Hyppää sisältöön

Shawn Huff ei nuorena uskaltanut sanoa ääneen unelmaa, joka on nyt arkea Susijengissä – Petteri Koponen vihasi koripalloa lapsena, mutta kasvoi tähdeksi

Petteri Koponen ja Shawn Huff lopettavat komeat uransa näihin EM-kisoihin. Kaksikko on nähnyt läheltä suomalaisen koripallon uuden nousun.

Suomi kohtaa Kroatian koripallon EM-kisojen neljännesvälierässä sunnuntaina klo 15.45. Ottelu nähdään suorana Ylen kanavilla. EM-koripalloa seurataan tässä artikkelissa.

PRAHA. Koripallon EM-kisoissa päättyy iso luku suomalaista lajihistoriaa, kun sekä Shawn Huff että Petteri Koponen lopettavat uransa.

Prahan kaduilla kävellessä kaksikon mieleen ei ole kuitenkaan iskenyt vielä sen koommin haikeus. Kokeneiden kilpaurheilijoiden ajatuksissa on vielä menestyä.

Heitä kiehtoo tehdä jotain, mitä suomalaisessa koripallossa ei ole Koposen ja Huffin aikakaudella nähty eli yltää Euroopan kahdeksan parhaan joukkoon. Viimeksi Suomen koripallomaajoukkue on ollut kahdeksan parhaan joukossa EM-kotikisoissa 1967.

Edeltävät lauseet kuvastavat hyvin, kuinka valtava loikka suomalaisessa koripallossa on otettu. 38-vuotias Huff pelasi ensimmäisen maaottelunsa vuonna 2003, 34-vuotias Koponen vuonna 2006. Vielä silloin karsinnat oli jaettu kahteen divisioonaan. Suomi oli alemmassa B-divisioonassa vääntämässä muiden pienten maiden kanssa.

– Ei ollut edes mahdollisuutta pelata isompia maita vastaan. Unelmoimme, että meillä olisi edes mahdollisuus päästä kisoihin. Sitä ei uskaltanut edes sanoa ääneen, Huff muistelee.

Vuosien varrella miesten koripallomaajoukkueesta on tullut kaikkien tuntema Susijengi. Joukkue pelaa jo viidettä kertaa peräkkäin EM-kisoissa. Kisapaikkaa pidetään nykyään jopa automaationa.

Vielä vuonna 2008 Susijengi otti ensimmäisiä askeleita kohti Euroopan huippua 1 500 ihmisen edessä puolityhjässä areenassa Vantaalla. Petteri Koponen liekehti EM-karsinnoissa. Tuleva EM-hopeamitalisti ja maailmanlistan viitonen Serbia kaadettiin sensaatiomaisesti.

Nyt elokuussa Huffin ja Koposen uran viimeinen maaottelu Suomessa käytiin yli 11 000 katsojan edessä Tampereella. Sitä aiemmin Susijengi oli täyttänyt Helsingin areenan vielä kovempiin lukemiin useamman kerran EM-kotikisoissa. Ulkomaille paikan päälle arvokisoihin matkaa tuhansia Susijengin faneja.

– On uskomatonta miettiä, missä suomalainen koripallo menee nykypäivänä. On uusi normaali. Standardit ovat korkealla. Meidän nuoriso-osasto ei ole nähnyt sitä, mitä me olemme Shawnin kanssa nähneet. Se on tavallaan hienoa. Heille on normaalia päästä kisoihin ja pärjätä siellä, Koponen sanoo.

Katso, kuinka Petteri Koponen esiintyi ennakkoluulottomasti ensimmäisessä EM-karsintamatsissaan 2006 Itävaltaa vastaan. Koponen on myöhemmin kertonut, kuinka hänen Honka-valmentajansa Mihailo Pavicevic oli pyytänyt seuraamaan maajoukkueessa Teemu Rannikkoa ihan minne tahansa.

Nyt koripallolupaukset pystyvät havittelemaan maailman huippua paremmista lähtökohdista. On esimerkiksi Helsingissä Urhea-hallia, on akatemiajärjestelmää sun muuta.

Valmennusta ja tukea on tarjolla. Vajaat kaksikymmentä vuotta sitten oli toisin. Huff oli jo pelannut ensimmäiset miesten maaottelunsa, kun hän parikymppisenä joutui etsimään pelejä ulkokentiltä.

