Hyppää sisältöön

Analyysi: Suomalaismiehiltä parasta tulosta vuosikausiin pikajuoksussa – taustalla on muutoksia, joihin jopa lasten liikuntatottumukset voivat vaikuttaa

Suomalainen miesten pikajuoksu on harpannut eteenpäin kaikilla kolmella sileällä pikajuoksumatkalla. Avainsanoina ovat valmentajakulttuurin muutos, viestit sekä kansainvälistyminen, kirjoittaa Yle Urheilun Petri Hänninen.

Samuli Samuelsson, Samuel Purola ja Viljami Kaasalainen ovat kaikki rikkoneet ennätyksiään tänä kesänä. Samuelsson ja Purola juoksivat uudet Suomen ennätykset. Kuva: All Over Press

Suomalainen miesten pikajuoksu on vuosien tauon jälkeen nosteessa. Kaudella 2022 pikamatkat 100, 200 ja 400 metriä tuottivat hienoja tuloksia.

Suomalaismiehet takoivat pikamatkoilla kaksi Suomen ennätystä. Myös kärjen takana taso on laajempaa kuin vuosiin.

Tässä jutussa avataan menestyksen taustat laji lajilta sekä laajempia syitä pikajuoksun kehittymiseen Suomessa.

Sadan metrin uusi sukupolvi

2000-luvun alussa Tommi Hartonen vei Markus Pöyhösen säestyksellä suomalaisen pikajuoksun aimo askeleen eteenpäin.

Pöyhönen juoksi hallissa 60 metrin SE:n 6,58 ja oli ulkoradoilla 100 metrin EM-finaalissa lopulta neljäs.

Hartonen paransi parissa vuodessa sadan metrin Suomen ennätystä 19 sadasosasekuntia lukemista 10,42 lukemiin 10,21.

Silloin matkan maailmanennätys oli Yhdysvaltojen Maurice Greenen vuonna 1999 juoksema tulos 9,79. Eroa Suomen ja maailman välillä oli 42 sadasosasekuntia.

2000-luvun alkuvuosien jälkeen Suomi polki pitkään paikoillaan.

Tänä kesänä asiaan saatiin muutos, kun Samuli Samuelsson juoksi 100 metrin uuden Suomen ennätyksen. Hän rikkoi Hartosen 21 vuotta vanhan edellisen ennätyksen 10,21.

Samuli Samuelsson sanoi jo muutama vuosi sitten Ylen haastattelussa, että hän aikoo juosta sadan metrin uuden Suomen ennätyksen. Kuva: Marjut Suomi / Yle

Ikaalisten urheilijoiden pikapinkojan uusi Porvoossa juostu SE-aika kirjattiin numeroin 10,16. Myötätuulilukema +0,7 metriä sekunnissa kertoo sen, että tuloksessa on vielä parantamisen varaa.

Nykyinen sadan metrin ennätys on Jamaikan Usain Boltin 9,58. Ja vaikka Samuelsson paransi Suomen ennätystä viisi sadasosaa, niin ero SE:n ja ME:n välillä on kasvanut 58 sadasosaan.

Vaikka sadan metrin Suomen ennätys polki paikallaan parikymmentä vuotta, niin Suomessa on koko ajan tehty töitä sen eteen, että laji kehittyisi. Nyt siitä on vihdoin selkeää konkreettista näyttöä.

Suomalaisten seuraava askel voisi olla ajatus siitä, että jonain päivänä myös 10 sekunnin haamuraja olisi tavoitettavissa. Ainakin potentiaalia siihen on.

Sadalla metrillä on tulossa tukku uusia, suurelle yleisölle tuntemattomia juoksijoita. Kun otetaan tämän kauden 10 parasta tulosta ja katsotaan juoksijoiden syntymäajat, näyttää hyvältä.

Tilaston tasaisuuden vuoksi 10 parhaan tuloksen listalla on 12 miestä. Heistä peräti seitsemän on syntynyt 2000-luvulla. Tämä tarkoittaa, että nousemassa on useita nuoria lahjakkuuksia. Toki heistä porvoolaisilla Thorin veljeksillä on kaksoiskansalaisuus ja he ovat päättäneet edustaa Ruotsia. Mutta siitä huolimatta tulevaisuuden näkymä on hyvä.

