Hyppää sisältöön

KOK:n suomalaisjäsen paljastaa, että Venäjän paluusta huippu-urheiluun käydään kulisseissa keskusteluja – osa urheilijoista haluaa venäläiset takaisin

Kansainvälisessä olympiakomiteassa keskustellaan ehdoista, joilla venäläiset urheilijat voisivat kenties palata kansainvälisille areenoille. Suomalaisjäsen Emma Terho kertoo kysymyksistä, joihin KOK:ssa on pohdittu ratkaisuita.

Leijonat voitti Pekingin olympialaisten finaalissa Venäjän olympiakomitean joukkueen. Neljä päivää myöhemmin alkoi Venäjän laajamittainen hyökkäys Ukrainaan. Kuva: Getty Images

Kun Venäjä käynnisti hyökkäyksen Ukrainaan 24. helmikuuta 2022, oli sillä mullistavat vaikutukset myös urheilumaailmaan.

Neljä päivää hyökkäyksen käynnistyttyä Kansainvälinen olympiakomitea suositteli, että kansainväliset lajiliitot ja urheilutapahtumien järjestäjät eivät päästäisi venäläisiä ja valkovenäläisiä urheilijoita kansainvälisiin kilpailuihin. Vahva suositus oli myös, että urheilutapahtumia ei järjestettäisi Venäjällä tai Valko-Venäjällä.

Kansainvälisen olympiakomitean puheenjohtaja Thomas Bach perusteli venäläisurheilijoiden sulkemista sillä, että kyse ei ole rangaistuksesta, vaan urheilijoiden suojelemisesta.

Eri tahot Venäjällä ovat protestoineet urheilusulkua. Heinäkuussa Urheilun kansainvälinen välitystuomioistuin hylkäsi Venäjän neljän jalkapalloseuran sekä Venäjän jalkapalloliiton tekemät valitukset, jotka koskivat kansainvälisten otteluiden porttikieltoa.

Paine KOK:ta vastaan kasvaa, eikä sitä tule enää vain Venäjältä. Suositus venäläisten ja valkovenäläisten sulkemisesta urheilutapahtumien ulkopuolelle on yhä voimassa.

KOK:ssa kuitenkin käydään keskusteluja siitä, millä ehdoin venäläiset ja valkovenäläiset voitaisiin ottaa mukaan.

KOK:n suomalaisjäsen ja KOK:n urheilijakomission puheenjohtaja Emma Terho avaa Yle Urheilulle, minkälaisia keskusteluja on käyty.

– Urheiluliikkeen missio on yhdistää kaikki urheilijat kilpailuissa riippumatta siitä, mistä he tulevat. Tätä ei ole voitu toteuttaa hyökkäyksen jälkeen. Päätöksen vaikeudesta huolimatta näen, että se on ollut ainoa vaihtoehto.

KOK:n suuntaan tulevasta paineesta johtuen venäläisurheiljoiden sulun lopettaminen on kuitenkin noussut puheenaiheeksi.

Aleksandr Bolshunov ja monet muut venäläishiihtäjät olivat mukana Lahden maailmancupissa vielä Ukrainan sodan käynnistyttyä. Sen jälkeen Norjan maailmancupeissa he eivät enää kisanneet. Kuva: EPA-EFE / All Over Press

Emma Terho kertoo, kuinka suositusta kyseenalaistetaan

KOK suositti venäläisten sulkemista, jotta voidaan taata kaikille osallistujille turvallinen ympäristö ja säilyttää kilpailuiden integriteetti.

– Tuo suositus on yhä voimassa, eikä se ole muuttunut. Viime aikoina eri sidosryhmiä on kuultu siitä, tulisiko sitä muuttaa, Terho sanoo.

Emma Terho oli jakamassa mitaleita Pekingin olympialaisessa naisten jääkiekkofinaalin jälkeen. Kuva: Getty Images

Viimeksi venäläisurheilijoiden paluusta kansainväliseen urheiluun keskusteltiin KOK:n kokouksessa viime viikolla. Terho oli paikalla Lausannen kokouksessa.

