Hyppää sisältöön

Tällaisen johtajan SM-liiga sai – Kati Kivimäki uskoo, että hänellä on paljon annettavaa Suomen suurimmalle sarjalle: "Tulossa kaikkien aikojen kausi"

Jääkiekko on kulkenut aina mukana Kati Kivimäen työuralla, mutta nyt hän hyppäsi itse urheilubisneksen ytimeen. Hän ei ole törmännyt urallaan vähättelyyn tai lasikattoihin, mutta kokee, että on hyvä, kun naisjohtajista puhutaan.

Kati Kivimäki aloitti kesällä Jääkiekon SM-liiga Oy:n toimitusjohtajana. Kuva: Patrik Molander / Yle

Jääkiekon SM-liigan kauden avausottelua Tappara–TPS seurataan tiistaina 13.9. Yle Puheen Jääkiekkokierroksella klo 17.45 alkaen. Lähetyksen löydät tästä linkistä.

Olemus on iloisen rempseä, kun jääkiekon SM-liigan toimitusjohtaja Kati Kivimäki saapuu haastatteluun. Ei haittaa, vaikka alla on pitkäksi venähtänyt palaveri, joka ymmärrettävästi siirsi haastattelun alkua.

Liigan toimistolla eletään vuoden kiireisintä aikaa uuden kauden alla. Toki keväällä playoff-huuman keskellä vauhtia myös riittää. Ei sillä, että runkosarja hoituisi omalla painollaan, mutta silloin arki on tasaisempaa.

Kivimäki kertoo innostuneensa heti, kun ensimmäinen yhteydenotto tarjolla olevasta pestistä viime vuoden puolella tuli. Päätös paikan hakemisesta ei silti ollut mutkaton.

– Toki ensin mietin pitkään, että en ole tehnyt suoranaisesti urheilumarkkinoinnissa töitä.

– Selvisi kuitenkin, että minulla on paljon uutta annettavaa tähän. Tulen johtamisen, markkinoinnin, brändäyksen ja asiakaskokemusten parista, jotka ovat sellaisia oppeja, että ne toimivat tässä maailmassa.

Edellä listatut opit ovat asioita, jotka Kivimäki nostaa haastattelussa usein esille ja joita hän haluaa olla kehittämässä SM-liigassa. Aiemmin hän on ollut muun muassa avaamassa ja kehittämässä Pohjoismaiden suurinta kauppakeskusta (liikkeiden lukumäärältään), Pasilassa sijaitsevaa Mall of Triplaa, jonka toimitusjohtajana Kivimäki toimi avausvuodesta 2019.

Urheiluhullut: Toimitusjohtaja lupaa ennennäkemättömän SM-liigakauden

"Ei ole hyppy tuntemattomaan"

Vuodenvaihteessa Kivimäki sai tietää, että hänet on valittu Suomen suurimman urheiluliigan toimitusjohtajaksi, pestiä keväästä 2016 hoitaneen Riku Kallioniemen tilalle.

Millaisen johtajan SM-liiga sai?

– Olen ihmisläheinen ja rento. Kun tämä on ihmisten välistä bisnestä, ihmisten pitää tulla toimeen keskenään ja yhdessä kehittää asioita, toivon, että se välittyy tekemisestäni. Olen tavoitelähtöinen ja tulosorientoitunut, mutta toisaalta myös arvolähtöinen, joten liigan arvojen mukaan on helppo toimia.

SM-liiga julkaisi viime syksynä uuden strategiansa (siirryt toiseen palveluun), jossa arvoiksi listattiin "yhteisöllisyys, rohkeus, vastuullisuus sekä perinteiden kunnioitus".

Kivimäki halusi korostaa haastattelussa SM-liigan strategiasta löytyviä arvoja. Kuva: Patrik Molander / Yle

Kivimäki ei ole pelannut jääkiekkoa ja omienkin lasten lajivalinta on kääntynyt jalkapallon puolelle.