200 metrillä tehtiin monenlaista historiaa

Miesten 200 metrillä Samuel Purola teki saman kuin virkaveljensä satasella. Junioritähti Purola lunasti viimeinkin niitä odotuksia, joita häneen on asetettu. Oululainen juoksi uuden SE:n 20,45 heinäkuussa Malmössä. Tulos on kaksi sadasosaa alle Tommi Hartosen vanhan SE:n.

Samuel Purola juoksee 200 metrin Suomen ennätyksen.

Miesten 200 metrillä kärkiporukka teki muutenkin kovaa tulosta. Koskaan aikaisemmin Suomen pikajuoksun historiassa tilastossa ei ole ollut samana vuonna neljää juoksijaa, jotka painelevat alle 21 sekunnin.

Tämän lisäksi myös 200 metrin Suomen tilaston 10 parhaan miehen keskiarvo parani. Se on nyt 21,078. Edellinen ennätys oli viime vuodelta, jolloin keski-arvo oli 21,172, joten kyseessä on jo kohtuullisen iso parannus pikamatkalle.

Ratakierroksen uusi tuleminen

Suomalaisen 400 metrin tasosta kertoo kaiken se, että lajin SE-tulos on vuodelta 1972. Se on yksi vanhimmista Suomen ennätyksistä. Markku Kukkoaho pinkoi ajan 45,49 Münchenin olympiakisoissa ja se on kestänyt ajan saatossa jo 50 vuotta.

Uuden ennätyksen tekijä saattaa kuitenkin olla jo näkyvissä, sillä tämän vuoden 400 metrin Suomen tilasto oli poikkeuksellinen.

Kärkimies Viljami Kaasalainen alitti vihdoin 47 sekuntia ja juoksi ennätyksekseen ajan 46,54. Sillä hän kipusi Suomen kaikkien aikojen tilastossa sijalle 8.

Katso Viljami Kaasalaisen ennätysjuoksu 400 metrillä.

Parasta tämän vuoden listassa oli kuitenkin se, että peräti kolme miestä alitti viime vuodet suomalaisia juoksijoita kiusanneen 47 sekunnin rajan.

Viimeksi Suomen tilastoissa juostiin alle 47 sekunnin 12 vuotta sitten. Silloin tempun teki Noormarkun Nopsan Matti Välimäki ajalla 46,89.

Mistä kehitys johtuu? Yksi selkeä tekijä on se, että nopeat miehet ovat uskaltautuneet kokeilemaan 400 metriä. Laji tunnetaan juoksijoiden keskuudessa varsinaisena happomatkana, jossa maitohapot iskevät rajusti viimeisellä sadalla metrillä ja seurauksena on monesti totaalinen hyytyminen.

Varsinkin satasen juoksijoiden keskuudessa lajia on pelätty ja kunnioitettu. Pelkällä sadan ja kahdensadan metrin harjoittelulla siinä ei pärjää. Jos juoksija aikoo pyyhältää ratakierroksen kovaa, hänen pitää keväällä ja alkukesästä tehdä erityisiä maitohapollisia nopeuskestävyysharjoitteita. Niitä harva juoksija rakastaa. Siinä saattaa oksennus lentää ja happokuorma voi nousta niin isoksi, ettei treenin jälkeen pysty hetkeen kävelemään.

Tämän vuoden 400 metrin tilastoista löytyy yksi mielenkiintoinen piirre. Nimittäin nopeus. Lajiin on vihdoin löytynyt miehiä, joilla myös nopeusominaisuudet ovat sellaisessa kunnossa, että he voivat tehdä kovempia tuloksia.

Se on nähtävissä selvästi, kun kolmen kärkinimen, Viljami Kaasalaisen, Samuel Purolan ja Eljas Aallon, sadan metrin ennätyksiä verrataan kaikkien aikojen tilaston kärkinimien sadan metrin ennätyksiin.

Nämä asiat ovat johtaneet parempiin tuloksiin

Mistä nämä kaikki hyvät tulokset sitten johtuvat? Mitä suomalaisessa pikajuoksussa on tapahtunut? Ei voi olla sattumaa, että kaikilla pikamatkoilla paukutellaan parhaita aikoja vuosikausiin.