Kansainväliselle olympiakomitealle painetta tulee etenkin Euroopan ulkopuolelta, mutta myös eurooppalaisilta urheilijoilta.

– Puhutaan järjestöstä, jossa on 206 maata. Kysymyksiä tulee esimerkiksi niistä maista, jotka kokevat, että myös heitä on pommitettu ja myös he ovat olleet sotatoimien kohteena. Että miksi heitä kohden hyökänneet ovat saaneet tai saavat kilpailla. Valitettavasti tämä ei ole ainoa sota maailmassa. Siihen peilaten on tullut keskustelua urheilun tehtävästä yhdistävänä tekijänä, Terho sanoo.

– Maailmanlaajuisesti näkemykset ovat toisinaan hyvinkin erilaisia kuin Euroopassa. Toisaalta Euroopassa on enemmän henkilökohtaisia suhteita venäläisurheilijoihin. Siitä nousee esiin perimmäinen kysymys, ovatko tässä syyttömät yksilöt kärsijöinä.

Edellä mainittua näkemystä on Terhon mukaan nostanut esille muun muassa tenniksen pelaajayhdistys. Terho kuitenkin muistuttaa, että on paljon myös urheilijoita, jotka ovat ehdottomasti venäläisten sulun kannalla.

Neutraalius ja doping?

Terho ei ota kantaa siihen, milloin venäläiset tai valkovenäläiset voisivat palata kansainvälisille areenoille, vaikka sota jatkuu.

– Suositus pysyy voimassa, eikä mitään aikataulua ole päätetty, mutta yhä enemmän on eri puolilta tullut sitä keskustelua, mitkä voisivat olla ehdot, joilla he voisivat tulla takaisin. Myös se vaikuttaa aikatauluun, löytyykö riittävän neutraali keino.

Mitä tarkoitat ehdoilla ja keinoilla?

– Yksityiskohdista ei ole keskusteltu, mutta näen ensimmäisenä askeleena varmasti sen, että osallistujat tulevat jollain tavalla täysin neutraaleina urheilijoina. Lisäksi, että yksittäisten kisojen turvallisuus voidaan taata ja myös tasapuolinen pääsy maahan. Emmekä voi unohtaa muihin urheilijoihin tulevaa painetta tai ukrainalaisurheilijoita, jotka ovat kärsineet valtavasti.

Venäläinen Daniil Medvedev on ollut tänä vuonna miesten maailmanlistan ykkönen. Tenniksessä venäläiset ovat saaneet kilpailla ilman kansallistunnuksia, paitsi Wimbledoniin heitä ei päästetty. Kuva: Ella Ling / Shutterstock / All Over Press

Venäläisiä on nähty kilpailuissa sodan alkamisen jälkeen joissakin yksilölajeissa, kuten tenniksessä ja MM-rallissa. Ehtona on ollut kilpaileminen ilman kansallistunnuksia.

Niin sanotusti neutraaleina urheilijoina venäläiset ovat kilpailleet jo ennen sotaa MM-kisoissa ja olympialaisissa – Venäjän lipun alla kilpaileminen on ollut kiellettyä valtiojohtoisen dopingohjelman ja testitietojen manipuloinnin takia.

Urheilun kansainvälinen vetoomustuomioistuin CAS puolitti joulukuussa 2020 Venäjän neljän vuoden dopingpannan kansainvälisessä urheilussa. Maailman antidopingtoimiston Wadan asettama panna päättyy siis tämän vuoden lopussa.

Lue lisää Wadan alunperin asettamasta dopingpannasta tästä jutusta joulukuulta 2019.

Doping on yksi osa "polkua", kun KOK pohtii venäläisten paluuta kisoihin.

– Dopingasiat täytyy hyvin tarkkaan määritellä. Miten urheilijoita on testattu ja onko testattu? Se on osana tässä sitten joskus, kun asia on ajankohtainen, Terho toteaa.

Anzhelika Sidorova on yksi kolmesta viiden metrin ylittäjästä naisten seiväshypyssä. Hän sai kisata neutraalina urheilijana Tokion olympialaisissa kesällä 2021 ja otti hopeaa. Kuva: EPA-EFE / All Over Press

Entä jos venäläisiä vastaan ei suostuta kilpailemaan?

