Hyppää sisältöön

Pitäisikö venäläisten päästä kansainvälisille kilpakentille? Asia jakaa suomalaisurheilijoiden mielipiteet – "Siellä on myös urheilijoita, jotka tukevat johtajaa"

Venäläisurheilijoiden paluu kansainväliseen huippu-urheiluun on kuuma kysymys myös suomalaisurheilijoiden keskuudessa. Yle Urheilu selvitti, mitä mieltä kotimaiset huiput asiasta ovat.

Aleksandr Bolshunov on yksi Venäjän hiihtohuipuista. Kuva: EPA-EFE / All Over Press

Tulisiko venäläisurheilijoiden päästä takaisin kansainvälisille kilpakentille?

Tätä kysymystä on pohdittu kuumeisesti kansainvälisten lajiliittojen pöydissä. Kansainvälisen olympiakomitean suomalaisjäsen ja urheilijakomission puheenjohtaja Emma Terho paljasti Yle Urheilulle perjantaina, että KOK keskustelee parhaillaan, millä ehdoin venäläiset ja valkovenäläiset urheilijat voitaisiin ottaa takaisin kansainvälisiin kisoihin.

Terhon mukaan KOK on saanut painetta sekä Euroopan ulkopuolisilta että eurooppalaisilta urheilijoilta.

Lue lisää: KOK:n suomalaisjäsen paljastaa, että Venäjän paluusta huippu-urheiluun käydään kulisseissa keskusteluja – osa urheilijoista haluaa venäläiset takaisin

Yle Urheilu tavoitti kuusi henkilöä ja kysyi heidän mielipidettään polttavaan kysymykseen. Aihe on kuitenkin selvästi herkkä, sillä moni reilusta paristakymmenestä suomalaishuipusta kieltäytyi kohteliaasti kommentoimasta.

Haastatelluilla oli näkemyksiä puolesta ja vastaan. Esimerkiksi olympiamitalisti Matti Mattsson on sillä kannalla, ettei venäläisurheilijoita pitäisi vielä ottaa takaisin kilpakentille.

– Se ei missään nimessä ole venäläisurheilijoiden syy, että heidän johtajansa on aloittanut sodan, mutta mielestäni ei ole oikein, että ketään maan kansalaisia pääsisi (kansainvälisiin kilpailuihin) urheilemaan, Mattsson kommentoi.

Matti Mattsson ui Tokiossa olympiapronssille. Kuva: Getty Images

Yhdistetyn MM-mitalisti Ilkka Herolan mukaan venäläisurheilijoita ei pidä päästää takaisin niin kauan, kun he eivät selkeästi irtisanoudu valtionsa kyseenalaisesta toiminnasta.

– Kun urheilusta on tullut tällainen politiikan väline osaltaan myös valtion sisällä, niin kyllä minun mielestäni meidän pitää myös uskaltaa pelata peliä omien arvojemme mukaisesti ja puolustaa sitä meidän mielestämme oikeaa asiaa, Herola sanoo.

Kansainvälisen hiihtoliitto FIS:n johtokunnassa edustava Martti Uusitalo kertoi aiemmin Yle Urheilulle, ettei ole syytä olettaa, että venäläisurheilijat olisivat mukana alkavan kauden maailmancupissa. FIS käsittelee asiaa, jos KOK muuttaa linjauksiaan.

– Se on ymmärrettävää, että moni urheilija kärsii siellä siitä pahoin. He ovat toki oman valtionsa uhreja siinä mielessä, että eivät voi valita, missä ovat syntyneet. He ovat varmasti joutuneet kokemaan virheellistä vaikuttamista ja miten sitä voisi kuvailla... ovat jossain määrin aivopestyjä, Herola pohtii.

Korkeushyppääjä Maria Lasitskene yritti päästä mukaan Eugenen MM-kisoihin vetoamalla Kansainväliseen olympiakomiteaan. Kuva: Ryan Pierse/Getty Images

Viestipronssia MM-kisoissa saavuttanut hiihtäjä Jasmi Joensuu olisi valmis päästämään venäläisurheilijat takaisin esimerkiksi neutraalin lipun alla. Hän tosin muistuttaa, että venäläiset pitäisi saada ensiksi dopingtestauksen piiriin, joten kisoihin paluun suhteen pitäisi olla hänen mukaansa siirtymäaika.