– Halusin vaan päästä jonnekin pelaamaan. Hallit olivat kiinni. Oli remontteja tai salivuoroja ei vaan ollut, eikä löytynyt pelaajia, Huff sanoo.

Huffilla erikoisempi muisto maajoukkueesta

Koposen ja Huffin aikakausina on nähty monta klassikoksi muodostunutta Susijengi-peliä. Huff kuitenkin muistaa hieman erilaisemman maajoukkuepelin uraltaan.

Hän nostaa esiin vuoden 2017 EM-kotikisojen Puola-ottelun. Tuolloin Huff ei ollut parhaimmillaan. Pistesarake näytti nollaa ennen varsinaisen peliajan loppumista.

– Ottelu oli yksi huonoimpia pelejäni tilastollisesti. Mietin, että on pakko tehdä jotain joukkueelle ja voittaa joku tilanne, Huff muistelee.

Ottelu oli melkoinen trilleri. Susijengi oli vielä kahdeksan pistettä perässä, kun pelikellossa oli aikaa alle minuutti. Suomi kuitenkin nousi tasoihin ja oli viemässä ottelua jatkoajalle.

Puola sai vielä viimeisen pallonhallinnan. Huff asettui liimaamaan Puolan tähtipelaajaa Mateusz Ponitkaa.

– Tiedän, että Ponitka saa pallon. Puolustan häntä. Oli minusta kiinni, pääsemmekö jatkoajalle, Huff alustaa.

– Oli niin hyvä hurmos päällä, että tiesin voittavamme jatkoajalla. Kun peli oli mennyt kuopan alle, tämä oli mahdollisuuteni pestä kasvot. Tiesin skoutin Ponitkasta ja sen, mihin hän haluaa mennä. Aavistin oikein. Sain pysäytettyä Ponitkan. Hän joutui ottamaan huonon heiton.

Tämän hetken Shawn Huff muistaa koripallouraltaan.

Susijengi voitti ottelun kahden jatkoajan jälkeen ja otti ison harppauksen kohti jatkopelejä.

– Joukkueurheilussa ei ole ikinä yksin huonon pelin keskellä. Aina on mahdollisuus auttaa joukkuetoveria. Tuossa hetkessä minulle kiteytyi joukkueurheilun hienous, Huff tunnelmoi.

Upea perintö tuleville sukupolville

Koponen ei osaa nimetä mitään yksittäistä ottelua tai muistoa, vaan puhuu koko 16 vuoden matkasta maajoukkueessa. "Kenraali"-lempinimellä tunnettu Koponen on tarjonnut urallaan kuitenkin melkoisen kimaran hittipelejä.

Huff täräyttää yhden esimerkin, kun puhe kääntyy Koposen jättämään perintöön Susijengissä. Peli on EM-kisoista 2013 Koperista, kun Koponen paukutti hurmoksessa 29 minuuttiin 33 pistettä Kreikkaa vastaan. Susijengi kaatoi yhden kisojen ennnakkosuosikeista "Kenraalin" johdolla.

– Petterin perintö maajoukkueelle on siinä, että on yksi pelaaja, joka pystyy ratkaisemaan kansainvälisellä tasolla otteluita omilla yksilösuorituksillaan. Sellainen pelaaja nostaa koko joukkueen tasoa, Huff toteaa.

– Silloin tietää, että ei tarvitse hoitaa kuin oma tontti ja joukkue nousee uudelle tasolle.

Huff muistuttaa, että Koposen tapaan Susijengiä kantaa nyt Lauri Markkanen.

– Kun tiedämme, että meillä on näin kova pelaaja joukkueessamme, pelimme taso nousee ihan eri tasolle, Huff korostaa.

Näin Petteri Koponen nöyryytti Kreikkaa vuoden 2013 EM-kisoissa Sloveniassa.
Myös Shawn Huff oli rakentamassa ihmetekoja Koperin EM-kisoissa. Huff pussitti kahdeksan pistettä putkeen, kun Susijengi nousi rinnalle ja ohi kahden jatkoajan jälkeen voittoon päättyneessä Venäjä-ottelussa.

Huff peri Susijengin kapteenin roolin Hanno Möttölältä kesällä 2015.