Tokion olympialaisissa 2021 algerialainen judoka Fethi Nourine kieltäytyi ottelemasta israelilaista Tohar Butbulia vastaan. Nourine ja hänen valmentajansa Amar Benikhlef saivat Kansainväliseltä judoliitolta kymmenen vuoden kilpailukiellon.

Terho nostaa esille tämänkaltaisten tapahtumien mahdollisuuden.

– Se sotii sitä yhdistävää missiota vastaan, että urheilussa ei oteta tämänkaltaisia poliittisia näkemyksiä toisia urheilijoita vastaan, Terho aloittaa.

– Näiden tilanteiden pitää olla selviä, etteivät urheilijat joudu tilanteisiin, joissa he joutuvat miettimään, onko heidän pahimmillaan pakko tehdä jotain ulkoa tulevan paineen alla tai heitä rangaistaan. Tai että urheilijat joutuvat perustelemaan työntekoaan, eli osallistumista kisoihin.

Viittaat siihen, että tulisi tilanteita, että joku ei halua kilpailla venäläisiä vastaan ja sitten pitäisi miettiä, rangaistaanko heitä, jotka eivät halua kilpailla?

– Niin jos verrataan, mikä on ollut tilanne esimerkiksi israelilaisia kohtaan. Ne ovat olleet tilanteita, jotka ovat olleet kilpailun integriteetin suojaamisen suhteen hyvinkin oleellisia. Senkin takia näitä on alunperin tehty (suositus sulkea venäläiset ulos kilpailuista) ja siksi ne ovat edelleen voimassa.

KOK:lta kyseltiin AP:n mukaan jo toukokuussa, miksi Venäjää ja Valko-Venäjää rangaistiin näin laajalla eristämisellä, mutta monia muita sotatoimia aiemmin harjoittaneita maita ei ole vastaavalla vakavuudella kohdeltu.

– Ukrainan sota on erilainen, koska se on räikeä olympiarauhan rikkomus, kuului Bachin vastaus.

Venäjä aloitti hyökkäyksen neljä päivää Pekingin talviolympialaisten loputtua. Olympiarauha oli julistettu maaliskuun puoliväliin asti, eli paralympialaisten loppuun.

Puolalaishyppääjä Kamil Stoch oli kirjoittanut suksiinsa "Pysäyttäkää sota!" Lahden maailmancupissa viime talvena. Hän sanoi haastattelussa, että "emme voi teeskennellä, ettei mitään tapahdu". Kuva: EPA-EFE / All Over Press

Muun muassa FIS odottaa KOK:n ratkaisuita

Vaikka helmikuussa monet lajiliitot olivat aloitteellisia tai ainakin vaativat KOK:lta aloitetta reagointiin venäläis- ja valkovenäläisurheilijoita kohtaan, nyt asia voi mennä toisin päin.

Suomea Kansainvälisen hiihtoliiton FIS:n johtokunnassa edustava Martti Uusitalo sanoo, että tällä hetkellä ei ole mitään syytä olettaa, että venäläisurheilijat olisivat mukana alkavan kauden maailmancupeissa.

Uusitalo kuitenkin kertoo, että Kansainvälinen hiihtoliitto FIS seuraa pitkälti KOK:n ohjeistuksia.

– KOK on hyvin pitkälti se taho, joka kokonaiskuvaa johtaa. Totta kai lajiliitot tekevät ratkaisujaan.

– Tällä hetkellä päätökset ovat jonkin verran pöydällä KOK:n puolelta. Meillä on seuraava kokous noin kuukauden päästä, jolloin asia on esillä.

Uusitalo toteaa, että toistaiseksi venäläiset hiihtäjät eivät ole oikeutettuja FIS:n alaisiin kilpailuihin, mutta jos muutoksia tulee KOK:n taholta, FIS käsittelee asian. Tällä hetkellä FIS ei tue venäläisurheilijoiden osallistumista.

Uusitalon mukaan asia on FIS:n osalta ollut hyvin selvä, eikä painetta venäläisurheilijoiden mukaan ottamiseksi ole tullut.