Toimitusjohtaja kuitenkin korostaa, että jääkiekkomaailma on hänelle ammatillisessa mielessä tuttu. Esimerkiksi viime keväänä jääkiekon MM-kisojen aikana Triplassa oli iso fan zone -alue.

– Tämä ei ole hyppy tuntemattomaan. Melkein koko ammattiurani ajan minulla on ollut lähestymispintoja jääkiekkoon. Olen tehnyt kumppanuuksia erilaisilla tasoilla. Toki nyt on uuden tyyppistä haastetta tällä puolella kenttää.

"Sukupuoli ei ota kantaa, miten menestyy tehtävässään"

Samoihin aikoihin, kun Kivimäestä tuli SM-liigan toimitusjohtaja, aloitti kohuissa ryvettyneen Suomen Olympiakomitean toimitusjohtajana Taina Susiluoto. Sekä SM-liigalla että Olympiakomitealla on ensi kertaa historiassaan toimitusjohtajana nainen.

Hyvä veli -verkostot, lasikattoilmiö ja naisten aliedustus johtotehtävissä ovat tutkimuksissa tunnistettuja ilmiöitä.

Opetus- ja kulttuuriministeriön raportista selvisi, että naisten määrä urheilun johtotehtävissä ei ole kasvanut merkittävästi 2000-luvun alun jälkeen. Raportista vastannut, liikunnan yhteiskuntatieteistä tohtoriksi väitellyt Kati Lehtonen piti hälyttävänä, että 20 vuotta on tampattu paikallaan, vaikka valtio ohjeistaa, vaatiikin, tekoja tasa-arvon edistämiseksi.

Taina Susiluoto aloitti Kivimäen tavoin kesällä merkittävän urheiluorganisaation toimitusjohtajan pestissä. Kuva: Markku Rantala / Yle

Suomessa vajaa kolmannes järjestöjen hallituspaikoista on naisilla ja liittojen puheenjohtajista 16 prosenttia on naisia. Luvut ovat selvästi esimerkiksi Ruotsia ja Norjaa perässä. Euroopan unionin tasa-arvosuositukset urheilulle edellyttävät 50 prosentin sukupuolikiintiöitä päättävissä elimissä.

Olympiakomitean toimitusjohtaja Susiluoto kertoikin toukokuussa kannattavansa hallintoihin sukupuolikiintiöitä, vaikka myönsi, että ei oman työuransa alussa halunnut missään nimessä olla kiintiönainen.

Kivimäki ei ole törmännyt lasikattoihin urallaan, mutta pitää aiheesta puhumista merkityksellisenä ja ymmärtää, miksi sitä häneltä tässäkin haastattelussa kysellään.

– Liike-elämässä en ole ajatellut sitä. Totta kai tässä tehtävässä naiseus on noussut enemmän keskusteluun. On hyvä asia, kun naisjohtajista puhutaan ja kannustan kovasti, että naisjohtajatkin pyrkivät eteenpäin, on se sitten urheilubisnes tai joku muu. Koen, että kaikki ovat tasa-arvoisia, eikä sukupuoli ota koskaan mitään kantaa siihen, miten joku menestyy tehtävässään.

"Kehitystä on tapahtunut hurjasti"

Kivimäki suhtautuu optimistisesti SM-liigan kehitykseen. Kuva: Patrik Molander / Yle

Kivimäki kertoo perehtyneensä aluksi nöyrästi uusiin asioihin. Toisena katseet suunnattiin kauden aloituksen valmisteluun. Kolmas tärkeä asia on ollut strateginen tulokulma, pidemmän tähtäimen kehityshankkeiden miettiminen.

Kun Kivimäeltä kysyy, mitä asioita hän haluaa toimitusjohtajan työssään painottaa, ottaa hän esille aiemmin mainitut neljä SM-liigan strategiasta löytyvää arvoa.

– Ne ovat punainen lanka, joka vie hommaa eteenpäin.