– Jos ajatellaan puhtaasti sotaa ja maailmantilannetta, niin en koe, että venäläisurheilijoiden pitäisi päästä, mutta jos heille luodaan ehdot ja he pääsevät turvallisesti kilpailemaan, niin silloin en sitä missään nimessä vastusta.

– Olen sitä mieltä, että urheilijat voisivat kilpailla, jos vaan saadaan se erotettua sodasta. Urheilijat ovat harjoitelleet koko elämänsä ja tehneet töitä sen eteen, joten koen, että on turhan kohtuutonta heitä kohtaan, että eivät saisi kilpailla. Toinen näkökulma on, että se vie meidän lajilta aika paljon tasoa, että venäläiset puuttuvat, Joensuu sanoo, mutta korostaa, ettei halua vähätellä sodan vakavuutta.

Jasmi Joensuu kuuluu ensi kaudella maastohiihton A-maajoukkueeseen. Kuva: Tomi Hänninen / Yle

"Syyttömien pitäisi saada kilpailla"

Permantovoimistelussa MM-pronssia 2021 napannut Emil Soravuo olisi niin ikään valmis ottamaan venäläisurheilijat takaisin kansainvälisille kilpakentille. Sorasvuo korostaa urheilijoiden syyttömyyttä tilanteeseen.

Venäjän olympiakomitean joukkue oli Tokiossa vahva voimistelussa, sillä se saavutti kymmenen mitalia, ja vain Kiina ylsi mitalimäärässä edelle.

– Mielestäni niiden, jotka ovat syyttömiä aiheeseen, pitäisi totta kai saada kilpailla. On epäreilua, että he joutuvat kärsimään, telinevoimistelija Soravuo sanoo.

Emil Soravuo tähtää Pariisin olympialaisiin 2024. Soravuon mielestä syyttömien venäläisurheilijoiden tulisi päästä mukaan. Kuva: Jari Kärkkäinen / Yle

Soravuolta löytyy ymmärrystä kuitenkin myös venäläisten pannalle.

– Ymmärrän, että mitä enemmän venäläisiä otetaan pois, sitä enemmän se luo painetta Venäjän johtoon, mikä voisi taas auttaa sodan lopettamisessa. Se on kaksipiippuinen miekka. Eikä kyse ole pelkästään sodasta, venäläisillä on ollut ongelmia myös dopingin kanssa. Aihe on herkkä.

Venäjän olympiakomitean joukkue voitti Tokiossa viisi mitalia. Jevgeni Rylov otti kultaa sekä 100 metrin että 200 metrin selkäuinnissa. Kuva: EPA-EFE/All Over Press

Paine KOK:ta kohtaan kasvaa

Venäläisurheilijat ovat olleet lähes koko alkuvuoden suljettuna pois kansainvälisestä kilpaurheilusta. Kansainvälinen olympiakomitea asetti helmikuussa suosituksen, että kansainväliset lajiliitot ja urheilutapahtumien järjestäjät eivät päästäisi venäläisiä ja valkovenäläisiä urheilijoita kansainvälisiin kilpailuihin.

KOK teki suosituksensa neljä päivää sen jälkeen, kun Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainassa. Kansainvälisen olympiakomitean puheenjohtaja Thomas Bach kuvaili perustelussaan suositusta urheilijoiden suojelemiseksi, ei rangaistukseksi. KOK:n suosituksiin sisältyi myös se, ettei urheilutapahtumia myöskään järjestettäisi Venäjällä tai Valko-Venäjällä.

Vuoden kuluessa paine KOK:n suositusta kohtaan on kuitenkin kasvanut kansainvälisesti, eikä siihen kohdistuva kyseenalaistus ole tullut enää vain Venäjältä.

Pekingissä vuonna 2008 trap-ammunnassa olympiakultaa saavuttanut Satu-Mäkelä Nummela ei kuitenkaan ottaisi venäläisurheilijoita vielä takaisin kilpakentille.

