170, vaikka kyse oli samasta firmasta ja samoista vehkeistä. Tuo 130 on kaikkein pienin keskiarvolukema, jonka olen nähnyt missään arvokisoissa, Oksanen sanoo ja kertoo, että Kansainvälinen yleisurheiluliitto on aloittanut tutkinnan poikkeuksellisista reaktioajoista.

WA:n hallituksen jäsen Antti Pihlakoski vahvistaa pyytäneensä liiton kilpailuvaliokuntaa tutkimaan syyn Oregonin poikkeuksellisille reaktioajoille.

– Olen pyytänyt asiaan liittyvää selvitystä sekä muutosta reaktioaikasääntöön. Asiaa valmistellaan ensin kilpailuosastolla ja sitten kilpailuvaliokunnassa. Kun esitys on valmis, hallitus päättää asiasta. Aikaisintaan marraskuun lopussa, Pihlakoski kertoo.

Yle Urheilu välitti Kansainvälisen yleisurheiluliiton kautta haastattelupyynnön Seikolle, mutta liitto ilmoitti, ettei japanilaisyhtiöllä ole tapana antaa haastatteluja.

Iänikuinen sääntö

0,1 sekunnin vilppisääntö perustuu vanhaan käsitykseen, jonka mukaan ihminen ei pysty reagoimaan starttipistooliin nopeammin ilman että syyllistyy aavistuslähtöön. Erona nykypäivään kuitenkin on, että tuolloin lähettäjä ampui lähtölaukauksen ruutiaseella radan vierestä, noin 10–15 metriä ykkösradasta, minkä vuoksi äänellä kesti kauemmin kantautua sisä- ja ulkoradalla kilpailleen juoksijan korviin.

2000-luvulla käytetään sähköasetta, josta ääni ohjataan juoksijoiden kannalta tasaisesti sijoitettuihin ämyreihin. Äänen kantomatka on siis aivan eri kuin aikana, jolloin 0,1 sekunnin vilppiraja sai alkunsa. Reaktioaikoja on mitattu 1980-luvulta alkaen.

Pikajuoksun lähdössä on kaksi määrittävää tekijää. Yksilöllinen tekijä on se, kuinka nopeasti urheilija pystyy lähtemään liikkeelle kuullessaan paukun.

Toinen yhtälön muuttuja on se, milloin urheilija kuulee paukun eli kauanko äänellä kestää tavoittaa urheilija. Ihanteellisessa maailmassa kaiuttimien etäisyys olisi luonnollisesti vakio, mutta näin ei todellisuudessa ole.

– Äänilähteen sijaintia ei ole määritelty kansainvälisissä säännöissä lainkaan. Tällaista mutuilua ei saisi olla, vaan säännöissä pitäisi määrittää, miten lähetyslaitteiden asetuksissa huomioidaan kaiuttimien etäisyys, mikäli se vaihtelee kilpailujen välillä, Esa Mikkonen sanoo.

Mikkonen on suomalaisten yleisurheilukilpailujen ajanotosta jo lähes 20 vuotta vastanneen Reefline Oy:n toimitusjohtaja. Mikkosen mukaan Suomessa järjestettävissä kilpailuissa kaiuttimet sijoitetaan pääosin juoksijoista katsottuna etuviistoon, ei urheilijoiden taakse.

– Olemme määritelleet etäisyyden 13 metriin, mutta kymmenen metriä on mielestäni nykyisellä 0,1 sekunnin vilppisäännöllä minimi, Mikkonen sanoo ja panee Oregonin MM-kilpailujen reaktioajat nimenomaan kaiuttimien sijoittelun piikkiin.

– Varmaa tietoa ei ole, mutta valistunut veikkaukseni on, että jostain syystä kaiuttimet ovat olleet lähempänä kuin aiemmissa Seikon tekemissä kisoissa. Hallikisoissa on välillä nähty, että kaiuttimet ovat olleet 2–3 metrin päässä, kuten Belgradissa muutama vuosi sitten, Mikkonen muistelee.