Mitkä ovat toimitusjohtajan näkökulmasta suurimpia vahvuuksia tai isoimpia heikkouksia, joita pitää lähteä ratkomaan? Kivimäki vastaa, että SM-liigalla on hienot mahdollisuudet jatkaa toimintansa kehittämistä.

– Jääkiekon kiinnostus Suomessa on ennennäkemättömän korkealla. Täällä eletään kovaa jääkiekkohuumaa.

– Kehitystä on tapahtunut viime vuosien aikana hurjasti, Kivimäki linjaa viitaten sekä asiakaskokemukseen että lajiin.

Tampereella elettiin maukasta kiekkokevättä. Ensin Tappara juhli SM-kultaa... Kuva: Juha Kokkala / Yle
...sitten Leijonat MM-kultaa. Kuva: Aki Karjalainen / Yle

"On totta, että tilanne on erilainen eri paikkakunnilla"

Jääkiekon SM-liiga Oy:n viime vuoden liikevaihto oli 24,4 miljoonaa euroa eli laskua edellisvuoteen oli hiukan, 1,7 prosenttia. Vaikka koronapandemia edelleen vaivasi, teki liigayhtiö yli 300 000 euroa voittoa, kun edellisvuonna tappiota tuli yli 400 000.

SM-liiga Oy on 15 liigaseuran yhteisesti hallinnoima yhtiö, jonka vastuulla ovat muun muassa ­brändin kehittäminen, liike­toiminnan kasvattaminen, mediasopimukset ja otteluohjelma.

Liigaseuroja pyörittävien yhtiöiden edelliskauden tunnuslukuja julkaistiin SM-liigan nettisivuilla elokuun lopussa (siirryt toiseen palveluun).

Tapparan Tamhockey-konsernin tilikauden liikevaihto yli kaksinkertaistui edellisestä tilikaudesta 12,5 miljoonaan ja tulos oli 1,4 miljoonaa euroa. Kummatkin lukemat ovat yhtiön historian parhaat.

Suurimman liikevaihdon ja -voiton teki Oulun Kärpät, kun konsernin liikevaihto nousi 16,2 miljoonaan euroon ja voittoa tuli 3,1 miljoonaa.

Toisaalta esimerkiksi Ässien ja Sportin liikevaihto oli hieman yli 5 miljoonaa. Ässät teki tappiota reilut 260 000, Sport vähän yli 108 000 euroa.

Realiteetit vaihtelevat, kun runkosarjan keskiyleisömäärä oli Ilveksellä 5 433 ja Ässillä 1 530. Toki yleisömääriin vaikutti edelleen koronavirus ja muutenkin luvut ovat aina suuntaa antavia, kun seurat ilmoittavat kausikorttilaisten määriä vaihtelevin käytännöin.

Ilves teki historiallisen hyvän liiketuloksen viime kaudella: liikevaihto lähes tuplaantui 11,1 miljoonaan ja voittoa tuli 2,4 miljoonaa euroa. Myös paikalliskilpailija Tapparan luvut olivat historian kovimpia: liikevaihto 12,5 miljoonaa ja tulos 1,4 miljoonaa. Kuva: Miikka Varila / Yle
KooKoo teki omat ennätyksensä viime kaudella, mutta luvut jäävät kauas suurimmista seuroista: liikevoitto 900 000 euroa ja liikevaihto 5,53 miljoonaa. Kuva: Mikko Lieri / All Over Press

Voisi kuvitella, että uudella toimitusjohtajalla on vahvaa myötätuulta selkänsä takana, kun Leijonien mestaruudet ovat pitäneet jääkiekon erityislaatuisesti valokeilassa, KHL:n rooli on vähentynyt ja Tampereelle on rakennettu hehkutettu areena.

Toisaalta jakautuminen yhä vahvemmin isoihin ja pieniin voisi huolettaa.

– Ensinnäkin olen todella iloinen, että viime kaudella päästiin avaamaan Nokia-areena. Sehän on erittän hieno asia koko Suomen kiekkokokonaisuudelle nähdä, miten tuollainen kokonaisuus voi toimia. Se toimii edelläkävijänä.