– Ei se heidän vikansa ole, mutta siellä on myös urheilijoita, jotka tukevat naapurimaan johtajaa. Pystyykö sieltä ruotimaan eroa, kuka häntä kannattaa ja kuka ei? Nummela pohtii.

Satu Mäkelä-Nummela karsiutui jatkosta Tokion olympialaisissa 2021. Kuva: 2021 Getty Images

Mattsson puolestaan muistuttaa, että sodassa on myös tuhoutunut monia ukrainalaisurheilijoiden työpaikkoja. Myös urheilupaikkojen jälleenrakennus vie aikansa.

– Mikäli maa jatkaa sotatoimia Ukrainaa kohtaan, ei silloin Venäjän valtion jäsenillä ole oikeutta lähteä urheilemaan (kansainvälisiin kilpailuihin), Mattsson sanoo.

"Sopiva hinta maksettavaksi"

Suomea Tokion olympialaisissa kreikkalais-roomalaisen painin 97-kiloisten sarjassa edustanut Arvi Savolainen on niin ikään sitä mieltä, että venäläisurheilijoiden ei ole vielä aika palata kansainvälisiin kilpailuihin.

Savolainen on tottunut kilpailemaan uransa aikana itänaapurin urheilijoita vastaan. Tokion olympialaisissa samassa kilpailusarjassa kultaa paini juuri Venäjän olympiakomitean joukkuetta edustanut Musa Evloev.

– Tämä on hieman vaikea kysymys. Toki siellä urheilijat ovat sellaisen paineen alla, että he eivät pysty hirveästi asioihin vaikuttamaan. Harmi heidän kannaltaan, etteivät he pääse kilpailemaan, hän pohtii.

Arvi Savolainen ei ottaisi vielä venäläisurheilijoita mukaan. Kuva: imago images/Kadir Caliskan/ All Over Press

– Mutta, nykyisen tilanteen vuoksi soisin jonkinlaisten kilpailuja koskevien pakotteiden säilyvän. Tilanteen muuttuminen paremmaksi olisi sopiva hinta maksettavaksi, Savolainen toteaa.

Jos venäläisurheilijat päätyisivätkin äkisti takaisin kansainvälisiin kilpailuihin, ei Savolainen kokisi ongelmaa kohdata heidät matolla.

– En usko, että se hirveän erilaiselta tuntuisi kuin aiemmin. Kyseessä olisivat tutut samat tyypit, jotka nyt sattuvat vaan painimaan Venäjän väreissä. Todennäköisesti fiilikseni kilpailla heitä vastaan olisi samanlainen kuin aiemminkin.

Esimerkiksi Herola kilpaili venäläisiä vastaan jo sodan alettua helmikuussa. Hänen mukaansa kilpaileminen heitä vastaan ei tuntuisikaan varmasti erilaiselta.

– Ei se niitä henkilöitä muuta mihinkään. Toki on tullut vastaan sellaisiakin tapauksia, että he ovat esimerkiksi sosiaalisessa mediassa tai muualla pahimmillaan jopa puolustelleet Venäjän toimia Ukrainassa. Sellaiset asiat tietenkin laskevat aika paljon arvostusta henkilökohtaisella tasolla. Sitä ei voi missään nimessä hyväksyä, Herola sanoo.

Ilkka Herola toivoo, että venäläisurheilijoiden palattua urheilijoiden ei tarvitsisi miettiä politiikkaa. Kuva: Tomi Hänninen

Herolan mukaan on kuitenkin varmasti kaikkien toiveissa, että tulevaisuudessa urheilijat pääsisivät kilpailemaan myös venäläisiä vastaan, eikä tilanne kestäisi enää kauaa.

– Niin pitkään, kun tilanne on tämä, täytyy pystyä jollain tavalla osoittamaan, kummalla puolella seisomme. Kun asiat on korjattu ja tilanne on parempi, niin he ovat totta kai tervetulleita urheilemaan. Toivotaan, että siinä vaiheessa ei tarvitsisi miettiä politiikkaa, vaan voisimme keskittyä siihen, minkä takia siellä olemme.

Lue myös:

KOK:n suomalaisjäsen paljastaa, että Venäjän paluusta huippu-urheiluun käydään kulisseissa keskusteluja – osa urheilijoista haluaa venäläiset takaisin