Mikkonen viittaa vuoden 2017 EM-hallikisoihin, joissa esimerkiksi naisten 60 metrin aitojen toinen alkuerä päästiin matkaan vasta viidennellä yrittämällä – kun seitsemästä urheilijasta neljä oli hylätty varaslähdön takia.

Sekoilulta ei vältytty Belgradin EM-hallikisojen aitafinaalissakaan. Isabelle Pedersen diskattiin varaslähdön vuoksi, mutta muutama minuutti myöhemmin hän sai sittenkin luvan kilpailla. Kuva: Alexander Hassenstein/Getty Images

Euroopan yleisurheiluliiton tilastopalvelusta toistakymmentä vuotta vastanneen Tilastopajan vetäjä Mirko Jalava muistaa Mikkosen mainitseman kilpailun.

– Katsoin kisoja kotisohvalta ja otin parin lähdön jälkeen yhteyttä, että viekää ne kaiuttimet nyt helvetti kauemmaksi. Erävaiheen jälkeen näin onneksi tehtiin, mutta moni ehti kärsiä aivan turhaan, Jalava kertaa Belgradin tilannetta Münchenin olympiastadionilla.

Onko laitteisiin asennettu viive?

Toisin kuin MM- tai olympiakisoissa, Münchenin EM-kisoissa ajanotosta vastaava ranskalainen Atos ei ole liiton sponsori eikä näin ollen näkyvillä stadionilla. Virallisissa tulosliuskoissa vastaavaksi tahoksi on ilmoitettu Atos, mutta Jalavan mukaan ajanotto on myyty eteenpäin ranskalaiselle alihankkijalle Matsportille. Sen mittaamat reaktioajat ovat normaalien keskiarvojen rajoissa eli 150 millisekunnin luokkaa.

Jalava kuitenkin arvioi, että pikajuoksujen lähettämiseen liittyvän teknologian tarkastelu ei kestä päivänvaloa. Läpivalaisua on tuskin kuitenkaan luvassa, sillä Seiko ja Omega ovat olleet tekniikastaan visusti hiljaa koko sähköaseen aikakauden.

Yli 20 vuotta kansainvälistä tilastointia peranneen Jalavan mukaan ei ole mahdollista, että huippuluokan lähtijän reaktionopeus vaihtelisi merkittävästi. Yhdysvaltalainen Christian Coleman tunnetaan tykkilähdöistään, joiden keskiarvo on viime vuosina ollut 130 millisekuntia.

Vaikka Coleman irtoaa käytännössä aina ensimmäisenä telineistä, hän ei silti ota varaslähtöjä. Oregonin MM-kisojen 100 metrin finaalissa vilppi oli kuitenkin lähellä: laitteisto antoi Colemanille reaktioajaksi 0,104 sekuntia. Aiemmissa erissä hänen reaktionsa olivat olleet 0,118 ja 0,122 sekuntia, jotka nekin olivat parempia kuin mitkään aiemmat noteeraukset Colemanin arvokisahistoriassa.

– Mitä kukaan ei uskalla sanoa ääneen on, että lähtölaitteisiin on asetettu viive. Näin on tehty siksi, että vältyttäisiin turhilta varaslähdöiltä, koska 0,1 sekunnin varaslähtösääntö on niin älytön. Nyt viiveestä ei ollut kuitenkaan tietoa.

Christian Coleman voitti MM-kultaa Dohassa vuonna 2019. Tuolloin hänen reaktioaikansa oli erinomainen 0,128, joka näyttäytyy Oregonin aikojen valossa peruskauralta. Kuva: Getty Images

Reefline käyttää yhdysvaltalaisen FinishLynxin valmistamia laitteita. Mikkosen mukaan niihin ei ole asennettu viivettä. Vuosien saatossa Suomessa monet huippulähtijät ovat saaneet 0,1 sekunnin pintaan tulevia reaktioaikoja, mutta ulkomaille mentäessä reaktiot ovat usein hidastuneet.

– Minulla ei ole muiden laitteista tietoa, vaan tämä on ainoastaan spekulaatiota. Maalaisjärjellä ajateltuna viive tuntuu ainoalta vaihtoehdolta, koska fysiikkaa ei voi fuulata, Mikkonen sanoo.