– Kaikki seurat ovat kehittäneet kokonaisuuttaan, asiakaskokemustaan ja digitaalisuutta halliympäristössään. On totta, että tilanne on erilainen eri paikkakunnilla, mutta olen iloinen, että kaikki näkevät kehityksen samalla tavalla. Asiakaskokemuksestahan on kyse, miten yksittäinen ihminen päättää halliin lähteä.

Konkurssiuhasta historialliseen kulubudjettiin

Kun SM-liiga julkaisi syyskuun 10. päivä sivuillaan (siirryt toiseen palveluun) joukkueiden alkavan kauden kulut sekä pelaajabudjetit, sai vaikutelman, että koronapandemian ikeestä on noustu ryminällä.

Kaudella 2020–21 SM-liigan seurat kertoivat laajalti ahdingostaan ja konkurssiuhista. Ässien kehitysjohtaja Tommi Kerttula kritisoi tammikuussa 2021 SM-liigaseuroja Ilta-Sanomien haastattelussa (siirryt toiseen palveluun). Hän näki, ettei liigaseurojen viestintä ole uskottavaa ja kommentoi sitä "vinkumiseksi". Kerttula sai puheistaan sakot, jotka SM-liiga myöhemmin perui.

Nyt jokaisen SM-liigaseuran pelaajabudjetti on noussut.

Ennen koronan alkamista, kaudelle 2019–20 liigaseurojen ilmoitetut pelaajabudjetit olivat yhteensä 32,85 miljoonaa. Nyt ne ovat 34,90 miljoonaa.

Suurimmat palkkabudjetit ovat HIFK:lla ja Kärpillä. 2,5 miljoonan rajan ylittävät myös Tappara, Lukko ja Ilves.

Suhteellisesti eniten pelaajabudjettiaan ovat kasvattaneet JYP (+43,8 %), Pelicans (+31,4 %) ja Ässät (+29,0 %).

Joukkueiden kokonaiskulujen arvioidaan kaudella 2022–23 olevan yli 114,5 miljoonaa euroa. Se on ennätyksellinen lukema. Kaudella 2019–20 kulubudjettien yhteissumma ylsi 105,1 miljoonaan euroon.

Juttu jatkuu grafiikan ja kuvan jälkeen.

Kivimäki huomautti, ettei hän ole tullut kertomaan, miten jääkiekkoa pitäisi pelata, vaan kehittämään liiketoiminnan edellytyksiä, kuten markkinointipuolta. Kuva: Patrik Molander / Yle

Kun puhutaan kilpailullisesta puolesta kaukalossa, kertoo Kivimäki iloitsevansa viime kaudella yllätyksiin venyneistä pienemmistä seuroista. Sellaisia olivat varsinkin Jukurit ja KooKoo.

– Suuruus ei ole mikään tae, vaan pienikin pystyy menestymään hyvin, mikä kuvastaa, kuinka hyvätasoista suomalainen jääkiekko on.

Itseluottamusta ja uskoa tuoreelta toimitusjohtajalta ainakin löytyy. Jääkiekon ystävät toivovat, että ennuste pitää paikkansa.

– On tulossa kaikkien aikojen kausi.

Lue lisää:

HIFK jätti ykkösvahdin hankkimatta, Tappara suurten muutosten alla – tässä alkavan SM-liigakauden kiinnostavimmat puheenaiheet

Kati Kivimäki on jääkiekon SM-liigan uusi toimitusjohtaja – hyppää uuteen rooliin kauppakeskus Triplan toimitusjohtajan paikalta

SM-liigassa pelasi vielä viime kaudella 14 venäläistä, nyt heitä on vain yksi – näin Lukko-pomo kommentoi maalivahtinsa sopimusta

Jokerien puolustajalegendalta Ossi Väänäseltä suoraa puhetta kiekkoväen luottamuksesta venäläispäättäjiin: "Hävettää itseänikin"