Avainasioita ovat kokeneet valmentajat, valmentajien välinen yhteistyö, kansainvälistyminen, harjoittelun ammattimaistuminen sekä lahjakkaat nuoret.

– Lasten liikuntataustat ovat erilaisia kuin ennen. He ovat pelanneet paljon nopeita joukkuelajeja, jotka soveltuvat pikajuoksuun. Kun ennen tuli vain yksittäisiä lahjakkuuksia, niin nyt lahjakkuuksia tulee ryppäissä, kertoo pikajuoksuvalmentaja Petteri Jouste.

Petteri Jouste on tehnyt pitkän uran pikajuoksuvalmentajana. Kuva: YLE/Magnus Eklöv

Myös urheilijan palautumista on alettu ymmärtää paremmin.

– Kun harjoituksiin menee 4–5 tuntia päivässä, on tärkeää, mitä tehdään se loput 20 tuntia, paketoi Jouste.

Yksi iso avaintekijä pikajuoksijoiden kehityksen taustalla on valmentajien välinen yhteistyö.

– Valmentajakulttuurissa on tapahtunut muutos. Valmentajien keskuudessa on hyvä yhteishenki. Nykyään jaetaan tietoa vapaammin ja kaikista asioista voidaan keskustella, kertoo 400 metrin sekä pitkien aitojen lajivastaava Petra Stenman.

– Valmentajilla on tosi positiivinen meininki ja heillä on halua auttaa muiden valmennettavia, sanoo Stenman.

Yksi osatekijä laajasta sadan metrin tason noususta löytyy myös miesten pikaviestijoukkueen vuosikausien kovasta työstä. Pikajuoksijat ovat jo pitkään talvisin leireilleet yhdessä Kanariansaarilla ja harjoitelleet pikaviestin vaihtoja. Projektin puuhamiehenä on toiminut pitkän linjan pikajuoksuvalmentaja Petteri Jouste.

Miesten pikajuoksun uusi nousu näkyi ensimmäisenä juuri pikaviestissä. Vuonna 2016 miesten 4 x 100 metrin viestijoukkue juoksi uuden Suomen ennätyksen 39,25 Ruotsi-ottelussa Tampereella. Joukkueen ainoa nykyjuoksija oli Samuli Samuelsson, muut joukkueesta ovat jo laittaneet piikkarit naulaan.

Kaksi vuotta myöhemmin posahti isommin. Suomen miehet juoksivat Berliinin EM-kisojen alkuerissä pikaviestin uuden Suomen ennätyksen 39,11. Finaalissa aika parani lukemiin 38,92 ja tuloksena oli EM-finaalin kuudes sija.

Tänä vuonna kasassa oli jälleen huippujoukkue Santeri Örn - Samuelsson - Oskari Lehtonen ja Purola. Tärkeimmissä kisoissa miehet epäonnistuivat vaihdoissa, mutta vireen perusteella uusi ennätys on tuloillaan.

Samuli Samuelsson jäi alkueriin 100 metrillä Münchenin EM-kisoissa.
Samuel Purolan välieräjuoksu EM-kisoissa Münchenissä 200 metrillä.

Seuraava tavoite miesten pikajuoksussa on helppo nimetä. Hyvä tuloskehitys ei näkynyt vielä arvokisoissa. Niissä menestyminen vaatii lisää kokemusta ja oikeaa kunnonajoitusta. Positiivista oli, että sekä Samuelsson, Purola että miesten pikaviestijoukkue esiintyivät EM-näyttämöllä.

Lue myös:

Kommentti: Huiman yleisurheiluvuoden jälkeen seuraavan tavoitteen pitää olla MM-mitali – nämä urheilijat ovat lähellä

50 vuoden takainen Münchenin kultainen puolituntinen herkistää yhä selostajalegenda Anssi Kukkosen – "Itkeä vollotin lähetyksen jälkeen"

Iso muutos siviilielämässä motivoi Joe Kovacsia voittamaan: "Rahaa kuluu niin paljon vaippoihin" – Ryan Crouser teki tilaa harvinaisessa kuulakerhossa

Sara Kuivisto ylsi komeaan temppuun, vaikka mietti vielä aamulla juokseeko lainkaan – näin valmennuspäällikkö selitti Ruotsi-ottelun tappiota