Raja 85 millisekuntiin?

Palataan alkuasetelmaan ja Devon Alleniin, joka diskattiin MM-finaalista reagoituaan lähetyslaitteiden mukaan paukkuun 0,099 sekunnissa – siis yhden millisekunnin liian aikaisin. Jos äänilähteen etäisyyden saisi vakioitua, jäljelle jäisi enää yksilöllinen kyky reagoida lähettäjän laukaukseen.

Jo parinkymmenen viime vuoden aikana tehtyjen tutkimusten valossa on ollut selvää, että pikajuoksija pystyy reagoimaan nykysysteemeillä starttilupaan nopeammin kuin 0,1 sekunnissa. Vallalla onkin yleinen konsensus, että vilppiraja pitäisi laskea 85 millisekuntiin.

Myös Oksanen, Mikkonen ja Jalava liputtavat kyseisen lukeman puolesta, mutta muistuttavat, ettei keskustelu ihmisen kyvystä reagoida vilppiin katoa rajanlaskun myötä. Yksilölliset erot reaktiokyvyssä ovat osa huippuyleisurheilua myös jatkossa.

Kolmikko peräänkuuluttaa kansainvälisiltä yleisurheilupäättäjiltä myös avoimuutta mitä tulee lähetyslaitteiden toimintalogiikkaan. Münchenissä huomiota herätti kymmenottelun hallitsevan Euroopan mestarin Arthur Abelen hylkäys 110 metrin aidoissa, vaikka Abele ei selvästi irtoa telineistä ensimmäisenä. Saksalaisen telineeseen tuottama voima viittasi kuitenkin lähtölaitteiston mukaan varaslähtöön.

Kyynelehtivä Abele poistettiin rivistöstä, mutta Saksan joukkueenjohto ei luovuttanut. Lopulta Abele sai protestin seurauksena juosta aidat uudelleen yksinään kiekonheiton jälkeen.

Arthur Abele sai uusintajuoksunsa.

Vaikka Abele sai Münchenin olympiastadionin yleisöltä raikuvat suosionosoitukset, sekamelska oli jälleen yksi lisäluku arvokisojen lähetysskandaaleihin.

– Maalissa ajat mitataan tuhannesosien tarkkuudella, tarvittaessa tarkemminkin, ja sama pätee lähtöön. Miksi sitten lähettämisessä sorrutaan tällaiseen mutuiluun? Muutosta on tivattu nyt toistakymmentä vuotta, mutta ainakaan vielä mitään ei ole tapahtunut, Mikkonen sanoo.

Juttua korjattu 19.8.2022 klo 13.20: Mikkonen on Reefline Oy:n toimitusjohtaja, ei FinishLynxin, jonka valmistamia laitteita Reefline käyttää. Ranskalaistoimija Matsportin kirjoitusasu korjattu oikeaksi.

Lue myös:

Kommentti: Wilma Murto näpäytti hänet hylännyttä maailman suurinta välinevalmistajaa – osoitti Euroopan mestarin merkkejä kesken finaalin

Suomalaistuomari tyrmistyi, kun päättäjät ottivat Münchenin EM-kisoissa käyttöön parhaita suosivan säännön – "Sotii kaikkea oikeudentajua vastaan"

Välierässä huikean Suomen ennätyksen juossut Viivi Lehikoinen saattaa saada EM-finaaliin salaisen aseen – "Sopii varmasti suomalaisille"

Wilma Murron äiti huomasi tyttäressään tuttuja eleitä ja tajusi mitä oli tulossa – jopa kansainväliset supertähdet hehkuttavat suomalaista

Tajusitko kultahuuman keskellä, kuinka kovan tuloksen Wilma Murto tuli tehneeksi? Kaikkien aikojen tilastossa edellä enää Aki Parviainen

Miten ihmeessä Wilma Murto pystyi parantamaan EM-finaalissa ennätystään 13 senttiä? Asiantuntija kertoo kolme syytä hirmutemppuun

Suomen moukaritähti kertoo ällistyttävästä hetkestä stadionilla – seurasi monttu auki Wilma Murtoa: "Mitä hemmettiä täällä tapahtuu?"