Näin Venäjä eristettiin valtaosin kansainvälisestä urheilusta

Kun Venäjä aloitti hyökkäyksensä 24. helmikuuta, urheilumaailman reaktio oli pääosin jyrkkä.

Ennen KOK:n tekemää suositusta moni kansallinen tai kansainvälinen lajiliitto ehti tehdä omia päätöksiään tai vaatimuksiaan: esimerkiksi Kansainvälinen hiihtoliitto perui maailmancupin kisansa Venäjältä, Suomen jääkiekkoliitto vaati Venäjän ja Valko-Venäjän sulkemista MM-kisoista ja useat kansalliset jalkapalloliitot ilmoittivat, etteivät aio pelata Venäjää vastaan.

Lue lisää: Vladimir Putinia tuskin kiinnostaa urheilumaailman jyrkkä reaktio sotatoimiin, sanovat tutkijat – tämä vaikutus Venäjän sulkemisella on

Alla olevalta videolta voi katsoa, miten aiheesta keskusteltiin Urheilustudiossa 6.3.2022.

Video: Urheilustudion keskustelu 6. maaliskuuta 2022. Studiossa keskusteltiin kansainvälinen urheilumaailman reaktioista Venäjän hyökkäykseen. Studiossa Turun yliopiston tutkija Markku Jokisipilä ja Venäjän urheiluun perehtynyt Yle Urheilun toimittaja Jelena Leppänen.

Korkeushypyn kolminkertainen maailmanmestari ja olympiavoittaja Maria Lasitskene kirjoitti kesäkuussa Kansainvälisen olympiakomitean puheenjohtajalle Thomas Bachille pitkän viestin. Hän korosti, ettei urheilijoita voisi pitää vastuussa poliittisista tapahtumista.

Kansainvälisen yleisurheiluliiton puheenjohtaja Sebastian Coe kommentoi Lasitskenen kirjettä Yle Urheilulle heinäkuussa yleisurheilun MM-kisoissa. Coen mukaan olisi täysin käsittämätöntä, jos venäläiset ja valkovenäläiset saisivat kilpailla esteettä, kun ukrainalaisille se ei ole yksinkertaisesti mahdollista. "On kyse eheydestä", Coe sanoi.

Marija Lasitskene voitti olympiakultaa 2021 ja MM-kultaa 2021. Kuva: Getty Images

Korjattu kello 21.06: Korjattu nimi, FIS:n osalta kommentit antoi Martti Uusitalo, ei Suomen hiihtoliiton puheenjohtaja Markku Haapasalmi.

Lue lisää:

Kommentti: Korkeushyppytähti Maria Lasitskene on osoitus, millaista vahinkoa Venäjän käymä sota on tehnyt – vuosien toveruudesta jäi vain häpeää ja vihaa

Yleisurheilupomo vastasi Ylelle venäläistähden rajuun kritiikkiin – "Olisi täysin käsittämätöntä, jos olisimme sallineet venäläisten osallistua MM-kisoihin"

Lahtelainen urheilulääkäri Sergei Iljukov jätti arvostetun antidopingpestin Venäjällä Ukrainan sodan vuoksi – "En halua olla tekemisissä Venäjän vallanpitäjien kanssa"

Putin rakensi pitkään urheilukoneistoa, mutta veti hyödyt pöntöstä alas – tutkija näkee, että käsillä on urheilulle historiallinen mahdollisuus

Vladimir Putinia tuskin kiinnostaa urheilumaailman jyrkkä reaktio sotatoimiin, sanovat tutkijat – tämä vaikutus Venäjän sulkemisella on

Miksi venäläiset saavat kilpailla Jyväskylän MM-rallissa? Kilpailunjohtajalta kova väite lajin kulisseista ja piikki Suomen hallitukselle

Aleksandr Ovetshkinin ja voimistelutähden yhteiskuva vihastutti – syynä on Putinin nuorisojärjestö, joka käyttää urheilua avoimesti hyväkseen

KOK suosittelee – ei venäläisiä tai valkovenäläisiä urheilukilpailuihin