Vieressä kehuja kuunteleva Koponen näkee helposti Huffin jättämän perinnön suomalaiselle koripallolle.

– Shawn ottaa kaikki huomioon ja pitää kaikista huolta. Hän on niin hyvä ihminen ja välillä jopa liian hyvä. Välillä miettii, voiko tuollaista olla olemassa, Koponen kehuu ja naurahtaa.

– Siksi välillä huutelenkin, että älä kalastele.

Kentällä Huffissa on samanlaisia piirteitä kuin kentän ulkopuolella. Koponen suitsuttaa häntä linkkuveitseksi, jonka voi laittaa kentälle mihin tahansa rooliin missä tahansa tilanteessa.

– Täydellinen ihminen, täydellinen joukkuepelaaja, Koponen tiivistää ennen kuin Huff keskeyttää.

– Linkkuveitsi ei ole kenenkään ykkösvalinta, mutta sellainen on hyvä olla mukana.

Millaisen perinnön Shawn Huff ja Petteri Koponen jättävät?

Mitä seuraavaksi?

Kaksikko paljastaa, etteivät he ole aina olleet mitään koripallon rakastajia. Koponen sanoo suoraan vihanneensa koripalloa pienempänä. Hän ei tykännyt lainkaan viettää jatkuvasti aikaa halleilla, kun äiti pelasi koripalloa. Kummisetä pystyi kuitenkin kääntämään pään koripallon eduksi.

Myös Huff on pyörinyt vaippaikäisestä saakka koripallokentillä, kun Leon-isä pelasi Suomen pääsarjassa. 11-vuotiaana NBA-korttien keräilystä syttyi kuitenkin kipinä, joka sai Huffin aloittamaan koripallon.

Nyt kaksikko sanoo haluavansa jatkaa koripallon parissa tavalla tai toisella. Huffilla on jo mielessä yksi tapa. Hän haluaa auttaa nuoria mukaan koripallon pariin Itä-Helsingissä.

Huffilla on muutenkin kirkkaammat suunnitelmat peliuran jälkeiselle ajalle kuin Koposella. Susijengi-kapteeni toimii jo nyt Vihreiden kaupunginvaltuuttetuna Helsingissä ja on myös eduskuntavaaliehdokas.

– Shawn haluaa pelastaa Suomen, Koponen heittää.

Lonkan nivelrikosta kärsivä Koponen toteaa, että aikoo EM-kisojen jälkeen ottaa hieman happea ennen kuin alkaa piirtää tarkempia suuntaviivoja.

– On aika pitkään menty hevosena pallon perässä. Haluan nyt antaa aikaa lapsille ja perheelle.

Koponen naurahtaa tosin, että hänen omalla pojallaan on samanlainen tilanne kuin oli hänellä itsellään. Koripallo ei meinaa maistua, kun halleja on vanhemman perässä koluttu jo pienestä saakka.

Konkareilta on nähty kisoissa yhä edelleen huippusuorituksia. Petteri Koponen naulaa kolmosen juuri ennen summeria Puola-pelissä.
Shawn Huff osoitti näissä kisoissa vielä myös räjähtävyyttä, kun hän torjui Serbian supertähden Nikola Jokicin.

Susijengistäkin on muodostunut kaiken nähneille Huffille ja Koposelle eräänlainen perhe. Itkuja, nauruja, huonoja läppiä. Sitä kaikkea yhteisöllisyyttä kaksikko jää kaipaamaan, kun urat lopullisesti päättyvät.

Menestyksekkäästi Euroopan huippuseuroissa pelannut Koponen sanoo, että maajoukkueen merkitystä on jopa vaikea selittää.

– Ammattilaisena kilpailu on raakaa ja kovaa joka päivä. Pitää taistella omasta asemasta. Maajoukkueessa on kuin pelaisi kavereiden kanssa. Tämä koko matka on ollut niin uskomaton. Olen päässyt olemaan täällä niin hienojen ihmisten kanssa kaikki nämä vuodet. Näitä hetkiä tulee ikävä.

On aika tanssia susien kanssa vielä viimeisen kerran Berliinissä.

Päivitetty kello 10.06. Lisätty maininta, että Suomi ylsi EM-kisoissa 1967 kahdeksan parhaan joukkoon ja täsmennetty muotoilua "uudesta aikakaudesta."

Lue myös: